Ajankohtaista

RSS

Suomi liikkeelle turvallisesti – KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä julkistaa ensimmäisenä oppositioryhmänä vaihtoehtobudjettinsa ja sen osana työllisyyspakettinsa tänään 25.11. kello 11 pidettävässä Teams-verkkoinfossa. 

 

Tiedote KD eduskuntaryhmä 25.11.2020
JULKAISUVAPAA KLO 11

Suomi liikkeelle turvallisesti
– KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vastaisi koronan aiheuttamaan talouskriisiin veroelvytyksellä. Keskiviikkona julkaistussa vaihtoehtobudjetissa ryhmä esittää lähes miljardin euron edestä veronkevennyksiä. KD esittää mm. kevennyksiä tuloverotukseen ja korotusta kotitalousvähennykseen. Ruoan hintaa ryhmä laskisi siirtämällä hedelmät ja vihannekset alempaan 10 % verokantaan. Omaishoidon tuki muutettaisiin verovapaaksi tuloksi helpottamaan omaishoitajien tilannetta. Kristillisdemokraatit peruisivat myös hallituksen tekemät kiristykset polttoaineveroon ja muihin energiaveroihin.

Haasteellisessa taloudellisesta tilanteessa KD esittää vain maltillisia lisäyksiä valtion menoihin. Suurimmat määrärahalisäykset liittyvät vanhustenhoidon tason parantamiseen, terapiatakuun käyttöönottoon ja lapsiperheiden tukemiseen. Monilapsisten perheiden aseman parantamiseksi ryhmä esittää varhaiskasvatusmaksujen poistamista sisaruksilta. Lisävaroja käytettäisiin myös keliakiakorvauksen palauttamiseen.

Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. KD vaatii vaihtoehdossaan ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen.

Eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen suunnitelmia oppivelvollisuuden laajentamiseksi. Hanke olisi pitänyt laittaa jäihin tässä tilanteessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen sijaan KD panostaisi toimiin, joilla voidaan vähentää syrjäytymistä ja koulupudokkuutta.

Valtion talouden tulopuolta KD vahvistaisi mm. terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää. Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittamisen sekä vähentämällä Sitran pääomaa. Sitralta tuloutettavat varat käytettäisiin kertaluonteisiin avustuksiin yritysvetoisille kehityshankkeille, joiden avulla voidaan saada uutta kasvua.

Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.

Kokonaisuudessaan KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, p. 09 432 3065

 

Suomessa annettava suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttomasta D-vitamiinista koronaepidemian torjunnassa 

Tiedote 27.11.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen:

 

Suomessa annettava suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttomasta D-vitamiinista koronaepidemian torjunnassa 

Kansanedustaja Päivi Räsänen ehdottaa tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että Suomessa tulisi annettaisiin nopeasti suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttoman D-vitamiinin saannin turvaamiseksi koronaviruksen torjunnassa. Epidemian aikana on julkaistu runsaasti tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet D-vitamiinin puutteen olevan riskitekijä niin koronaan sairastumiselle, sen vakaville oireille kuin kuolemalle. Tutkimukset osoittavat, että suosituksia suuremmat D-vitamiiniannokset torjuvat tehokkaasti koronavirusinfektiota. D-vitamiinilla on merkittävä rooli immuunijärjestelmämme toiminnassa.

 

  • Tutkimuksissa on havaittu, että valtaosalla tehohoidossa olleilla potilailla on ollut D-vitamiinin puute. Väestön matalalla veren D-vitamiinipitoisuudella vaikuttaisi oleva yhteys vaikean Covid-19 infektion muotoon. Nykyisen päivittäisen 20 mikrogramman väestösuosituksen on arvioitu olevan liian alhainen turvaamaan riittävän D-vitamiinin saannin pimeänä vuodenaikana, kansanedustaja-lääkäri Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Israelissa koronan toinen aalto on pysähtynyt alkumetreille levittyään siellä lähinnä sellaisiin ihmisryhmiin, joilla on muuta väestöä selvästi alhaisemmat D-vitamiinitasot. Maan terveysministeriö on heti pandemian alusta lähtien suosittanut väestölle D-vitamiinilisää.

