Ajankohtaista

RSS

Työllisyysasteen nostamisessa tarvitaan osatyökykyisiä

Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat jopa 11 miljardia euroa eli 5,5 % bruttokansantuotteesta.

Suomi rakentuu osaamiselle, työlle ja yrittämiselle. Tarvitsemme vakaan talouden pohjan ja nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Kun otamme huomioon sen, että Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat paljolti suomalaisten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja kyvystä tehdä työtä, on työllisyysasteen nostaminen 75-80 prosenttiin tärkeä tavoite. Työllisyysasteen nostamisessa avainasemassa on se, että saamme osatyökykyiset mukaan työelämään. Monella heistä on aito halu osallisuuteen. On väärin sivuuttaa heidät. Samaan aikaan kun meillä on pulaa työvoimasta useilla aloilla, on meillä aivan liian monta työtöntä.

Myös lasten ja nuorten keskuudessa ongelmat ovat lisääntyneet. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa. Yhä useampi nuori on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Perheillä tulee olla pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja riittävä tuki. Meidän tulee panostaa nykyistä enemmän perusterveydenhuollon varhaisen tuen periaatteella toteutettaviin lähipalveluihin. Resursseja tulee kohdistaa erityisesti koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin. Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuutta tulee estää vanhemmuutta vahvasti tukemalla.
Mielenterveyspalvelujen kynnyksen on oltava matalampi, jotta pystymme tehokkaammin ehkäisemään syveneviä mielenterveysongelmia ja ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Ensi hallituskauden tärkeä tehtävä on matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden kehittäminen.

Terveyskeskuksiin 1000 uutta lääkärivirkaa

Sote-uudistuksen tarve ei ole muuttunut, vaikka hallituksen ajama sote-malli kaatuikin. Sen tärkeimpänä tavoitteena tulee olla perusterveydenhuollon vahvistaminen. Uuden eduskunnan tulee käynnistää valmistelu parlamentaarisesti ja alkukauteen painottuen. Lakiesitykset tulee saada eduskuntaan ensimmäisen vuoden aikana. Uudistuksessa tulee keskittyä vain oleellisiin muutostarpeisiin, jotka koskevat nimenomaan terveyspalveluita.

Hallituksen sote-malli sisälsi monia ongelmakohtia. Pahin virhe tapahtui, kun alkuperäisistä tavoitteista luovuttiin ja mukaan tuli byrokraattinen maakuntarakenne ja palveluja hajottava valinnanvapausmalli. Sote-palvelujen uudistamisessa kyse on ennen kaikkea ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, ja että yksin kotona asuva vanhus saa riittävän tuen. Oikeus lähipalveluihin on turvattava.
Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa Pohjoismaiden suurimmat. Palvelujen saaminen on työläintä niille, jotka eniten niitä tarvitsisivat. Erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun peruspalveluiden voimavarat ovat polkeneet paikallaan.

Erityisvastuualueiden väestöpohja olisi riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Siinä terveyspalvelut saataisiin kattavasti yhden hallinnon alle peruspalveluista vaativan erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus tulee toteuttaa kela-korvausten, asiakasseteleiden ja maksusitoumusten kautta.
Terveyskeskuksiin tarvitaan 1000 uutta lääkärivirkaa, mikä maksaisi noin sata miljoonaa euroa. Jos tulevissa sote-keskuksissa on vain nykyisten terveyskeskusten lääkärimäärä, niin hoitoonpääsyn ongelma ei ratkea. Hoitotakuuta tulee parantaa: tavoitteena tulee olla terveyskeskuslääkärille pääsy viidentenä arkipäivänä ja erikoislääkärille kolmessa kuukaudessa.

