Ajankohtaista

RSS

Alkoholin aiheuttamia haittoja ei pidä lisätä!

 

Eduskunta sai käsiteltäväksi esityksen, joka toisi nykyistä vahvemmat 8-prosenttiset alkoholijuomat kauppojen hyllyille. Tällä hetkellä raja on 5,5 prosenttia. Esitys laajentaisi merkittävästi alkoholin saatavuutta. Se lisäisi alkoholin päivittäistä kulutusta ja samalla alkoholihaittoja. Vahvempien juomien myyntipaikkojen määrä nousisi 17-kertaiseksi nykytilaan verrattuna. Alkolla on 373 myymälää, vähittäismyyntiluvan haltijoita on 6300.

Alkoholin kokonaiskulutus ja etenkin nuorten alkoholinkäyttö ovat olleet Suomessa laskussa, ja jopa täysraittius on tullut muotiin. Tätä myönteistä kehitystä hallitus tukee kiristämällä alkoholijuomien valmisteverotusta kaiken kaikkiaan kahdella prosentilla, minkä seurauksena hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan vajaan prosentin. Alkoholin liikakäyttö on kuitenkin edelleen vakava suomalainen kansanterveysongelma. Pienituloiset ja heikommin koulutetut kärsivät enemmän alkoholihaitoista. Alkoholin käytön haittojen välittömät kustannukset julkiselle taloudelle nousevat vuosittain lähes miljardiin euroon, minkä lisäksi alkoholisairaudet aiheuttavat merkittävää työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Yli 1600 ihmishenkeä menetetään vuosittain. Hyvinvointialueet, poliisi ja oikeuslaitos ovat jo nyt kuormittuneita alkoholihaittojen vuoksi.

Esityksessä on pitäydytty valmistustaparajoitteeseen Euroopan komission painostuksesta huolimatta, jotta vahvempia alkoholisekoitteita ei tulisi kauppojen hyllyille. Makeat sekoitteet ovat nuorten ja erityisesti naisten mieleen. V. 2019 nuorten terveystapatutkimuksen mukaan tytöillä oli viimeisimmän käyttökerran alkoholista 37 % juomasekoituksia, pojilla 21 %. Naiset kestävät miehiä heikommin alkoholia ja nuorten naisten alkoholin käyttö vaarantaa myös lasten terveyden. Joka vuosi syntyy satoja lapsia, joita äidin alkoholinkäyttö on vaurioittanut pysyvästi.

Alkoholipolitiikkaa linjataan tällä vaalikaudella myös viinien ja säätelyä hallinnoivan ministeriön suhteen. Eurooppalaisia juomatapoja tavoiteltaessa unohtuu usein, että esimerkiksi Ranskassa päivittäisen viininkäytön seurauksena maksakirroosi ja muut alkoholisairaudet ovat yleisiä. Suomessa ongelmana on lisäksi humalahakuisuus ja siitä seuraavat rattijuopumukset ja väkivaltarikollisuus.

Viinien tuonti ruokakauppoihin romuttaisi Alkon aseman. Myymäläverkostoa ei olisi kannattavaa pitää yllä vain väkevien myyntiä varten. Alko noudattaa alkoholilain perustarkoitusta vähentää alkoholin kokonaiskulutusta sekä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Sen myymälöiden ikärajatarkastukset toimivat kattavasti.

Alkoholiasioita ei tule siirtää sosiaali- ja terveysministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Alkoholipolitiikan tehtävä on pohjoismaiseen malliin edistää kansanterveyttä. On tärkeämpää suojella ihmisiä kuin edistää alkoholimarkkinoita.

Kirjoittaja on lääkäri, kansanedustaja sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Kolumni on julkaistu Itä-Hämeen lehdessä.

KD:n ryhmäpuhe välikysymyksestä: Kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne

Välikysymys hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta 15.5.2024

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe

Kansanedustaja Päivi Räsänen

JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n. klo 15.10

 

KD:n ryhmäpuhe välikysymyksestä / Päivi Räsänen: Kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne

 

– Emme saa enää vain tyytyä kasvattamaan paisuvaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Suomen valtiontalous on laahannut käsijarru päällä finanssikriisistä lähtien jo 16 vuoden ajan. Julkisen talouden krooninen epätasapaino vaatii vaikuttavia toimia ja asennemuutosta meiltä kaikilta, totesi välikysymyskeskustelussa KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä kaiken hyvinvoinnin, korkean koulutuksen ja osaamisen sekä turvallisuuden perusta on vahva talous. Hallitus on ollut yksimielinen tavoitteista taittaa velkaantuminen ja välttää liiallinen alijäämämenettely.  Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville.

 

Räsänen korosti, että valtion velkaantuminen on ollut hallitsematonta.

– Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Vakaa taloudellinen kehitys tukee myös perheellistymistä alhaisen syntyvyyden Suomessa.