 

  • Nyt myös Iso-Britannian hallitus on käynnistymässä laajaa kansallista ohjelmaa, jolla vanhusväestön ja koronan suhteen heikoimmassa asemassa olevien D-vitamiinin saanti turvataan seuraavien pimeiden kuukausien ajan. Suomessa pitää ryhtyä nopeasti samansuuntaisiin toimiin ikäihmisten, terveydenhuollon henkilöstön ja riskiryhmäläisten suojelemiseksi, Räsänen vaatii.

 

Amerikkalaisessa, yli 190 000 tutkitun joukossa D-vitamiinipuutteisilla oli 54 % todennäköisemmin positiivinen koronatestitulos verrattuna muihin. Espanjalaistutkimuksessa D-vitamiinia saaneilla tehohoidon tarve väheni merkitsevästi – vain yksi joutui tehohoitoon, eikä kukaan kuollut. Ilman D-vitamiinia jääneistä potilaista puolet joutui tehohoitoon ja kaksi menehtyi.

 

  • Tieteellinen näyttö D-vitamiinin hyödyistä koronataudin ja sen vaikean tautimuodon ehkäisyssä on jo merkittävä. Maksuton D-vitamiinilisä ikäihmisille ja riskiryhmiin kuuluville on massiivisiin koronan ehkäisytoimiin suhteutettuna kustannustehokas keino, joka tulee ottaa pikaisesti käyttöön, Päivi Räsänen ehdottaa.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Tiedote 26.11

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen:

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, että aikooko valtioneuvosto ryhtyä toimenpiteisiin perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämän ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan selvitystyön käynnistämiseksi. Lisäksi hän kysyy, että katsooko hallitus, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa.

 

Suomen perustuslaki 13 § turvaa kokoontumis- ja yhdistymisvapauden. Kuitenkin yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua oman yliopistonsa ylioppilaskunnan jäseneksi. Turun Hallinto-oikeus päätti tänä syksynä, että se ei tutki kahden oikeustieteen opiskelijan valitusta ylioppilaskunnan jäsenyydestä.

 

  • Pakollinen jäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa ristiriidassa. Vielä kyseenalaisemmaksi tämän pakkojäsenyyden tekee se, jos pakkojäsenyys on yhdistykseen, jonka poliittiset linjat ovat ristiriidassa yksilön omien mielipiteiden kanssa. Ylioppilaskuntien tehtävä on ennen kaikkea edistää opiskelijoiden etua, mutta lisäksi niistä osa tekee selvästi poliittisia kannanottoja. Ylioppilaskunnat politikoivat opiskelijoiden rahoilla, Päivi Räsänen sanoo.

 

Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä arvioinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ja jäsenmaksuvelvoitetta perustuslain turvaaman negatiivisen yhdistymisvapauden kannalta. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston olisi syytä harkita selvitystyön käynnistämistä sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä perusteita perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta, sekä tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi (PeVL 33/2018 vp).

 

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä vielä sidottu ylioppilaskuntaan. Vuoden alussa tilanne muuttuu, kun terveydenhuolto siirtyy Kelan vastuulle.

 

  • Opiskelijaterveydenhuollon uudistamisen jälkeen ristiriita perustuslain kanssa on ilmeisempi. Perustuslakivaliokunta on todennut, että muutoksella on vaikutuksia niihin ylioppilaskunnan erityisiin tehtäviin, joita on pidetty perusteena ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirin ovat tulossa vuoden 2021 alusta myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Pakkojäsenyys asettaa korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan, sillä ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ei ole pakkoa kuulua opiskelijakuntaan, Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Turun hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on hyväksyttävää juuri niiden “erityisten tehtävien” vuoksi. On arvioitu, että päätöksestä seuraa sotku, sillä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ylioppilaskunnat voivat ratkaista niitä omilla tavoillaan. Joku voi hylätä, joku jättää tutkimatta, ja joku myös todeta itsenäisesti, että myöntää eron. Sen jälkeen päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voimaan voi siis jäädä eri tuomioistuinten erilaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti kesällä perustuslakivaliokunnan edellyttämän ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä koskevan selvitystyön, joka koskee yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa ja sen suhdetta perustuslain vaatimuksiin.