Päivi Räsänen
kansanedustaja (kd), lääkäri

TIEDOTE: Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

8.3.2019
Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen (kd):
Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

Pääministeri Sipilän hallituksen sotemallin kaatuminen oli jo pitkään ennakoitavissa. Tosiasiassa mallille oli eduskunnassa hyvin pieni kannatus, sillä suuri osa hallituspuolueidenkaan edustajista ei aidosti sitä kannattanut. Tämä malli on syytä haudata lopullisesti.
Uudistuksen tarpeen perusteet eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Uuden eduskunnan tulee käynnistää valmistelu parlamentaarisesti ja alkukauteen painottuen. Uudistuksessa tulee keskittyä vain oleellisiin muutostarpeisiin, jotka koskevat nimenomaa terveyspalveluita. Viime vaalikaudella ministerinä ehdotin viiden järjestämisalueen mallia, jonka valmistelu jäi valitettavasti kesken. Viisi aluetta muodostuisivat nykyisten yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueille. Erityisvastuualueiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Siinä terveyspalvelut saataisiin kattavasti yhden hallinnon alle peruspalveluista vaativan erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus tulee toteuttaa asiakasseteleiden ja maksusitoumusten kautta.
Tässä mallissa voidaan ratkaista myös monikanavarahoituksen ongelmat. Rahoituksen tulee kattaa palvelujen ohella myös avosairaanhoidon lääkkeiden, matkojen ja kuntoutuksen kustannukset. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja kokonaiskattoa on alennettava.
Viiden alueen mallin demokratiaedellytys voidaan toteuttaa suorilla vaaleilla samaan tapaan kuin suunnitelluissa maakuntavaaleissa.
Päivi Räsänen
0505113065

Tiedote: Oikeudenkäyntien viivästyminen uhkaa oikeusturvan toteutumista – Tuomioistuinlaitoksen perusrahoitus varmistettava

27.2.2019

Oikeudenkäyntien viivästyminen uhkaa oikeusturvan toteutumista
– Tuomioistuinlaitoksen perusrahoitus varmistettava

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, että voiko kansalaisten oikeusturva toteutua nykyisillä määrärahoilla ja tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus sekä riittävän nopea ratkaisukyky säilyä nykyisellä budjetoinnilla. Tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyys heijastuu väistämättä asioiden käsittelyaikoihin, sillä oikeusvarmuudesta ei voida tinkiä.

– Tuomioistuimiin kohdistettavat säästötoimet ovat jatkuneet, vaikka valtion taloustilanne on kääntynyt parempaan suuntaan ja juttumäärät ovat olleet kasvussa. Päätösten odottaminen aiheuttaa suurta huolta, epävarmuutta ja usein jopa kärsimystä ihmisten elämässä, Päivi Räsänen huomauttaa.

Suomen tuomioistuimet toimivat eurooppalaisittain vertailtuna vähin resurssein. Vuoden 2016 European Judicial Systems -tutkimuksen tulosten perusteella esimerkiksi verrokkimassaa. Ruotsissa oikeudenhoidon osuus bruttokansantuotteesta on 0,24 prosenttia ja Suomessa 0,19 prosenttia.

– Tuomioistuinten tärkein voimavara ovat riippumattomat tuomarit. Ilman riittävää resursointia heidän työskentelynsä kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi ja oikeuden toteutumiseksi ei onnistu. Suomi laahaa panostusten suhteen jäljessä lähimmistä verrokkimaista. Alle 1 % koko valtion budjetista oikeudenhoitoon on liian vähän, Räsänen sanoo.

Oikeudenhoito on valtion ydintehtäviä ja se on keskeistä yhteiskuntarauhan kannalta. Tuomioistuimen riippumattomuus uhkaa vaarantua, mikäli sen toimintaresursseja ei turvata.

– Tuomioistuinten toiminnan resursoinnissa lisäresursseja saadaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun ruuhkat ovat jo syntyneet ja käsittelyajat pidentyneet. Tämä on yksittäisen asiakkaan kannalta liian myöhään. Vaarana on, että kansalaisten luottamus suomalaiseen oikeuslaitokseen laskee, mikäli käsittelyaikoja ei saada lyhennettyä, Päivi Räsänen toteaa.

 

Video vaalikampanja-avauksestani!

Tiedote 21.2.2019

Ohessa video vaalikampanja-avauksestani, jonka tällä kertaa toteutin avannossa, jotta viesti olisi tiivis. Voit katsoa videon tästä: https://www.facebook.com/100000500063566/posts/2588026654557311?sfns=mo

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit 14.4.2019. Olen toiminut kansanedustajana vuodesta -95 lähtien, vuosina 2011-2015 toimin sisäministerinä ja vuosina 2004-2015 kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajana. Suomalaiseen tapaan harrastan murtomaahiihtoa ja talviuintia. Koulutukseltani olen lääkäri.

