Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ehkäiseviä palveluja ei ole puheista ja lupauksista huolimatta ryhdytty toivotulla tavalla kehittämä. Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jälkeen kyseltiin, tarvittiinko näin raju tapahtuma, jotta päättäjät heräisivät. Tosiasia on, että paljosta puheesta huolimatta hallitus ei ole vieläkään herännyt.

Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa on kaksinkertaistunut 10 vuoden sisällä. Suurin lisäys tapahtui nuorten 13-17-vuotiaiden tyttöjen kohdalla, jossa kasvu oli lähes kolminkertainen. Jopa viidennes suomalaisista nuorista voi pahoin. Alle 26-vuotiaiden yleisin kuolinsyy on itsemurha, ja nuorten ja nuorten aikuisten mieliala- ja stressihäiriöistä johtuvat sairauslomat ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Nuorista depressiopotilaista hoidossa on vain joka kolmas ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä joka neljäs. Lisääntyvä nuorisotyöttömyys uhkaa vahvistaa nuorten syrjäytymiskehitystä.

Ennaltaehkäisevien ja varhaisvaiheen palveluiden puuttuminen johtaa siihen, että sairaudet pahenevat ja vaativat huomattavasti kalliimpia hoitoja. Kouluterveydenhuollon puutteet näkyvät lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina. Hoitamalla tehokkaasti nuorten ja työikäisten masennusta voitaisiin välttää varhainen eläkkeelle jääminen sekä syrjäytyminen.

Nuorten pahoinvointi ei toki ole ratkaistavissa pelkästään rahan lisäämisellä. Kotien vastuu lasten ja nuorten kasvattamisesta on kytköksissä jokaisen vanhemman arjen valintoihin. Mutta toimivilla lasten ja nuorten hyvinvointipalveluilla kyettäisiin ehkäisemään ja havaitsemaan orastavia ongelmia. Ennaltaehkäisevän kotipalvelun avulla voitaisiin varhaisessa vaiheessa tukea perheitä ja vähentää kalliiden lastensuojelutoimien tarvetta. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa.

 

Kd-Nuorten valtakunnallisessa tapahtumassa Hämeenlinnassa

Sain yhteydenoton kansalaiselta, joka vetosi, että valtion tulisi käynnistää viipymättä elvytystoimet bioenergian saralla. Hän harmitteli sitä, että suuret energiajätit hallitsevat Suomen energiataloutta ja siitä käytävää keskustelua, sillä bioenergiasta olisi mahdollisuus luoda Nokian kaltainen brändi.

Suomessa on paljon hyödyntämätöntä aivokapasiteettia sekä työttömiä teollisuuden ammattilaisia. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ehdotti vaihtoehtobudjetissa vahvempaa ja nopeampaa valtion tukea bioenergian hyödyntämiseen tähtäävin uusiin hankkeisiin ja tutkimuslaitoksiin. Tutkimus- ja kehitystyötä energia-alalla tulee lisätä, sillä uusia innovaatioita kaivataan.

Yhteisesti sovitun tavoitteen mukaan Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on vaikeutunut entisestään metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin supistuessa. Metsäteollisuuden vähenevä bioenergian tuotanto sekä uusiutuvan energian käyttövelvoitteiden mukainen lisäys on kyettävä uudessa tilanteessa kattamaan muualla kuin metsäteollisuudessa.

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suuria muutoksia sekä energian tuotannon rakenteisiin että lisääntyviä ja pitkäjänteisiä tutkimus- ja kehityspanostuksia. Käytettävissä oleva aika on varsin lyhyt, mikä vaatii määrätietoisia ja tehokkaita toimia uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuutta parantavien teknologioiden edistämiseksi.

Saksassa on laman aikana onnistuttu luomaan satatuhatta uutta työpaikkaa, erityisesti hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä. Suomessa työllistävä vaikutus uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä voisi merkitä tuhansia uusia työpaikkoja.

Kannatan lainmuutosta, jolla Euroopan unionin kansalaisen etuuksia turvapaikanhakijana supistetaan. Muutoksen jälkeen turvapaikanhakijalla ei olisi enää oikeutta majoittua vastaanottokeskuksessa ja saada turvapaikanhakijalle maksettavaa toimeentulotukea sen jälkeen, kun hän on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen. Nyt nämä edut ovat siihen asti, kunnes hakija on saanut oleskeluluvan tai poistuneet maasta.