 

  • Työryhmän asettaminen on ollut hidasta ja se on työskennellyt hiljaisuudessa. Valtioneuvoston pitäisi nyt käynnistää ripeästi selvitystyö ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi. Voiko ylioppilaskunnan pakkojäsenyys todella olla hallituksen mielestä perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa, Räsänen ihmettelee.

 

Ratahankkeiden perustuttava tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen

Tiedote 14.11.2020

Kansanedustaja Päivi Räsänen poliittisessa katsauksessaan piirikokouksessa Lahdessa 14.11.2020 klo 11.30:

 

Ratahankkeiden perustuttava tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen

Suomen rataverkon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä raideliikenne on tulevaisuuden kasvava toimiala. Korona-aika on vähentänyt rajusti myös junamatkustusta, mutta on oletettavaa, että aiempi myönteinen kasvu-ura saavutetaan pian epidemian väistyttyä rokotteiden avulla. Junaliikenteen kasvu edellyttää ennen kaikkea jo olemassa olevan rataverkon kunnon ja välityskyvyn parantamista sekä infrainvestointeja. Kyse on arjen sujuvuudesta, teollisuuden kilpailukyvystä, liikenteen turvallisuuden parantamisesta ja päästöjen vähentämisestä.

Liikennepolitiikan kuumiksi kysymyksiksi ovat nousseet kaavaillut uudet miljardiluokan kustannuksia aiheuttavat ratahankkeet lentokentältä Tampereelle ja Itärata.

Taloustutkimuksen kesällä tekemässä selvityksessä arvioitiin, että sekä matka-aikojen säästön että kustannusten kannalta nykyisen pääradan kunnostus ja välityskapasiteetin lisäys olisivat edullisempia kuin täysin uusi raidelinja Tampereen ja Helsingin välillä. Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon kulkeva päärata on Suomen rautatieverkon selkäranka, ja sen varrella asuu yli puolet suomalaisista. Pääradan kunnostus koskisi suurempaa matkustajajoukkoa ja säästäisi enemmän rahaa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee Itärata-linjausta lähipäivinä. Väyläviraston Itärataselvityksessä on todettu, että nykyisten ratojen kehittäminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Samaan aikaan käydään kuitenkin poliittista kampanjaa uuden ratalinjan rakentamiseksi Porvoon ja Kouvolan välille.

Junayhteyksiä on taloudellisesti järkevintä nopeuttaa nykyisiä ratoja parantamalla, ei rakentamalla täysin uutta ratalinjaa Helsingistä itään. Uudella miljardiluokan oikoradalla tavoitellaan matka-aikojen nopeutumista, mutta vastaavat aikasäästöt saataisiin aikaan myös nykyisten ratojen välityskykyä parantamalla.

Väyläviraston selvityksestä ilmenee, että Lahti-Heinola-Mikkeli rata olisi uusista itäisistä yhteyksistä kokonaistaloudellisesti edullisin ja matka-aikaa eniten lyhentävä Helsingistä Kuopioon. Myös Lahden seudun elinvoiman kannalta nykyisten ratayhteyksien kehittäminen olisi tärkeää. Tuhannet alueen asukkaat pendelöivät pääkaupunkiseudulle. Heidän kulkuyhteytensä heikkenisivät, mikäli merkittävä osa raideliikennettä siirtyisi kiertämään Lahden kaukaa.

Junaratojen kehittäminen faktoihin perustuen on Hämeen alueen raideyhteyksien tulevaisuuden ja laajemmin koko Suomen elinkeinoelämän ja talouden kannalta tärkeä asia. Rataverkon huono kunto ja pullonkaulat ovat merkittävin junaliikenteen kasvun este. Nykyisessä rataverkossa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, Räsänen sanoo.

 

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro: Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 4/2020 vp

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020

Kansanedustaja, ryhmäpj. Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies!

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä allekirjoittaa selonteon tärkeät pääperiaatteet, laajan yhteisymmärryksen turvata maamme alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys, vahvistaa turvallisuutta ja hyvinvointia sekä maamme kansainvälistä asemaa niin YK:n, EU:n, NATO:n kuin kahdenvälisissäkin suhteissa.

 

Selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda. Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet uhkaavat jäädä varjoon.

 

Terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on maassamme useita satoja ja hallituksen myötävaikutuksella Al-Holin leiriltä on tuotu lisää henkilöitä, joilla on kytkentöjä terroristiseen toimintaan. Viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojemme ytimeen. Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti.