Kristillisdemokraateille perheiden ja lasten hyvinvointi on sydämen asia. Lapsilisien ja kotihoidontukien taso pysyy ennallaan. Lisäksi hallitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen eli niin sanotun lapsivähennyksen.

–  Suomi on jo maailman kolmanneksi ikääntynein maa: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin, Räsänen muistutti.

 

– On syytä ymmärtää, että kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne. Vanheneva väestö tarvitsee enenevästi palveluita ja samaan aikaan työntekijöiden ja veronmaksajien määrä vähenee. Siksi on sydäntä riipaisevaa todeta, että olemme menettäneet yli puoli miljoonaa lasta ja heidän mahdolliset jälkeläisensä pelkästään sen vuoksi, että vauvaa odottaville naisille ei ole tarjottu elämää puolustavia vaihtoehtoja. Väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut luomaan Suomesta dynaamisen yhteiskunnan, josta suomalaiset voivat kokea tervettä ylpeyttä ja jossa on turvallista yrittää, perheellistyä ja vanheta.

– Sopeutuspäätöksiä, työmarkkinauudistuksia ja talouskasvua edistäviä investointeja tehdään, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista, Räsänen totesi.

 

Alla koko puheenvuoro***

 

 

Arvoisa puhemies,

Kiitän Keskustaa ja Liike Nyt-ryhmää mahdollisuudesta keskustella julkisen talouden vakavasta tilasta. Suomen valtiontalous on laahannut käsijarru päällä finanssikriisistä lähtien jo 16 vuoden ajan. Julkisen talouden krooninen epätasapaino vaatii vaikuttavia toimia ja asennemuutosta meiltä kaikilta. Emme saa enää vain tyytyä kasvattamaan paisuvaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Kansa on antanut tälle eduskunnalle mandaatin uudistaa maatamme. Kristillisdemokraattien tavoitteena on Suomi, joka myös tuottaa, ei pelkästään kuluta, kuten viimeisten synkkien talousvuosien aikana.

 

Kaiken hyvinvoinnin, korkean koulutuksen ja osaamisen sekä turvallisuuden perusta on vahva talous. Hallitus on ollut yksimielinen tavoitteista taittaa velkaantuminen ja välttää liiallinen alijäämämenettely.  Hallitus jakaa taloudesta yhteisen tilannekuvan, johon toivon myös opposition yhtyvän. Kolmen miljardin euron sopeuttaminen tänä keväänä sen 6 miljardin lisäksi, mitä jo hallitusneuvotteluissa sovittiin, oli silti haastava tehtävä. Mutta siinä onnistuttiin. Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Toivon kaikkien tässä salissa edustettujen puolueiden sitoutuvan siihen, että myös seuraava hallitus jatkaa vastuullista talouspolitiikkaa. Että emme syö lastemme ja lastenlastemme eväitä.

 

Valtion velkaantuminen on ollut hallitsematonta. Maksamme pelkästään korkoja yli 3 miljardia tänä vuonna, eli yli 8 miljoonaa euroa joka päivä. Tämä rahasumma olisi järkevämpää käyttää palvelujen rahoittamiseen kuin korkomenoihin. Suomi on velkaantunut enemmän kuin muut Pohjoismaat ja Suomen velan kehitys poikkeaa muista maista: Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 75,8 %, Norjassa 44,3 %, Tanskassa 29,3 % ja Ruotsissa 31,2 %. Virossa vain 19,6 %. Suomi on jäänyt talouskehityksessä muiden pohjoismaiden taakse. Pysähtynyt talouskasvu, edellisen hallituksen tehtailema kallis sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, ja muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen työllisyysasteemme ovat viemässä terveeltä taloudelta pohjan. On aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat.

 

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Tavoittelemme työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Tavoitteenamme on, että yhä useampi osallistuu tulevaisuudessa työmarkkinoille kykyjensä mukaan. Vakaa taloudellinen kehitys tukee myös perheellistymistä alhaisen syntyvyyden Suomessa.

Kristillisdemokraateille perheiden ja lasten hyvinvointi on sydämen asia. Lapsilisien ja kotihoidontukien taso pysyy ennallaan. Lisäksi hallitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen eli niin sanotun lapsivähennyksen. Näillä toimenpiteillä tähdätään myös vääristyneen huoltosuhteen taittamiseen. Suomi on jo maailman kolmanneksi ikääntynein maa: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin.

 

On syytä ymmärtää, että kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne. Vanheneva väestö tarvitsee enenevästi palveluita ja samaan aikaan työntekijöiden ja veronmaksajien määrä vähenee. Siksi on sydäntä riipaisevaa todeta, että olemme menettäneet yli puoli miljoonaa lasta ja heidän mahdolliset jälkeläisensä pelkästään sen vuoksi, että vauvaa odottaville naisille ei ole tarjottu elämää puolustavia vaihtoehtoja. Matala syntyvyys ja vääristynyt huoltosuhde haastavat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden, minkä vuoksi kipeiden päätösten tekemistä ei voi enää lykätä. Väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

 

Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaan ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut luomaan Suomesta dynaamisen yhteiskunnan, josta suomalaiset voivat kokea tervettä ylpeyttä ja jossa on turvallista yrittää, perheellistyä ja vanheta. Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointia ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun kautta. Sopeutuspäätöksiä, työmarkkinauudistuksia ja talouskasvua edistäviä investointeja tehdään, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista.