Haluan rakentaa yhteiskuntaa kestävien arvojen, lähimmäisenrakkauden, ihmisarvon kunnioittaminen, heikoista huolehtimisen, työn ja yrittämisen, rehellisyyden ja ahkeruuden varaan. Nämä ovat arvot, joihin voit luottaa. Olen ehdolla Hämeen vaalipiirissä ja vaalinumeroni ilmoitan myöhemmin.

Seuraa minua: www.paivirasanen.fi, Facebook: Päivi Räsänen, Twitter: @PaiviRasanen, Instagram: p_rasanen

Slogan: Arvot, joihin voit luottaa

Lisätiedot:
Päivi Räsänen
0505113065

Vanhusten laiminlyönti on Suomen häpeäpilkku

Vanhustenhoivan hälyttävän huono tila on noussut julkisessa keskustelussa esille, kun Suomen suurimman hoivapalveluyhtiön Attendon ja Esperi Care -ketjun hoivakotien vakavat ongelmat ovat tulleet ilmi. Hoivakodeissa eri puolella maata on aliravittuja, ulkoilua harvoin saavia ja likaisissa vaipoissa nukkumaan meneviä ikäihmisiä. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan asiakasturvallisuutta uhkaavan toiminnan vuoksi. Puutteita löytyy myös julkisilta palvelutuottajilta. Vaikka suuri osa vanhuspalveluista tuotetaan laadukkaasti, ongelmien laajuudesta kertoo, että 40 % hoitajista ei olisi mielellään vanhana itse hoidettavana omalla työpaikallaan.

Vanhustenhoidossa on pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa. Ikäihmisten laitospaikkojen määrää vähennettäessä tulisi avohuollon palveluja kehittää ja saatavuutta lisätä, mutta omaishoitajat ja kotihoito ovat nyt monin paikoin ylikuormitettuja. Paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset elävät yhä pidempään, joten heidän määränsä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Suomessa on jo yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä kansalaista ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan v. 2030 heitä on 1,5 miljoonaa. Kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hoivan tarve on suurinta viimeisten elinvuosien aikana.
Pääsyy vanhustenhoidon ongelmiin on se, että hoitohenkilökunnan määrä on riittämätön. Jos yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta, ollaan kaukana ihmisarvoisesta hoivasta. Tällä hetkellä hoitajien vähimmäismäärästä on olemassa vain ministeriön suositus. On ajauduttu siihen, että hoitajamitoitusta kierretään vanhustenhoidossa käyttämällä ”haamuhoitajia”. Työvuorolistoilla on ihmisiä, jotka eivät oikeasti työskentele yksikössä tai ovat hallinnon väkeä. Hoitajille on myös sälytetty enenevästi siivous- ja ruokahuoltotehtäviä. Ehdotan sitovaa henkilöstömitoitusta kirjattavaksi lakiin. Kymmentä vanhusta kohti tarvitaan vähintään seitsemän hoitajaa.

Terveydenhuollon keskeinen ongelma on pitkät jonotusajat. Tarvitsemme nopealla aikataululla ainakin 1000 hoitajaa lisää vanhuspalveluihin ja 1000 uutta lääkärinvirkaa perusterveydenhuoltoon, jotta hoitoon pääsyn ongelmat helpottuisivat.
Hallituksella on ollut mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, mutta vuoden 2019 budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset. Kuntien rahoituspohjaa heikentäneet päätökset rapauttavat kykyä vastata kasvavaan hoitotarpeeseen. Sipilän hallituksen normienpurkutalkoot ovat osaltaan vaikuttaneet haluttomuuteen säätää vanhustenhoidon määrällisestä mitoituksesta. Joskus normeja pitää myös rakentaa, ei vain purkaa.
Vanhustenhoidon palveluiden ja laadun valvonnan lisäämiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia. Kotiin tuotavia palveluita sekä omaishoidon tukea tulee vahvistaa, jotta ikäihmiset voivat asua kotonaan toivomallaan tavalla. Omaishoidon tuki tulee muuttaa kokonaisuudessaan verovapaaksi tuloksi. Kotiin ei kuitenkaan saa jättää heitteille vanhuksia, jotka eivät enää siellä tukitoimienkaan avulla pärjää.