 

Turkin kannanotot terrori-iskujen jälkeen kuvaavat asenteenmuutosta ja ennustavat radikaali-islamin nousua. Turkin etääntyminen eurooppalaisista arvoista ja kehitys alueensa autoritääriseksi suurvallaksi vaikuttaa merkittävästi Euroopan ja lähialueiden turvallisuuteen. Tämä on näkynyt jo Vuoristo-Karabahin kriisissä Turkin toimiessa avoimesti Armeniaa vastaan.

 

Kiinan kauppapolitiikasta on tullut jykevä osa kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa. Kauppasota on toki parempi, kuin sotilaallinen selkkaus, mutta sen seuraukset voivat olla massiivisia. Kiina vahvistuu taloudellisen menestyksensä ansiosta kovaa vauhtia myös sotilaallisesti.

 

Koronakriisin vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja talouteen tulee huomioida. Rajat ylittävien terveysuhkien, erityisesti pandemioiden torjuminen edellyttää varautumista huoltovarmuuteen lääkkeiden, tarvikkeiden, ruuan ja energian osalta. Suomalaista maataloutta ei selonteossa mainita, mutta näemme sen keskeisenä varautumisen välineenä. Terveysturvallisuutta edistää myös ruohonjuuritasolle kohdennettu kehitysyhteistyö, jonka avulla voidaan ehkäistä kriisejä ja tukea hauraimpia maita.

 

Suomi tavoittelee paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Tällä hetkellä jäseninä on mm. Afganistan, Pakistan ja Bahrain, joilla on itsellään pitkä matka ihmisoikeuksien toteutumiseen. Suomella tulee olla rohkeutta ottaa esille myös neuvoston jäsenyydestä päättävien maiden ihmisoikeusongelmia.

 

Suomen pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisissä yhteisöissä edellyttää johdonmukaisuutta. Syyskuussa Suomi äänesti mm Saudi-Arabian ja Iranin rinnalla YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa resoluution puolesta, jossa kritisoitiin yksipuolisesti Israelia naisten oikeuksien rikkomisesta. Tämä on erikoista, sillä ECOSOC ei ole resoluutioillaan kuluvana vuonna kritisoinut mitään muuta maata Israelin lisäksi. USA, Australia ja Kanada äänestivät vastaan, Saksa pidättäytyi äänestämästä. Sama epäsuhta toistuu muissa YK:n toimielimissä, mukaan lukien yleiskokouksen komiteoissa ja ihmisoikeusneuvostossa, missä ei-demokraattisilla mailla pahimmillaan on lukumääräinen enemmistö.

 

Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta. Valko-Venäjän tilannetta selonteossa ei käsitellä lainkaan. Satoja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia on pidätetty, oppositiojohtajat istuvat vankiloissa tai ovat joutuneet pakenemaan maasta. On häpeä, että Euroopan sydämessä, 500 kilometrin matkan päässä Suomesta, on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan-, uskonnon- ja poliittisen toiminnanvapautta. Tästä ei pidä vaieta, vaan tukea erikseen ja yhdessä Valko-Venäjän demokratiakehitystä, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa.

 

Ruotsin painoarvo selonteossa on oikeutetusti kasvanut. Tarvitsemme yhä syvenevää ja laajenevaa yhteistyötä Ruotsin kanssa nykyisessä epävarmassa toimintaympäristössä. Turvallisuusyhteistyötä, erityisesti hybridiuhkien torjumiseksi on järkevää edelleen tiivistää myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

 

 

Utp-selonteossa näkyy hallituksen ideologinen agenda

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 4/2020 vp

KD:n ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020
Kansanedustaja, ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n klo 15

Räsänen: Utp-selonteossa näkyy hallituksen ideologinen agenda

Kristillisdemokraattien mielestä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda.

  • Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet, uhkaavat jäädä varjoon. Terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossa.
  • Viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojemme ytimeen. Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti.

Erityisesti ryhmäpuheenjohtaja Räsänen moittii sitä, ettei Valko-Venäjän tilannetta käsitellä selonteossa lainkaan.

  • Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta.