Jatkan nyt taistelua sananvapauden puolesta korkeimmassa oikeudessa

TIEDOTE

19.4.2024

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen:

Jatkan nyt taistelua sananvapauden puolesta korkeimmassa oikeudessa

 

Olen tänään saanut tiedon, että korkein oikeus on päättänyt myöntää valitusluvan valtakunnansyyttäjälle Helsingin hovioikeuden vapauttavasta ratkaisusta kirjoituksiini kohdistuvissa syytteissä.

Olen kuitenkin luottavaisella ja rauhallisella mielellä valmis jatkamaan taistelua sanan- ja uskonnonvapauden puolesta, niin korkeimman oikeuden edessä kuin tarvittaessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen asti.

Helsingin hovioikeus hylkäsi yksimielisessä ratkaisussaan 14.11.2023 kaikki minuun kohdistuneet syytteet todeten, että tekstieni sisältö ei ole ollut lainvastainen ja että kirjoitusteni tarkoitus ei ole ollut homoseksuaalien solvaaminen tai loukkaaminen. Myös Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 kaikki lausuntoihini kohdistuneet syytteet todeten samalla, että syyttäjän suuhuni laittamia vääristelyjä lausuntoja ei kirjoituksistani edes löytynyt.

Kahden oikeusistuimen kuusi tuomaria eivät siis ole löytäneet mitään lainvastaista kirjoituksistani, mutta niiden tutkiminen jatkuu korkeimmassa oikeudessa. Voin ymmärtää tätä vain tapauksen ennakkopäätösluonteen vuoksi. Tämä oikeusprosessi on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeudenkäynnin ytimessä on kysymys, saako Raamattuun kytkeytyviä opetuksia pitää esillä ja ilmaista olevansa samaa mieltä niiden kanssa.

Toivottava vapauttava päätös korkeimmasta oikeudesta toimisi alempien oikeusasteiden päätöksiin verrattuna vahvempana ennakkolinjauksena myöhempiä vastaavia syytöksiä ajatellen. Se turvaisi entistä selkeämmin ja vahvemmin kristittyjen vapauden pitää Raamatun opetuksia esillä. Sillä olisi vaikutuksensa myös muiden Euroopan maiden oikeuslaitosten ratkaisuihin.

Kohdallani jo lähes viisi vuotta kestänyt tutkinta on sisältänyt totuuden vastaisia syytöksiä, useita pitkiä poliisikuulusteluja yli 13 tunnin ajan, oikeuden istuntoihin valmistautumista, käräjäoikeuden istuntoja ja hovioikeuskäsittelyn. Tässä ei ollut kyse vain minun mielipiteistäni, vaan kenen tahansa sananvapaudesta. Toivon, että korkeimmasta oikeudesta saadaan ratkaisu, joka turvaa, ettei muiden tarvitse käydä läpi samanlaista koettelemusta. Olen pitänyt etuoikeutena ja kunniatehtävänä puolustaa sananvapautta, joka on aivan keskeinen oikeus demokraattisessa valtiossa.

Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” ja Ruben Stillerin v. 2019 julkaistu radiokeskustelu. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

Mahdollisia haastatteluita varten olen tavattavissa tänään Eduskunnan pikkuparlamentin Kansalaisinfossa klo 13.30 alkaen.

Ryhmäpuhe sairaaloiden alasajosta välikysymyskeskustelussa: Ydinongelma on henkilöstön riittävyys

Välikysymys sairaaloiden alasajosta 23.4.2024

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n. klo 15

Räsänen:
Ydinongelma on henkilöstön riittävyys
– Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen

Kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan oli tärkeää, että hallitus selväsanaisesti hylkäsi ehdotuksen joidenkin keskussairaaloiden muuttamisesta alhaisemman palvelutason akuuttisairaaloiksi.
– Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten, leikkaustoiminnan ja tehohoidon lopettamisesta voisivat aiheuttaa henkilöstöpakoa ja vaikeuttaa rekrytointia, Räsänen totesi KD:n ryhmäpuheessa sairaalavälikysymyksestä keskusteltaessa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että ehdotus alemman tason akuuttisairaaloista kuopattiin kehysriihessä.
– Sairaalaverkostoa tulee jatkossakin kehittää järkevällä ja tasapainoisella tavalla huomioiden tarve saada palveluita kattavasti koko maassa riittävän lähellä ja toisaalta varmistaen henkilöstön saatavuus kasvavan palvelutarpeen paineessa.