Ikäihmiset ansaitsevat arvokkaan ja kivuttoman vanhuuden. Saattohoidossa on merkittäviä puutteita erityisesti erityistason palveluissa. Vanhuspalveluita koskevat lait ja valvonta on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Hoiva-alan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista ja hoitajien uupumus on otettava vakavasti.
Hyvä elämä ja ihmisarvoinen hoiva on tarjottava ikäihmisille loppuun saakka hoitopaikasta riippumatta. Ikäihmisten hyvinvoinnin tulee olla kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Epäkotiin on tartuttava nyt.

Päivi Räsänen
lääkäri, kansanedustaja (kd)

Kirjallinen kysymys: Lasimuseon aseman säilyttäminen valtakunnallisena erikoismuseona

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen lasimuseo Kanta-Hämeessä on ainoa lasiin erikoistunut museo Suomessa. Sen tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Lasimuseon asiantuntemus on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua. Museo vastaa ainoana museona lasitaiteeseen ja muotoiluun liittyvien näyttelyiden tuonnista sekä viennistä ja sen julkaisutoiminta on poikkeuksellisen runsasta erikoismuseokentällä ja koko suomalaisella museokentällä. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen. Museo on aktiivisesti mukana maakunnallista ja valtakunnallista kansainvälistymistä edistävissä matkailuhankkeissa. On tärkeää, että lasimuseon asema valtakunnallisena erikoismuseona säilyy. Muutoin korkeatasoisten asiantuntijapalvelujen, verkostojen ja kansainvälisen toiminnan turvaaminen jatkossa on uhattuna.

Lasimuseo rakentaa alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja lasitaiteilijoiden, alan koulutuslaitosten, lasinpuhaltajien ja -muotoilijoiden kesken ja edistää siten omalta osaltaan luovien alojen työpaikkojen säilyttämistä ja lisäämistä valtakunnallisesti koko Suomessa. Museo esittelee kattavasti lasinvalmistuksen, lasiteollisuuden, lasimuotoilun ja lasitaiteen nykyisyyttä ja historiaa.
Rakennemuutoksen kokenut toimiala tarvitsee Suomen lasimuseon asiantuntemuksen ja erikoismuseotoiminnan mahdollistamaa monipuolista tukea ja sen tuomia innovaatioita sekä tulevaisuutta. Riihimäen kaupungilla on käynnissä selvitys koko museotoiminnan kehittämiseksi. Keskeisenä suunnitelmana on laajan museokeskuksen rakentaminen lasimuseon yhteyteen ja Riihimäen kaupunginmuseon sekä Riihimäen taidemuseon sijoittaminen siihen. Keskittäminen mahdollistaisi henkilökunnan osaamisen suuntaamisen kaikkia museoita hyödyttävällä tavalla ja vahvistaisi lasimuseon asemaa.

Museoiden valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Museon saama rahoitus riippuu siitä, millainen asema museolle uudessa järjestelmässä myönnetään. Mikäli Suomen lasimuseon erikoismuseoasema menetettäisiin, se johtaisi todennäköisesti koko Riihimäen museotoimintaa koskevien sopeuttamistoimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen sekä veisi pohjan museokeskus- ja Erämuseo-hankkeilta. Myös Riihimäen kaupungin kanta on, että museo tulee säilyttää valtakunnallisena erikoismuseona.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis turvaamaan Suomen lasimuseon aseman valtakunnallisena erikoismuseona?

Helsingissä 23.1.2018

Päivi Räsänen [kd]

Kirjallinen kysymys: Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämisen kehittäminen

 

Eduskunnan puhemiehelle

Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistäminen on kannattavaa. Heidän työpanoksestaan hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin koko yhteiskunta. Vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertainen ja laaja-alainen osallisuus työhön ja tuloihin ei kuitenkaan riittävällä tavalla tällä hetkellä toteudu. Erityisen vaikea tilanne on niillä, joilla terveydentilan vajavuudet yhdistyvät koulutustason alhaisuuteen tai koulutuksen puutteeseen. Erityisesti ensimmäisen työpaikan saaminen on vajaakuntoiselle erittäin vaikeaa.

