Hyvät kuulijat, Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kertoi ennen joulua olevansa valmis vaaliyhteistyöhön muiden porvaripuolueiden kanssa. Ruotsissa ennen viime eduskuntavaaleja neljä keskustaoikeistolaista puoluetta, mukaan lukien kristillisdemokraatit, sopivat keskenään vaalien jälkeisestä hallitusyhteistyöstä. Ne muodostivat allianssin, joka pystyi esittelemään äänestäjille hallitusohjelman pääkohdat jo ennen vaaleja.

Äänestäjien kuluttajansuoja toteutuisi paremmin, jos jo ennen vaaleja puolueet voisivat ryhmittyä keskenään kilpaileviksi hallituspohjiksi ja laatia tärkeimmät hallitustavoitteet jo etukäteen. Suomalaisäänestäjän on ollut mahdoton tietää, millä tavoin oman puolueen tai ehdokkaan vaalitavoitteet toteutuvat hallitusvastuussa. Vaalien jälkeen muodostettavassa monipuoluehallituksessa puolueet ovat joutuneet tinkimään vaalilupauksistaan yhteistä hallitusohjelmaa muokattaessa. Vaaliallianssissa hallituslinjaukset julkaistaisiin jo ennen vaaleja, jolloin puolueet eivät voisi antaa katteettomia vaalilupauksia.

Vaaliallianssin muodostamista on vaikeuttanut Suomessa se, että kolmella suurella puolueella on tasavahva kannatus. On lähes arpapeliä, mikä puolue saa suurimman edustajamäärän ja siten avainaseman hallitusta muodostettaessa.

Nyt tarvitaan linjauksia, jotka ulottuvat yli vaalikausien, onpa maassa millainen tahansa hallituskokoonpano. Niin valtion menoja kuin verotuloja tulee voida rohkeasti arvioida. Jos kotitaloudessa tulot vähenevät, menoja leikataan vähemmän tarpeellisesta päästä ja mietitään, mistä voitaisiin saada tuloja lisää. Samalla periaatteella tulee suhtautua myös valtion ja kuntien talouteen.

Suomen kansantuote romahti viime vuonna enemmän kuin koskaan modernin taloushistorian aikana. Talouden alamäki ei ollut yhtä jyrkkä edes 1990-luvun lamassa. Viennin arvo laski pahimmillaan yli kolmanneksen vuoden takaisista lukemista. Nousukin näyttää tulevan tänne hitaasti ja kituliaana.

Suomen vienti on rakentunut kapealle pohjalle. Vientiteollisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uutta suuntaa vihreän teknologian sekä palvelujen saralta. Suomi on vuosia niittänyt mainetta terveys- ja koulupalvelujen laadulla sekä toisaalta tietoteknologian edelläkävijänä. Nämä tulisi nyt osata yhdistää palveluviennin kehittämiseksi.

Elinkeinoelämän edellytysten vahvistaminen on nyt Suomen kohtalonkysymys. Kylmässä pohjoisessa maassa on erityisen tärkeää että saamme investointikohteita pohtivalle teollisuudelle myönteisen viestin siitä, että teollisuuden energiatarpeet turvataan tulevaisuudessa kohtuuhintaan. Valtiovallan tulee vahvistaa teollisuuden menestymisen edellytyksiä ja varmistaa siten Suomen elpymisen kannalta elintärkeitä vientituloja. Teollisuuden energiaveron tulee olla sellaisella tasolla, että Suomi pysyy mukana kilpailussa yritysten sijoittumisesta.

Metsäteollisuus arvioi, että vuonna 2020 metsäteollisuuden sähköntarve ylittää taantumaa edeltäneen tason ja vuoteen 2030 mennessä sähköntarve kasvaa merkittävästi. Metsäteollisuudella on energiaintensiivistä tuotantoa kymmenillä paikkakunnilla eri puolissa Suomea ja ala käyttää edelleen lähes kolmanneksen Suomen sähköstä. Metsäteollisuudella on myös tärkeä merkitys uusiutuvan energian tuottajana.

Hallituksen tulee tehdä nopeasti selkeät energiaratkaisut, jotta niin metsäteollisuus kuin muu energiaintensiivinen teollisuus voi kehittää tuotantoa Suomessa. Teollisuuden tarpeiden täyttämisen lisäksi tavoitteena tulee olla sähköntuotannon omavaraisuus ja hiilen käytöstä energiantuotannossa luopuminen. Tämä edellyttää tiukkaa energiansäästökampanjaa liikenteessä, kiinteistöjen rakentamisessa ja lämmittämisessä, bioenergian ja tuulivoiman voimakasta lisäämistä sekä ulkomailla tuotetun ydinsähkön korvaamista kotimaisella ratkaisulla. Yhden ydinvoimalaluvan myöntäminen ei siis merkitse sitä, että uusiutuvan energiantuotannon lisäämisestä tai energian säästämisestä voitaisiin yhtään tinkiä.