Räsäsen totesi, että sairaalaverkkoa tulee uudistaa hallitusohjelmassa sovitun ykkösvaiheen pohjalta, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon.
– Ydinongelma ei ole edes raha, vaan henkilöstön riittävyys erityisesti erikoislääkärien, päivystävien yleislääkärien, kätilöiden tai tehohoitajien osalta. Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen, kun synnytyksiä ja vaativia leikkauksia varten joudutaan huolehtimaan ympärivuorokautisesta kaikkien tarvittavien erikoisalojen saatavuudesta.

Yöpäivystyksen painopiste siirretään järkevällä tavalla nykyistä vahvemmin välttämättömään erikoissairaanhoitoon, mikä myös parantaa potilasturvallisuutta.
– Yleislääkärin hoitoa tarvitsevat potilaat voivat odottaa aamuun ja erikoissairaanhoitoa akuutisti vaativat tilanteet hoidetaan suoraan ensihoidon avulla keskussairaaloihin, Räsänen totesi.

Räsäsen mukaan perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppuaikainen kiirevastaanotto sekä kotiin vietävät, jalkautuvat ja liikkuvat palvelut turvaavat paremmin väestön palvelutarpeen kuin pienten sairaaloiden yleislääkäritasoinen yöpäivystys. Vuodeosastojen lääkäripäivystys jatkuu ja kevytanestesiassa tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä pienissäkin yksiköissä.

– Synnytykset jatkuvat jokaisella hyvinvointialueella ja keskussairaalat säilyvät myös Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Kajaanissa, Räsänen totesi.

 

Alla koko puheenvuoro***

 

Arvoisa puhemies!

Kiitän oppositiota sairaalaverkostoa koskevan keskustelun mahdollistamisesta, vaikka tällä kertaa itse välikysymys ei osunut maaliin. Kritiikki kohdistui virkamiestyöryhmää, ei hallitusta vastaan.

Työryhmän sairaalaverkkoehdotus erityisesti ns. kakkosvaiheen visioinnin osalta ei ollut hallituksen esitys eikä hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen. Siitä puuttuivat taloudelliset vaikutusarviot, puhumattakaan vaikutuksista henkilöstöön ja potilaisiin.

Oli tärkeää, että hallitus selväsanaisesti hylkäsi ehdotuksen joidenkin keskussairaaloiden muuttamisesta alhaisemman palvelutason akuuttisairaaloiksi, sillä keskustelun jatkaminen olisi vaikuttanut hyvinvointialueiden työrauhaan. Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten, leikkaustoiminnan ja tehohoidon lopettamisesta voisivat aiheuttaa henkilöstöpakoa ja vaikeuttaa rekrytointia.

Sairaalaverkkoa tulee kuitenkin uudistaa hallitusohjelmassa sovitun ykkösvaiheen pohjalta, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon. Ydinongelma ei ole edes raha, vaan henkilöstön riittävyys erityisesti erikoislääkärien, päivystävien yleislääkärien, kätilöiden tai tehohoitajien osalta. Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen, kun synnytyksiä ja vaativia leikkauksia varten joudutaan huolehtimaan ympärivuorokautisesta kaikkien tarvittavien erikoisalojen saatavuudesta.

Välikysymyksessä vaaditaan hallitusta suitsimaan vuokralääkärien käyttöä. Juuri tähän tähtää kehysriihessä päätetty linjaus sairaalaverkon uudistamiseksi. Jos tämä ei kelpaa, mikä on opposition ehdotus hyvinvointialueiden taloutta rasittavan ongelman ratkaisemiseksi?

Kasvavan palvelutarpeen ja vähenevien henkilöresurssien yhtälö edellyttää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nykyistä tehokkaampaa työnjakoa, samoin erikoissairaanhoidon eri yksiköiden kesken.

Osaajien saatavuuden haasteet ilmenevät käytännössä koko Suomessa, kaikissa terveydenhuollon ammattiryhmissä ja lähes kaikissa palveluissa. Ikääntyvien väestöosuus kasvaa, mikä lisää palveluntarvetta ja haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä entisestään. Jopa kolmasosa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työaikalainsäädännön muutokset ovat johtaneet siihen, että lääkäreiden ympärivuorokautinen päivystystyöpanos on yhä enemmän pois päiväaikaan käytettävissä olevasta resurssista.

Yöpäivystyksen painopiste siirretään järkevällä tavalla nykyistä vahvemmin välttämättömään erikoissairaanhoitoon, mikä myös parantaa potilasturvallisuutta. Vastavalmistuneena lääkärinä työskentelin aluesairaalassa, jossa päivystin yksin öitä ja viikonloppuja, siihen aikaan ilman mitään päivystysvapaita. Takapäivystävät erikoislääkärit olivat hälytettävissä kotoaan viiveellä. Kiireellistä erikoislääkäritasoista hoitoa vaativia tapaturma- tai sairauspotilaita vastaanottaessani ajattelin, että potilaiden kannalta olisi ollut parempi, että ambulanssi olisi ajanut suoraan puolen tunnin päässä olevaan suurempaan sairaalaan.