Suomessa on noin 65 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain noin 60 prosentilla on työpaikka. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Vammaisten henkilöiden tulotaso on myös matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Vajaakuntoisten osuus työttömistä työnhakijoista on pysynyt ennallaan, vaikka sairaiden ja vammaisten auttaminen työmarkkinoille on ollut yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Jopa viidesosa työttömistä työnhakijoista voi olla pitkäaikaissairaita tai vammaisia. Valtaosa vajaakuntoisista ei pysty löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta, vaikka heillä olisi työhaluja. Osatyökykyisissä henkilöissä on merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille. Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan Ilmarisen tekemän laskelman mukaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusten perusteella vammaisten työnteon esteitä voidaan poistaa töiden ja työolojen mukauttamisella. Monet vammaiset henkilöt kykenisivät heille mukautetuissa olosuhteissa työhön. Työtä vailla olevien työkuntoisten vammaisten henkilöiden ohella maassamme on suuri joukko työkyvyttömyyseläkkeen tai pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä vammaisia henkilöitä. Perustoimeentulo on silloin niukka, mikä ilmenee esimerkiksi liikuntavammaisten ja näkövammaisten henkilöiden pienituloisuudessa. Perustulojen varassa pitkään elävät vammaiset henkilöt ovat ryhmä, jonka kohdalla köyhyysriski on selvästi suurentunut. Työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon tulee voimakkaasti ja pitkäjänteisesti kehittää. Vajaakuntoisille on luotava pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä. Työaikajärjestelyt, työn organisointi tai työpisteen mukautukset ovat keinoja tukea työelämässä pärjäämistä. Tärkeitä toimia ovat työllistäminen palkkatuki, työkokeilut, ammatillinen kuntoutus, siirtymätyön mahdollistaminen ja yksilöllinen työhönvalmennus. Henkilöille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, on tärkeää se, ettei työn vastaanottaminen johda kokonaistulojen vähentymiseen.

Suomessa tarvitaan enemmän vammaistutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa vajaakuntoisten työllistämisen kehittämisen keinoista. Tieto vammaisten ihmisten asemasta ja olosuhteista on vielä liian pirstaleista. Vajaakuntoisen kyvyille on oltava sijaa työelämässä. Mielekäs työ parantaa elämänlaatua ja vähentää samalla tarvetta käyttää terveyspalveluja ja sosiaalietuja. Vaikka vammaisella henkilöllä olisi parhaat ammatilliset edellytykset työstä suoriutumiseksi, ne saatetaan sivuuttaa hänen vammansa vuoksi. Vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksista täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa on huolehdittava.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä toimenpiteillä hallitus kehittää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksiä ja kuinka tärkeäksi prioriteetiksi hallitus katsoo työkykyisten osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen?

Helsingissä 14.2.2019

Päivi Räsänen [kd]

Räsänen kysyy hallitukselta junaliikenteen talviongelmista

julkaisuvapaa 7.2.2019

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän pyytää vastausta siihen, mitä nopeasti toteutettavia toimenpiteitä hallitus aikoo käynnistää, jotta junaliikenteen aikatauluongelmat talviolosuhteissa saadaan korjattua.

Viime päivinä VR on perunut useita lähi- ja kaukoliikenteen junavuoroja sääolosuhteiden takia ja junat ovat myöhästelleet jopa useita tunteja. Välillä junassa olevat matkustajat ovat joutuneet odottamaan pitkään vaurioituneessa junassa. Tällä viikolla paikoin vain joka neljäs kaukojuna oli aikataulussa. On erikoista, että lumeen ja jäähän ei osata ratatöissä ja junaliikenteessä varautua nykyistä paremmin. Samat junaliikenteen ongelmat toistuvat joka vuosi ja aiheuttavat matkustajille ymmärrettävästi turhautumista ja arkielämän vaikeutumista. Ihmisten työmatkaliikenne häiriintyy ja nuoret myöhästyvät koulusta. Junat ovat myöhästelleet pahasti pääradalla Helsingin ja Tampereen välillä, mutta ympäri Suomen on ollut vaihdevikoja. Vaihdeviat liittyvät talviolosuhteisiin, kun lumi pakkautuu vaihteiden väliin ja estää niiden kääntymisen.