Tiukennukset ovat seurausta EU:n harkitsemattomasta jäsenyyspäätöksestä. Turvapaikkaa hakevien Romanian ja Bulgarian romanien määrä osoittaa, että maita olisi pitänyt pitää pidempään hakijamaina ja vaatia niiltä ensin vähemmistöjen tilanteen parantamista. On helpompaa vaikuttaa hakijamaahan kuin jo EU-jäsenenä olevaan maahan sen ihmisoikeuspolitiikassa ja vähemmistöjen kohtelussa.

Lainmuutoksen vaikutuksia on seurattava tarkoin, jotta tiukennuksilla ei vaaranneta turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumista. Vaikka jäsenvaltioita pidetään turvapaikkaan liittyvissä oikeudellisissa ja käytännöllisissä seikoissa toisiinsa nähden turvallisina alkuperämaina, on jokaisen hakijan tilannetta tarkasteltava yksilöllisesti.

Euroopan unionissa tulisi painostaa Bulgariaa ja Romaniaa romanien aseman korjaamiseksi kotimaassaan. Tämä on tärkeä ihmisoikeuskysymys näiden henkilöiden kannalta, mutta tämä on tärkeä kysymys myös yhteiskuntarauhan kannalta muissa EU-maissa, myös Suomessa.

Suomen tulee kantaa yhteisvastuullisesti oma osuutensa pakolaisten vastaanottamisesta, mutta meidän tulisi käyttää nykyistä suurempaa harkintaa ja valita pakolaisryhmiä, joilla on mahdollisuus kulttuurisesti ja myös esimerkiksi uskonnollisesti helpommin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Valelääkärijupakka ja hoitajasurmat ovat murtaneet kuvaa luotettavasta ja turvallisesta terveydenhuollosta. Näitä tapauksia ei pidä leimata yksittäistapauksiksi, joiden toistuminen ei enää olisi mahdollista, vaikka edelleen terveydenhuoltomme on korkeatasoista ja luotettavaa. Tapaukset ovat tuoneet päivänvaloon sen, että ohjaus, tiedottaminen ja valvonta eivät ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. Vastuun tästä kantaa sosiaali- ja terveysministeriö ja maan hallitus.

Valelääkärijupakka osoittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on epäonnistunut informaatio-ohjauksessa. Tieto terveydenhuollon ammattihenkilöstön pätevyyden valvonnan järjestämisestä on mennyt heikosti perille työvoimaa rekrytoiville työnantajille.

Valelääkärin palkanneen yksityisiä terveyspalveluita tuottavan Carema Oy:n vastaava lääkäri kertoi, että hänellä ei ollut tietoa Valviran opiskelijarekisteristä. Valelääkäri oli jo paljastunut edellisen työnantajan palveluksessa, mutta tässäkään vaiheessa tieto ei kulkenut Valvirasta työnantajakenttään. Jos tiedon kulku ei toimi, hallituksen olisi mahdollista velvoittaa lailla työnantajat tarkistamaan ammattihenkilön pätevyys.

Valviran ylläpitämässä Terhikki-rekisteristä voi helposti tarkistaa puhelimitse tai sähköpostitse terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot. Ne lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijat, jotka suorittamiensa opintojen perusteella saavat tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä, on myös merkitty rekisteriin.

Terveydenhuollon palveluntarjoajilta tulee vaatia työntekijöiden ammattipätevyyden järjestelmällistä seurantaa kaikissa työhönottotilanteissa. Tämän velvollisuuden hoitamista olisi myös valvottava. Tämän tulee koskea niin julkisia kuin yksityisiä palvelutuottajia sekä vuokratyöfirmoja.

Ammattipätevyyden tarkastamisen tulisi olla työhaastattelun luonnollinen osa siten, ettei sitä mielletä epäluottamuksen osoitukseksi. Vastaavalla tavalla lasten kanssa työskentelevien on toimitettava rikosrekisteriote, vaikka ei ole rikosepäilyä ja otteen pyytäminen ymmärretään turvallisuuden varmistamiseksi. Ammattitaidon varmistaminen on potilasturvallisuuden kannalta olennaisen tärkeä asia.