Yleislääkärin hoitoa tarvitsevat potilaat voivat odottaa aamuun ja erikoissairaanhoitoa akuutisti vaativat tilanteet hoidetaan suoraan ensihoidon avulla keskussairaaloihin. Moderni ensihoito ei tarkoita ambulanssikyytiä sairaalaan vaan jo hälytyskohteessa aloitettavaa potilaan hoitoa sekä tarvittaessa siirtämistä jatkohoitoon.

Tämän lisäksi perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppuaikainen kiirevastaanotto sekä kotiin vietävät, jalkautuvat ja liikkuvat palvelut turvaavat paremmin väestön palvelutarpeen kuin pienten sairaaloiden yleislääkäritasoinen yöpäivystys. Vuodeosastojen lääkäripäivystys jatkuu ja kevytanestesiassa tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä pienissäkin yksiköissä.

Erikoissairaanhoidon tehostaminen on välttämätöntä myös, jotta soten varsinainen tavoite, painopisteen siirtyminen varhaisen apuun ja perusterveydenhuoltoon voisi toteutua. Terveyskeskusten painetta helpotetaan myös palauttamalla edellisen hallituksen ideologisista syistä romuttamat KELA-korvaukset.  Julkisen palvelun yleislääkärille pääsee helpommin, kun osa potilaista hakee palvelut yksityiseltä lääkäriltä, käyttäen myös omia varojaan. Yhteiskunnalle koituva kustannus yksityislääkärikäynnistä jää edelleen pienemmäksi kuin terveyskeskuskäynti.

Toisin kuin välikysymyksessä pelotellaan, synnytykset jatkuvat jokaisella hyvinvointialueella ja keskussairaalat säilyvät myös Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Kajaanissa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että ehdotus alemman tason akuuttisairaaloista on kuopattu. Sairaalaverkostoa tulee jatkossakin kehittää järkevällä ja tasapainoisella tavalla huomioiden tarve saada palveluita kattavasti koko maassa riittävän lähellä ja toisaalta varmistaen henkilöstön saatavuus kasvavan palvelutarpeen paineessa.

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta

17.4.2024 JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n. klo 14.40

KD:n ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

Yhteiskuntaamme järkyttäneet Viertolan koulun tapahtumat eivät ole enää uutisotsikoissa, mutta uhrit, luokkatoverit, kouluyhteisö ja omaiset kantavat sen kipeitä jälkiä pitkään. Tällä viikolla saimme jälleen muistutuksen koulujen turvallisuusvajeesta, kun 12-vuotias poika puukotti koulussa samanikäistä. Viime syksynä koululaisen kerrottiin raiskanneen koulutoverinsa WC:ssä kesken koulupäivän.

Väkivalta on valunut yhä nuorempiin ikäluokkiin. Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista ja nuorten itsetuhoisista ajatuksista. Koulukiusaaminen painottuu ikävuosiin 11–15, jolloin tapahtuu myös murrosikään liittyviä fyysisiä ja sosiaalisia muutoksia.

Minuun otti hiljattain yhteyttä henkilö, joka oli ollut samassa luokassa, jossa ammuskeltiin Jokelassa. Hänellä on ollut pitkäaikaisia ongelmia tapahtuman jälkeen. Onkin syytä tehdä perusteellinen selvitys koulujen turvallisuustilanteesta ja etsiä keinoja, joilla oppilaiden ja opettajien turvallisuus voidaan taata, sekä selvitys siitä, miten kouluissa väkivallalle tai vakavalle kiusaamiselle altistuneet lapset ja nuoret ovat toipuneet ja miten kykenisimme heitä paremmin tukemaan.

Toisin kuin monessa länsimaassa, Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole vakavistakaan teoista rikosoikeudellisessa vastuussa. Heistä tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua lasten ja nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voitu rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jolloin he altistuvat päihde- ja väkivaltakäytöksen uhreiksi ja tekijöiksi.

Hallitusohjelman mukaan kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintamallit. Lisäksi on sitouduttu turvaamaan jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan. Useita hankkeita on käynnissä, esimerkiksi, nuorisorikollisuuden torjuntaohjelma ja tiedonvaihdon parantaminen. Lastensuojelulakia uudistettaessa on palautettava riittävät mahdollisuudet rajoittaa itseään tai toisia vahingoittavan lapsen liikkumista. Poliisin voimavaroja lisätään, mistä osa tulee suunnata nykyistä kattavampaan koulupoliisitoimintaan.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että lasten hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä. Mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä ei lopulta voi korvata perhettä kasvattajana. Jos perhe ei suoriudu tehtävistään, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita. Kotien ja perheiden merkitys tulee tunnistaa, tunnustaa ja sitä arvostaa sekä tukea kaikessa päätöksenteossa.