Maan raideliikennettä ei saada kehittymään ennen pääradan ruuhkaisuuden purkamista. Riihimäki – Tampere väli on tällä hetkellä niin tukossa, että vuorojen lisäämistä ilman kolmatta raidetta pidetään mahdottomana. Junaliikenteen sujuvoittamiseksi tarvitaan kolmas raide Riihimäeltä Tampereelle. Kun ottaa huomioon junaliikenteen toistuvat haasteet Suomen talviolosuhteissa, on vastuutonta pidättäytyä kehittämästä päärataa palvelemaan paremmin matkustajia.

Matkustajajunaliikenteestä vastaavat VR ja Väylävirasto. VR hoitaa junien liikennöinnin ja vastaa junista, kun taas Väyläviraston tehtävänä on pitää rataverkko kunnossa ja ohjata liikennettä. Ratoja puhdistavat harjamiehet käsivoimin, mutta vaikuttaa ilmeiseltä, että kyseistä tehtävää hoitamaan tarvittaisiin nykyistä enemmän työntekijöitä. Tarvitaan toimivampia väliaikaisratkaisuja junaliikenteen aikatauluongelmien korjaamiseksi ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joiden avulla junaliikenteen alttius häiriintyä pahasti talviolosuhteissa saadaan korjattua. On kestämätöntä, että painimme samojen junaliikenteen aikatauluongelmien kanssa joka talvi.

 

Perhepolitiikkaa uudistettava tukemaan syntyvyyttä

Syntyvyys on sukeltanut Suomessa pohjalukemiin, ja uusin tilasto tammikuulta osoittautui aiempaakin synkemmäksi. Kuolleisuus on jo parin vuoden ajan ollut syntyvyyttä suurempaa ja väkilukumme hienoinen kasvu on pelkästään nettomaahanmuuton varassa. Tällä on merkittävät vaikutukset talouteen, eläkejärjestelmään ja asuntomarkkinoihin. Pitkään jatkuneesta alhaisesta syntyvyydestä johtuen ikärakenne on vinoutunut ja aiheuttaa vuosikymmeniksi pahenevan epätasapainon julkiseen talouteen.
Perhepolitiikkaan tarvitaan uudistamista, jotta perheet rohkenisivat hankkia sellaisen määrän lapsia, joista he unelmoivat. Suomalaiset haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat. Jos he saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa.

Naapurimaassamme Virossa on hämmästelty, miten voimakkaasti aiemmin alhaista syntyvyyttä ovat lisänneet lapsilisien merkittävät korotukset. Virossa kolmesta lapsesta maksetaan nykyisin lapsilisää yhteensä 510 euroa, Suomessa n. 330 euroa. Ero on huomattava, kun otetaan huomioon Viron Suomeen verrattuna matala keskibruttopalkka 1300 euroa kuukaudessa. Perhepolitiikalla voidaan siis vaikuttaa syntyvyyteen, vaikka sitä usein vähätellään.

Perhevapaita uudistettaessa on tärkeää puolustaa lapsen etua ja perheiden oikeutta valita oman lapsensa parhaaksi sopiva hoitopaikka. Suomalaiset ovat tässä asiassa sillä linjalla, jota kristillisdemokraatit ovat aina ja johdonmukaisesti edustaneet. Marraskuussa 2018 julkaistussa Väestöliiton perhebarometrissa kävi ilmi, että suomalaiset perheet haluavat itse päättää perhevapaiden käytöstä.

Äänestäjien on syytä huomata, että lähes kaikki eduskuntapuolueet haluaisivat rajoittaa oikeutta kotihoidontukeen ja pakkokiintiöitä äidin ja isän kesken perhevapaille. Viime vaalikaudella kuuden puoleen hallituksessa ainoana kristillisdemokraattien ministerinä sain täysin yksin puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Ehdotetut perhevapaiden kiintiömallit johtaisivat vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn sekä satojen miljoonien lisäkustannuksiin.

Päivi Räsänen
kansanedustaja, lääkäri