Työnantajia varten tähän rekisteriin tulisi toteuttaa lisäksi julkisuudelta suljettu alue, johon voidaan merkitä tarkistuspyyntö Valviraan sellaisen henkilön kohdalle, jonka ammattipätevyyttä tutkitaan.  Nyt tutkinnan alla olleet tapaukset on pidetty yksityisyyden suojan vuoksi salassa ja se on mahdollistanut huijauksen jatkamisen.

Yksityisten ja yritysten lahjoituksia kehitysavulle tulee kannustaa antamalla mahdollisuus vähentää ne verotuksessa. Järkyttävät mittasuhteet saanut Haitin maanjäristys on nostanut esiin kansainvälisen avun suuren tarpeen. Äkillisten katastrofien ohella apua tarvitaan maailman nälkä- ja köyhyysongelman ratkaisemiseksi.

Verovähennysoikeus vahvistaisi kansalaisyhteiskunnan roolia kehitysyhteistyössä ja samalla lisäisi yleistä tietoisuutta kehitysyhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Tällä hetkellä yritykset voivat vähentää verotuksessaan kulttuuria, tiedettä ja taidetta tukevat lahjoitukset. Miksi verovähennysoikeus ei ulottuisi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen? Laajemmalla lahjoitusjärjestelmällä voitaisiin tukea pitkälti vapaaehtoistoimintaan perustuvaa kolmatta sektoria ja kannustaa suomalaisia konkreettiseen yhteisvastuuseen ja auttamiseen. Verovähennyskelpoisen lahjoituksen saajan tulee olla vakiintunut suomalainen kehitysyhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö.

Lahjoitusvähennystä supistettiin 1980-luvun lopulla toteutetussa ns. kokonaisverouudistuksessa siten, että vähennyskohteita leikattiin ja samalla yksityishenkilöiden oikeus vähennykseen poistettiin. Vähennysoikeuden rajoittaminen perustui lyhyeltä ajalta saatuihin kokemuksiin, joiden pohjalta esimerkiksi humanitääriseen avustustoimintaan annettujen lahjoitusten määrän arvioitiin pysyvän vähäisenä. Nyt vapaaehtoiselle avustustyölle on todella tarvetta ja ihmisillä antamismieltä.

Ensi vuoden eduskuntavaaleissa linjataan maamme tulevaisuutta useiksi vuosiksi eteenpäin. Puolueennäkökulmasta alkava vuosi on haasteellinen. Valmistaudumme eduskuntavaaleihin ja samalla teemme rakentavaa oppositiopolitiikkaa epävarmojen talousennusteiden merkeissä.

Eduskuntavaalien kärkiteemoiksi on arveltu nousevan työllisyys, palvelut ja maahanmuutto. Kaikki ovat ajankohtaisia teemoja, mutta kokemus osoittaa, että vaalien kuuminta teemaa on vaikeaa varmuudella ennustaa.

Viime vuosi oli maailmantaloudelle ennennäkemätön. Talouden romahdus koetteli lähes koko maailmaa kaikilla sektoreilla. Talouden globaalistuminen merkitsi lama-aallon nopeaa leviämistä kaikkeen talouteen.

Ennen taantumaa asiantuntijat olettivat, että Suomi selviäisi tulevasta vähin vaurioin. Tilannetta pidettiin aluksi pelkkänä pankkikriisinä ja meillähän pankit ovat hyvässä kunnossa. Finanssikriisi ei romahduttanut suomalaisia pankkeja, sen sijaa se vei reaalitalouden lamaan viennin romahduksen kautta.

Suomen kansantuote romahti viime vuonna enemmän kuin koskaan modernin taloushistorian aikana. Talouden alamäki ei ollut yhtä jyrkkä edes 1990-luvun lamassa. Viennin arvo laski pahimmillaan yli kolmanneksen vuoden takaisista lukemista. Nousukin näyttää tulevan tänne hitaasti ja kituliaana.

Suomen vienti on rakentunut kestämättömän kapealle pohjalle. Vientiteollisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uutta suuntaa vihreän teknologian sekä palvelujen saralta. Suomi on vuosia niittänyt mainetta terveys- ja koulupalvelujen laadulla sekä toisaalta tietoteknologian edelläkävijänä. Nämä tulisi nyt osata yhdistää palveluviennin kehittämiseksi.

Samalla tulee huolehtia tärkeimmistä tuotannontekijöistä: ihmisistä. Hyvinvointia lisäävistä palveluista ei tule lyhytnäköisesti tinkiä.

Päivi Räsänen