Jokaisen lapsen elämää on suojeltava

Jokaisen lapsen elämää on suojeltava

Joensuulaisen neljävuotiaan lapsen väkivaltainen kuolema on järkyttänyt laajasti ja herättänyt kysymyksen lastensuojelun tilasta maassamme. Hiljattain uutisoitiin myös isänsä vakavasti pahoinpitelemästä kolmeviikkoisesta vauvasta. Lasten väkivaltainen kohtelu on Suomessa huolestuttavan tavallinen ilmiö. Jopa satoja lapsiin kohdistuvia vammoja hoidetaan vuosittain sairaaloissa.

Lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat suhteellisen harvinaisia, mutta jokainen tapaus on liikaa. Suomessa on vuodesta 2003 tapahtunut vähintään yksi lapsen henkirikos joka vuosi. Yhteensä lapsia on surmattu yli 80. Kun lapsi surmataan, tekijänä on useimmiten lapsen oma äiti. Toiseksi yleisin tekijä on lapsen oma isä. Joensuulaisen lapsen surma on johtanut tuomioihin, mutta sen tulisi myös johtaa päättäjät toimimaan niin, että jatkossa pystyisimme paremmin suojelemaan arvokkainta pääomaamme, jokaista lasta.

Vilja Eerikan kohtalo järkytti suomalaisia noin 12 vuotta sitten. Jo silloin keskustelun keskiöön nousi lastensuojelun tilanne. Toimin tuolloin sisäministerinä ja johdollani käynnistettiin laaja selvitys perhesurmista. Oikeusministeriössä asetettiin ryhmä tutkimaan syitä, jotka johtivat kahdeksanvuotiaan tytön kuolemaan.

Tavoitteena oli koota tietoa siitä, olisiko viranomaisilla ja muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ehkäistä tilanteen kärjistymistä henkirikoksiksi.  Selvityksen mukaan osa surmista olisi voinut ollut ehkäistävissä, jos viranomaisten ja lähipiirin tietoon tulleet uhkailut olisi osattu ottaa vakavasti ja perheen ongelmiin olisi tartuttu ajoissa. Kävi myös ilmi, että terveydenhuollon käytännön työssä kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus oli korkea. Vaikka viranomaisilla olisi paljon tietoa pahoinpitelyistä, poliisille ei usein tule tietoa asiasta. Poliisilla on kuitenkin vahvimmat keinot puuttua perheissä tapahtuviin rikoksiin. Selvitysten pohjalta viranomaisten välistä tiedonkulkua helpotettiin.

Kun olemme jälleen järkyttävien tapahtumien äärellä, olisi aihetta asettaa uusi laajapohjainen työryhmä selvittämään lasten surmien ja pahoinpitelyiden syitä ja antamaan ehdotuksia toimenpiteiksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto omassa selvityksessään kiinnitti huomion lastensuojelun voimavarojen lisäksi riittävän koulutuksen järjestämiseen lastensuojelun henkilöstölle, jotta lapsiin kohdistuva väkivalta ja muu kaltoinkohtelu osattaisiin tunnistaa.

Lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen periaate kaikessa lainsäädännössä ja sitä edellyttää myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu ei käytännössä aina toteudu viranomaistoiminnassa. Erityisesti puutteita on tilanteissa, joissa aikuinen hakeutuu mielenterveyspalveluiden piiriin. Useimmiten perhesurmien ja lasten kaltoinkohtelun taustalla ovat vanhempien päihde- mielenterveysongelmat. Asiantuntijat ovat vuosien ajan korostaneet sitä, että tarpeeksi varhainen hoitoon pääseminen estäisi ennalta valtaosan pienten lasten surmista. Panostamalla ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin voidaan vähentää myös tarvetta kalliimmille ja raskaammille toimenpiteille kuten poliisin hälytystehtäville, oikeusprosesseille ja laitoshoidolle.

Päivi Räsänen

Kansanedustaja (kd), lääkäri

 

Kolumni julkaistu ESS:ssa.

Ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksesta

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksesta 20.2.2024

KD:n ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 15

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointimme tulevaisuus on riippuvainen siitä, onnistummeko saamaan Suomen talouden kestävälle uralle. Meidän tulee yhteistuumin tehdä töitä, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista. Se ei ole mahdollista ilman tervettä julkista taloutta. Edessä on positiivisten muutosten aika Suomen parhaaksi.

Avain menestykseen on rehellinen tilannearvio. Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan. Nyt joka kahdeksas menoeuro on velkarahaa. IMF:n arvio on, että Suomen julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottaminen edellyttää leikkausten ja rakenteellisten uudistusten lisäksi verotuksen kiristämistä. Kehitys on käännettävä kasvu-uralle. Tämän hallituksen keskeinen prioriteetti on työllisyyden ja talouskasvun vauhdittaminen, jotta meidän ei tarvitsisi elää lasten ja lastenlastemme piikkiin.