Räsänen muistutti, että satoja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia on pidätetty, oppositiojohtajat istuvat vankiloissa tai ovat joutuneet pakenemaan maasta.

  • On häpeä, että Euroopan sydämessä, 500 kilometrin matkan päässä Suomesta, on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan-, uskonnon- ja poliittisen toiminnanvapautta. Tästä ei pidä vaieta, vaan tukea erikseen ja yhdessä Valko-Venäjän demokratiakehitystä, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa, hän vaati.

Suomi tavoittelee paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Räsäsen mukaan Suomella on oltava rohkeutta nostaa esille myös neuvoston jäsenyydestä päättävien maiden ihmisoikeusongelmia.

  • Suomen pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisissä yhteisöissä edellyttää johdonmukaisuutta. Syyskuussa Suomi äänesti mm Saudi-Arabian ja Iranin rinnalla YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa resoluution puolesta, jossa kritisoitiin yksipuolisesti Israelia naisten oikeuksien rikkomisesta. Tämä on erikoista, sillä ECOSOC ei ole resoluutioillaan kuluvana vuonna kritisoinut mitään muuta maata Israelin lisäksi. USA, Australia ja Kanada äänestivät vastaan, Saksa pidättäytyi äänestämästä. Sama epäsuhta toistuu muissa YK:n toimielimissä, mukaan lukien yleiskokouksen komiteoissa ja ihmisoikeusneuvostossa, missä ei-demokraattisilla mailla pahimmillaan on lukumääräinen enemmistö, Räsänen totesi.

Huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto huomioitava paremmin hankintoja tehtäessä

Tiedote 16.10.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen

Huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto huomioitava paremmin hankintoja tehtäessä

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, että kuinka hallitus varmistaa sen, että huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto huomioidaan jatkossa nykyistä paremmin hankintoja tehtäessä esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osalta. Covid-19 on nostanut esille omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeyden.

 

  • Kotimainen huoltovarmuustoiminta, kuten lääkkeiden ja sairaalatarvikkeiden varmuusvarastointi, on elintärkeää. Toimivat kansainväliset tuotanto- ja toimitusketjut ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Koronaepidemia on osoittanut, että nämä ketjut ovat alttiita häiriöille, mikä aiheuttaa vakavan haasteen kansalliseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen, Päivi Räsänen muistuttaa.

 

Hallituksen oli keväällä avattava varmuusvarastoja suojavarusteiden ehtymisen vuoksi jo epidemian alkumetreillä. Terveydenhuollon tarvikkeita Suomeen tuovat yritykset eivät enää saaneet hankittua hoitohenkilökunnan suojavarusteita suunnitellusti, koska maiden rajojen sulkemiset ja muut rajoitukset Euroopassa aiheuttavat viivästyksiä ja perumisia toimituksiin.

 

  • Monet suomalaiset yritykset ovat nyt ansiokkaasti vastanneet haasteeseen ja ryhtyneet valmistamaan erilaisia terveydenhuollon suojavarusteita. On tehty investointeja ja palkattu väkeä. Olen aiemmin vaatinut hallitukselta päätöksiä myös rokotetuotannon uudelleen käynnistämiseksi. Suomella on pitkä kokemus rokotetuotannosta, mutta se lopetettiin kustannussyistä. Kyse ei ole ainoastaan tämänhetkisen tilanteen korjaamisesta ja ihmisten terveyden turvaamisesta, vaan myös laajemman huoltovarmuuden edistämisestä, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.

 

Huoltovarmuuskeskus on syksyn aikana kilpailuttamassa terveydenhuollon tuotteita Hanselin kautta dynaamisen hankintajärjestelmän avulla.

 

  • Juuri nyt on aiheellista miettiä, miten kotimaisuusaste huomioidaan esimerkiksi juuri Huoltovarmuuskeskuksen hankinnoissa. Valmistusmaata kun ei voi hankintalain mukaan käyttää vertailun laatutekijänä. Varautumisen ratkaisujen pitää olla myös kustannustehokkaita ja varmuudella toimivia. Huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto on huomioitava nykyistä paremmin hankintoja tehtäessä, Räsänen vaatii.