Nuorisotyöttömyyteen nopeat ja oikeat lääkkeet

Nuorisotyöttömyyttä tulee ryhtyä torjumaan nopeasti ja tehokkaasti, sillä pitkittyvä työttömyys helposti syrjäyttää nuoren jopa pysyvästi työelämästä. Nuorisotyöttömyys on kasvanut rajusti. Joulukuussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 37 000, mikä on 11 000 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Joulukuun nuorten työttömyysaste oli jo 20,1. prosenttia. Kahdessa vuodessa kasvua on ollut lähes kahdeksan prosenttia.
Sekä pääministeri Vanhanen että valtionvarainministeri Katainen ovat ehdottaneet toimia, joilla kannustettaisiin nuoria hakemaan työtä. Suurin ongelma ei ole kuitenkaan tällä hetkellä nuorten työhaluttomuus vaan se, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti löydy sellaisillekaan nuorille, jotka ovat valmistuneet ammattiin ja hakevat aktiivisesti työtä.

Hallituksen tuleekin kannustaa pikemmin työantajia palkkaamaan nuoria työnhakijoita. Ehdotan säädettäväksi määräaikaista lakia nuorten työllistämisen edistämiseksi. Ensimmäisen henkilön työllistävä pienyritys saisi palkata yhden alle 25-vuotiaan vuodeksi maksamalla pelkät palkkakulut ja tilittämällä verottajalle pidättämänsä veron sekä tekemällä ilmoitukset vain verottajalle. Vuoden panostuksella nuori saisi ammattitaidon, pienyritys edullisen työntekijän ja työttömyys vähenisi. Samalla voitaisiin tukea pieniä yrityksiä kasvuun. Tämän lisäksi tulee merkittävästi lisätä oppisopimuskoulutuksen rahoitusta, jotta nekin nuoret, jotka eivät ole pystyneet hankkimaan ammattipätevyyttä, pääsisivät työuralle ja saisivat ammatin.

Terveys- ja sosiaalitoimesta voidaan saada kustannussäästöjä vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja. Näen yhteiskunnassamme tällä hetkellä kolme huolestuttavaa signaalia, joiden tulisi pysäyttää päättäjät: nuorten, etenkin miesten työttömyys ja työelämästä syrjäytyminen lisääntyy vauhdilla, lasten huostaanottojen määrä kasvaa ja alle 30-vuotiaiden eläkeläisten, etenkin naisten, määrä kasvaa voimakkaasti.  Koko maassa lastensuojelun asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kallista.  Hoitovuorokausi perhekodissa tai laitoksessa maksaa noin 150-250 € / vrk, ja vaativassa erityishoidossa maksu on jopa kolminkertainen.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi suomalaisten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 mielenterveyden häiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ehkäiseviä palveluja ei ole puheista ja lupauksista huolimatta ryhdytty toivotulla tavalla kehittämään. Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jälkeen kyseltiin, tarvittiinko näin raju tapahtuma, jotta päättäjät heräisivät. Tosiasia on, että paljosta puheesta huolimatta hallitus ei ole vieläkään herännyt.

Kuntien menojen hallitsematon kasvu johtuu pitkälti siitä, että peruspalvelujen muodostama pohja vuotaa. Jos perusterveydenhuolto ei toimi, paine kasaantuu kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Jos koulujen ryhmäkoot ovat ylisuuret, tarve kalliimpiin erityispalveluihin kasvaa. Kouluterveydenhuollon puutteet näkyvät lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina ja päihdehoidon puute vie potilaita sairaaloihin.

Ennaltaehkäisevän kotipalvelun avulla voitaisiin varhaisessa vaiheessa tukea perheitä ja vähentää kalliiden lastensuojelutoimien tarvetta. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa. Perheitä ja vanhempia tulee myös tukea hoiva- ja kasvatusvastuuseen.

Perhevapaajärjestelmissä on jäänyt täysin huomiotta kasvatuksellisesti vaikea murrosikä. Tässä vaiheessa valvonnan ja läsnäolon tarve kasvaa, mutta vanhemmat ovat tiukasti kiinni omassa työelämässä. Joustojen puute on hankala etenkin yksinhuoltajille. Ehdotan harkittavaksi sitä, että osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa voisi saada myös murrosikäisen lapsen vanhempi silloin kun erityistä kasvatuksellista tarvetta ilmenee. Tällä hetkellä tämä mahdollisuus koskee vain alle 3-vuotiaiden lasten sekä koulunsa aloittaneiden ensi- ja toisluokkalaisten vanhempia.

Kuntapalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi selkeämpää normiohjausta, jonka avulla varmistetaan rahan kohdentuminen tarkoitettuun kohteeseen. Nykyinen informaation jakamiseen sekä erilaisiin kehityshankkeisiin ja suosituksiin perustuva ohjaus ei ole riittävää, sillä se ei ole kuntia sitovaa.

Terveydenhoidon valvontavirasto Valviran tavoitteena on luoda sosiaalialan hoitolaitoksista julkinen rekisteri, josta kuka tahansa pääsisi tarkistamaan, kuinka paljon henkilökuntaa laitoksessa on, miten henkilökunta on koulutettu ja millaista hoitoa laitoksessa on tarjolla. Kunnat tulisi velvoittaa julkistamaan, kuinka ne täyttävät eri palveluista annetut henkilöstön mitoitussuositukset.  Suositukset ovat hyvän palvelun minimin määrittäjiä ja kuntalaisilla on oikeus tietää, kuinka palvelut toteutetaan omassa kunnassa. Kuntien välille voisi näin syntyä kilpailua siitä, missä arvostetaan riittävällä henkilöstön määrällä esimerkiksi vanhustenhoitoa, kouluterveydenhoitoa ja lastensuojelutyötä.

Kd:n eduskuntaryhmän talvikokous 29.1.2010, Kouvola