Vaaleilla valitulla eduskunnalla on demokratiaan perustuva oikeus tehdä päätöksiä hallitusohjelman mukaisesti. Tässä vakavassa tilanteessa on hämmästyttävää, miten ideologisen vastakkainasettelun kautta ja suhteettoman suurilla poliittisilla lakoilla on vastustettu erittäin tarpeellisia työmarkkina- ja sosiaaliuudistuksia. Lakkojen hinta nousee jo nyt lähes miljardiin. Lakot ovat kohdistuneet haitallisesti ennen kaikkea kansalaisiin ja työnantajiin sekä yrittäjiin, jotka ovat väärä protestoinnin kohde. Olisi demokratian kannalta suorastaan vaarallista, jos hallitus nyt taipuisi ulkoparlamentaarisen painostuksen alla.

Suomi on pudonnut talouskehityksessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kyydistä. On aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat. Väestömme ikääntyy kovalla vauhdilla toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja työllisyysasteemme on Pohjoismaiden matalin. Maamme julkinen velka on Pohjoismaiden korkein. Ylläpidämme hyvinvointiamme velkarahalla ja ilman suunnanmuutosta hyvinvoinnilta putoaa pian pohja. Kyse on nyt työelämäuudistuksista, jotka muissa Pohjoismaissa on jo toteutettu, ja vieläpä sosiaalidemokraattisten hallitusten vetovastuulla. Niiden tarkoituksena on sielläkin ollut työllisyystilanteen ja kilpailukyvyn kohentaminen ja ne ovat tuottaneet tulosta.

Suomessa on kipeä tarve yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytyksien parantamiselle. Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan pk-yritysten suhdannenäkymiin. Uudistusten vastustaminen on vastuutonta tilanteessa, jossa moni yrittäjä on ahtaalla ja työnantajayrittäjien määrä on laskenut. Juuri julkaistussa pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotukset laskivat tuntuvasti viime syksystä. Pitää muistaa, että 95,5 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Yrityskentälle tarvitaan innostuksen ilmapiiriä, jossa uskalletaan rekrytoida uusia osaajia.

Työllisyydessä päästään eteenpäin ainoastaan sillä, että sekä työn tekeminen ja teettäminen kannattaa. Tarvitsemme nykyistä parempia työn ja yrittämisen edellytyksiä koko ajan kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja työelämän murroksessa. Vahvistamalla luotettavuuttamme toimintaympäristönä edistämme kotimaisten ja ulkomaisten investointien kohdistumista Suomeen. Tämä on kaikkien etu.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että yhteiskuntavastuu on meillä kaikilla. Hallituksen korjaustoimet eivät ratkaise kaikkia Suomen monista ongelmista, mutta pitkällä aikavälillä ne kannattavat. Tekemättä ei voi jättää. On kaikkien edun mukaista, että ratkaisu kärjistyneeseen tilanteeseen löydetään mahdollisimman nopeasti. Viime kädessä kyse on siitä, että suomalainen työ pärjäisi paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Monet suomalaisista ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Olisi arvokasta, että myös oppositiopuolueet ymmärtäisivät. Dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.

Työryhmän sairaalaverkkovisiointi ei ole hallituksen esitys eikä hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen

KANNANOTTO

11.1.2023

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, lääkäri Päivi Räsänen:

Työryhmän sairaalaverkkovisiointi ei ole hallituksen esitys eikä hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen

Sairaalaverkkoa tulee uudistaa, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon. Nyt julkaistu esitys on kuitenkin vain virkamiestyöryhmän ehdotelma, jota voidaan pitää lähinnä visiointina. Siitä puuttuvat taloudelliset vaikutusarviot, puhumattakaan tosiasiallisista henkilöstövaikutuksista.

Työryhmän esitys menee ns. kakkosvaiheen visioinnin pohjalta paljon pidemmälle kuin mitä hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin. Ongelmana nyt julkistetussa visioinnissa on se, että se vaikuttaa jo nyt hyvinvointialueiden työrauhaan. Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten tai leikkaustoiminnan lopettamisesta voivat vaikeuttaa henkilöstörekrytointia.

Tämä esitys ei siis ole hallituksen esitys eikä sille ole haettu poliittista hyväksyntää. Toivon, että työryhmä keskittyisi jatkossa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti sairaalaverkkouudistuksen ns. ykkösvaiheen eteenpäin viemiseen.

Olen valmis puolustamaan sananvapautta myös korkeimmassa oikeudessa

TIEDOTE

12.1.2024

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen:

Olen valmis puolustamaan sananvapautta myös korkeimmassa oikeudessa

Valtakunnansyyttäjä on tänään ilmoittanut hakevansa korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Helsingin hovioikeuden 14.11.2023 antamaan vapauttavaan tuomioon. Päätös yllätti minut täysin. Olen kuitenkin luottavaisella ja rauhallisella mielellä valmis jatkamaan taistelua sanan- ja uskonnonvapauden puolesta, niin korkeimman oikeuden edessä kuin tarvittaessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen asti.