KD eduskuntaryhmä: Keskeiset ongelmat jäivät sote-uudistukseen

Tiedote 13.10.2020

KD eduskuntaryhmä: Keskeiset ongelmat jäivät sote-uudistukseen

Hallituksen sote-ministerityöryhmä sopi perjantaina sote-uudistukseen tehtävistä muutoksista, ja niistä tiedotettiin tänään. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hämmentynyt hallituksen tavasta käsitellä sote-uudistuksesta annettuja lausuntoja. Sadat asiantuntijalausunnot on käyty läpi pikakäsittelyllä. Hallitus ei tällä menettelytavalla osoita arvostavansa kentän asiantuntijoiden palautetta ja ehdotuksia uudistuksen kehittämiseksi.

Riittämätön rahoitus on esityksen keskeisiä ongelmia. Hallituksen työryhmän viime viikolla esitykseen tekemät muutokset korjaavat kaikkein pahimmin kärsivien yksittäisten kuntien tilannetta, mutta kokonaisuus jää edelleen toiveiden varaan.

Joka kolmannessa lausunnossa epäiltiin kustannusten kasvun hillintään pääsyä. Tähän ei hallituksella näytä kuitenkaan olevan uusia vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää laajaa vapautta palvelujen tuottamisessa, vahvaa palvelutuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden paranemista, integraation toteutumista koko maassa sekä tehokasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

 

Uudistus olisi pitänyt valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, ei maakuntarakenteen pohjalta. Sotemaakunnille annettu uusi nimi, hyvinvointialueet, ei valitettavasti muuta sitä tosiasiaa, että useat hyvinvointialueet ovat liian pieniä vastaamaan tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Maakuntarakenteen noudattaminen on yksi uudistuksen suurimmista ongelmista, jota ei palautteesta huolimatta korjattu.

 

KD eduskuntaryhmä vastustaa päätettyä maakuntaveroa. Maakuntaveron käyttöönotto tulee lisäämään kansalaisten kokonaisverorasitusta ja johtaa yhä syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Maakuntaveromalli myös vaarantaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. KD eduskuntaryhmä kannattaa rahoituksen osoittamista hyvinvointialueille suoraan valtion talousarviosta.

 

Hallituksen esityksessä yksityisten palvelujen tarjoajien, erityisesti pk-yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden, hyödyntämismahdollisuutta on laajennettu, mutta sitä edelleen rajoitetaan tarpeettomasti. KD katsoo, että hyvinvointialueilla tulee olla laaja itsehallinto ja vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostettuna yksityiseltä tuottajalta vai annetaanko asiakkaalle palveluseteli palvelun ostamiseen. Vastuu palvelun järjestämisestä kriisitilanteessa on jo tänä päivänä määritelty lukuisissa yksityisten palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa, eikä sitä tarvitse ratkaista lainsäädännön keinoin. Yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä koskevat kriteerit jäivät vielä epäselviksi ja tarkat kriteerit rajaamiselle saadaan vasta lakiesityksessä.

 

KD eduskuntaryhmä korostaa, että sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä panostaa peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, joka ei tapahdu itsestään. Vanha jako perustason ja erityistason palveluihin istuu tiukassa. Perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn panostamisesta pitää huolehtia, sillä ne ovat keskeisiä tekijöitä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa, palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa sekä kustannusten kasvun hillinnässä.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

Henkilötunnuksen laaja uudistus on toteuttamiskelvoton hanke – sukupuolitieto on tarpeellinen

Tiedote 9.10.2020

Kansanedustaja Päivi Räsänen

Henkilötunnuksen laaja uudistus on toteuttamiskelvoton hanke – sukupuolitieto on tarpeellinen

VM:n työryhmä esitti keväällä hallitusohjelman linjauksen mukaisesti, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika ja sukupuoli. Saatujen lausuntojen ja tehdyn jatkotyön perusteella työryhmän ehdotusta ei pidetä toteuttamiskelpoisena.

Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua niin, että henkilötunnuksen nykyinen muoto säilytettäisiin. Kuitenkin viimeistään vuodesta 2027 alkaen tunnuksia myönnettäisiin numerojärjestyksessä sukupuoleen katsomatta.

  • Kaavailtu kokonaisuudistus sai lausuntokierroksella paljon kritiikkiä etenkin arvioitujen kustannustensa vuoksi. On hyvä, että hallitus on perääntymässä ja ymmärtänyt, että tällaiseen uudistukseen ei pidä haaskata rahaa.  Finanssiala on arvioinut, että kokonaisuudistuksen vaatimat järjestelmämuutokset aiheuttaisivat miljardiluokan kustannukset julkiselle ja yksityiselle sektorille, Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen toteaa.
  • Uudistamishanketta on perusteltu sillä, että nykyisestä henkilötunnuksesta ilmenevät tarpeettomasti syntymäaika ja sukupuoli. Henkilötunnuksen avulla ihminen voidaan yksilöidä ja tunnistaa. On erikoinen väite, että syntymäaika ja sukupuoli olisivat tähän tarkoitukseen tarpeettomia, Räsänen huomauttaa.

Hän uskoo, että kriittisten lausuntojen ohella henkilötunnuksen uudistamista vastustavalla kansalaisaloitteella on ollut vaikutusta, ennen kuin se on edes virallisesti saapunut eduskunnan käsittelyyn. Räsänen vetoaa nyt hallitukseen, jotta se luopuisi kokonaan suunnitelmastaan poistaa sukupuolitieto henkilötunnuksesta.

Myös monien lausunnonantajien mielestä sukupuolitiedon irrottamiseen henkilötunnuksesta liittyy ongelmia. Erityisesti tämä koskee sosiaali- ja terveys- sekä vakuutussektoria, joissa sukupuolitiedolla on merkitystä.

  • Tein henkilötunnusuudistuksesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo viime keväänä. Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään tunne muita sukupuolia kuin kaksi, naisen ja miehen. Geneettinen sukupuoli ratkeaa hedelmöittymisen hetkellä. Lääketieteen ja biologian kannalta katsottuna henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus on keskeinen tekijä ihmisen tunnistamisessa, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.

 

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI KUNTAVAALEISSA

TIEDOTE
6.10.2020
julkaisuvapaa
 
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Päivi Räsänen:
 
OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI KUNTAVAALEISSA
 
Olen toiminut Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä yhtäjaksoisesti vuoden 1993 alusta lähtien. Päätin pyrkiä kristillisdemokraattien ehdokkaaksi myös tulevissa vaaleissa. Hämäläisiä edustavana kansanedustajana olen toiminut jo vuodesta 1995 lähtien ja vuosina 2011 -2015 Valtioneuvoston jäsenenä sisäministerinä. Koulutukseltani olen lääketieteen lisensiaatti. Riihimäellä olen työskennellyt ja asunut perheeni kanssa vuodesta 1985 lähtien.
Kokemusta ja osaamista tarvitaan valtuustotyöskentelyssä myös tulevalla vaalikaudella. 
Kuntamme elinvoimaisuuden ja kehittymisen kulmakiviä ovat työvoimatarpeita tukeva koulutus, sujuvat liikenneyhteydet, eri toimijoiden saumaton yhteistyö, väestön kasvua edistävä perhepolitiikka sekä yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Alueen oppilaitosten laadukkaan koulutustarjonnan puolesta on taisteltava, sillä ammattitutkinnon suorittaneet nuoret usein jäävät paikkakunnalle.
Yritykset, työntekijät ja muutkin alueen asukkaat tarvitsevat sujuvia liikenneyhteyksiä, niin radoilla kuin maanteillä. Investoinnit pääradan parantamiseen ovat ensisijaisen tärkeitä.
Elinvoimaisuuden rakentavat lopulta alueellamme toimivat yrittäjät. Kaikissa päätöksissä tulee arvioida niiden vaikutus yrityselämään.
Syntyvyyden vähentyminen heikentää tulevina vuosina niin työvoiman tarjontaa kuin veronmaksukykyä. Onkin tärkeää edistää lapsi- ja perheystävällistä politiikkaa, jotta lapsiperheet pysyivät ja myös hakeutuisivat asumaan alueelle. Tarvitaan myös myönteisiä viestejä perheille: kaikki vauvat ovat tervetulleita!
Soteuudistuksen etenemisestä riippumatta on huolehdittava siitä, että heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, vanhukset, omaishoitajat, vammaiset ja lapset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi haluan tehdä työtä myös tulevalla valtuustokaudella ja antaa siinä käyttöön kokemukseni ja osaamiseni.
 
Päivi Räsänen