Helsingin hovioikeus hylkäsi yksimielisessä ratkaisussaan 14.11.2023 kaikki minuun kohdistuneet syytteet todeten, että tekstieni sisältö ei ole ollut lainvastainen ja että kirjoitusteni tarkoitus ei ole ollut homoseksuaalien solvaaminen tai loukkaaminen. Myös Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 kaikki lausuntoihini kohdistuneet syytteet todeten samalla, että syyttäjän suuhuni laittamia vääristelyjä lausuntoja ei kirjoituksistani edes löytynyt.

Kahden oikeusistuimen kuusi tuomaria eivät siis ole löytäneet mitään lainvastaista kirjoituksistani, mutta nyt syyttäjä haluaa niitä tutkittavan vielä korkeimmassa oikeudessa. Voin ymmärtää tätä vain tapauksen ennakkopäätösluonteen vuoksi. Tämä oikeusprosessi on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeus on ensimmäisen kerran rikosasiana punninnut, saako Raamattuun kytkeytyviä opetuksia pitää esillä ja ilmaista olevansa samaa mieltä niiden kanssa.

Mahdollinen vapauttava päätös korkeimmasta oikeudesta toimisi alempien oikeusasteiden päätöksiin verrattuna vahvempana ennakkolinjauksena myöhempiä vastaavia syytöksiä ajatellen. Se turvaisi entistä selkeämmin ja vahvemmin kristittyjen vapauden pitää Raamatun opetuksia esillä. Sillä olisi vaikutuksensa myös muiden Euroopan maiden oikeuslaitosten ratkaisuihin.

Kohdallani jo yli neljä vuotta kestänyt tutkinta on sisältänyt totuuden vastaisia syytöksiä, useita pitkiä poliisikuulusteluja yli 13 tunnin ajan, oikeuden istuntoihin valmistautumista, käräjäoikeuden istuntoja ja hovioikeuskäsittelyn. Tässä ei ollut kyse vain minun mielipiteistäni, vaan kenen tahansa sananvapaudesta. Toivon, että tämän päätöksen myötä muiden ei tarvitse käydä läpi samanlaista koettelemusta. Olen pitänyt etuoikeutena ja kunniatehtävänä puolustaa sananvapautta, joka on aivan keskeinen oikeus demokraattisessa valtiossa.

Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” ja Ruben Stillerin v. 2019 julkaistu radiokeskustelu. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

IKÄIHMISTEN KOTIPALVELUIHIN JA OMAISHOITOON TARVITAAN PIKAISIA PARANNUKSIA

TIEDOTE

18.11.2023

Kansanedustaja, aluevaltuutettu, lääkäri Päivi Räsänen poliittisessa katsauksessa Hämeen kd-piirin syyskokouksessa Janakkalassa:

IKÄIHMISTEN KOTIPALVELUIHIN JA OMAISHOITOON TARVITAAN PIKAISIA PARANNUKSIA

Marinin hallituksen viimeisen työvuoden aikana vanhusten kotihoidon asiakaskäyntien määrä kääntyi laskuun, sillä niitä tehtiin lähes kaksi miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Myös vanhusten kotihoidossa sote-koulutettujen työntekijöiden rekrytoinnit vähenivät 18 prosenttia.

Moni ikäihminen joutuu tällä hetkellä asumaan kotona liian huonokuntoisena. Jotkut kokevat jääneensä kotiinsa vangiksi. Tarvitaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja, mutta myös kevyempää yhteisöllistä asumismuotoa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Monet ikäihmiset kärsivät yksinäisyydestä, ja yhteisöllisessä asumisessa olisi mahdollista saada ikätovereiden seuraa sekä tukiverkostoja.

Hyvinvointialueiden tulee kartoittaa kotihoidon tilanne alueellaan mahdollisimman nopeasti. Tuotetun kotihoidon määrän pitäisi päinvastoin kasvaa vanhusväestön määrän noustessa. Kotipalveluihinkin tarvitaan lisäksi kevyempiä ratkaisuja. Järjestöt, seurakunnat ja myös uusia, innovatiivisia ratkaisuja kehittävät yritykset on otettava vanhusten turvallisen kotona asumisen huolehtimiseksi mukaan. Nuoria ihmisiä on rekrytoitu lyhytkoulutuksilla senioriavustajiksi auttamaan arkisissa askareissa, tuomaan seuraa ja kaveriksi ulkoiluun.

Yhtenä ratkaisuna on ikäihmisten neuvolapalveluiden kehittämien ja vakiinnuttaminen koko Suomeen. Saamalla varhaisessa vaiheessa käsitys hyvinvointialueen iäkkään väestön hyvinvoinnista ja heidän tuen tarpeestaan voidaan tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Uupuville omaishoitajille tarvitaan kiireellisesti tukea. He tarvitsevat kotipalveluja tuekseen, koska monet omaishoitajat ovat itsekin iäkkäitä.

Hallitus on sitoutunut tekemään puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa huomioidaan työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet, omaishoidon vapaiden käytön esteet sekä muu tuen tarve.

Myös kansalaisyhteiskunnassa tarvitaan heräämistä vanhusten avun tarpeeseen. Jokainen meistä on lähimmäinen ympärillämme eläville vanhuksille.