Ajankohtaista

RSS

Puoluekokouspuhe 2021

Puoluekokous 2021

Hyvät puoluekokousedustajat!

Tyttäreni ehdotti 3-vuotiaalle pojalleen käyntiä Stockmannin hulluilla päivillä. Poika mietti hetken ja vastasi: ”Niin, kumpi mummola se olikaan?” Minullakin on ollut sellainen tunne, että olen elänyt hulluja päiviä sitten edellisen puoluekokouksemme. Koronapandemia kaikkine lieveilmiöineen on johtanut Suomen poikkeusoloihin. Tänään emme näe, rakkaat puoluekokousedustajat, kasvokkain, vaan aiemmin monelle täysin tuntemattoman käsitteen – Zoomin välityksellä. Myös eduskunta toimii edelleen osittain etätyössä, maskitettuna ja turvaväleillä.

Kaksi vuotta sitten alkoi myös prosessi, jonka seurauksena olen istunut tuntikausia kuulusteltavana Pasilan poliisiasemalla ja nyt valmistaudun vastaamaan Helsingin käräjäoikeudessa kolmeen syytteeseen kiihottamisrikoksista, jotka kaikki kytkeytyvät Raamatun opetuksiin.

Hullut päivät jatkuvat, mutta kukaan meistä ei ole valinnut tätä aikaa, jota nyt elämme. Kuningatar Esteriä rohkaistiin avaamaan suunsa ja toimimaan kansansa parhaaksi kysymyksellä: ”Kuka tietää, etkö juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?” Tämän saman kysymyksen ja haasteen voit esittää itsellesi, onpa asemasi vaikuttajana mikä tahansa.

Jokaiselle Suomessa asuvalle terveys ja turvallisuus ovat elämän tärkeimpiä arvoja. Eduskuntaryhmämme nostaa nämä kärkiteemoiksi syksyn eduskuntakeskusteluissa ja vaihtoehtobudjetissamme, samoin kuin puheenjohtajan esittämät ehdotuksemme talouden, työllisyyden ja yrittäjyyden kohentamiseksi.

Korona-aikana kasvanut hoitovelka uhkaa kriisiyttää perusterveydenhuollon. Hoitohenkilökuntaa on suurin joukoin siirretty koronatöihin. Siinä sivussa moni kansalainen on jäänyt vaille hoitoa, koska vastaanottoaikoja on peruttu niin terveydenhuollon kuin kansalaisten omasta aloitteesta.

Erityisen suuri hoitovelka on suun terveydenhuollossa. Helsingissä jäi viime vuonna toteutumatta neljännes kaikista vuoden käynneistä. Asiakas voi joutua odottamaan pelkästään takaisinsoittoa ajan varaamiseksi jopa kuukauden.

Resurssien kohdennus on arvioitava uudelleen kansanterveyden kokonaisedun mukaiseksi. Hallituksen on pikaisesti esitettävä toimet hoitovelan purkamiseksi. Koronatilannetta on rokotekattavuuden lisääntyessä siirryttävä seuraamaan tartuntalukujen sijaan sairaala- ja tehohoitokuormituksen mittareilla ja henkilöstöä palautettava testaus- ja jäljitystehtävistä perustöihinsä.

Epidemiatoimien lisäksi hoitojonojen kasvun taustalla on hoitajapula. Terveydenhuoltohenkilökunta kipuilee kasvavan työtaakan alla, ja moni suunnittelee alanvaihtoa. Hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja riittäviin resursseihin on panostettava, jotta hoitajakato ei lamaannuta koko terveydenhuoltoa.

Hallitus näyttää unohtaneen yhdessä sovitun, lakiin kirjatun tavoitteen, jonka mukaan vanhusten ympärivuorokautinen hoitajamitoitus on nostettava 0,7 huhtikuussa 2023. Tämä tarkoittaa yli 4400 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti.

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle hoitoalalta on jäämässä 29 000 ja työkyvyttömyyseläkkeille 14 000 henkilöä. On myös vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät entisestään ja omaishoitajien ahdinko kasvaa. Tässä tilanteessa ei ole varaa luopua yhdestäkään hoitajasta.

Liikuntapalvelujen rajoittaminen on rapauttanut suomalaisten kuntoa. Yksinasuvien ikäihmisten yli vuoden kestänyt eristäytyminen vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen toimintakykyyn. Hoitojonot mielenterveyspalveluissa ovat kasvaneet. Koulujen etäopetus, niin urheasti kuin suomalaiset opettajat siitä selvisivätkin, jätti jälkeensä paitsi oppimisvelkaa, myös huolen lasten ja perheiden hyvinvoinnista.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii hallitukselta nyt konkreettisia toimia.

Eduskuntaryhmämme on erityisen huolissaan poliisin resurssitilanteesta. Poliisin ensi vuoden budjetti jää lähes 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, jos budjettiriihessä ei korjata tilannetta. Leikkaus tarkoittaa ainakin 450 henkilötyövuoden vähentämistä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että näin vaikeaa tilannetta ei ole ollut aikaisemmin hänen yli 39 vuoden poliisiuransa aikana. Sisäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että seuraavien vuosien resurssitilanne ”vaarantaa lähes kaikkien sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten tehtävien laadukkaan suorittamisen”.

Poliisin kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet, ja alaikäisten väkivaltarikollisuuden osalta viime vuosi oli synkin kymmeneen vuoteen. Tämän vuoden alkupuoliskolla nähtiin kasvua seksuaalirikosten, kiristysrikosten ja liikennerikosten määrässä. Tutkinta-ajat pidentyivät, yhtenä syynä lisääntynyt kyberrikollisuus. Jos poliisien määrää vähennetään, kansalaisten avunsaanti viivästyy, rikosten tutkinta-ajat pitenevät ja liikenteen valvonta heikkenee. Samaan aikaan on pystyttävä reagoimaan yhteiskunnan muuttuviin oloihin, esimerkiksi mahdolliseen pakolaisvirtaan. Poliiseja tarvitaan enemmän, ei vähemmän.

Sisäisen turvallisuuden selonteossa poliisien määrä esitetään nostettavaksi 8200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Vaadimme hallitusta korjaamaan poliisin rahoitusvajeen, ei vain tulevalle vuodelle vaan myös kehyksiin. Pelkästään poliisikoulutuksen opiskelijamäärien suunnitteluun tarvitaan tietoa resursseista vuosiksi eteenpäin. Poliisin on päästävä kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti ilman jatkuvaa uhkaa sopeutuksista.

Afganistanin hallinnon romahtaminen ja ajautuminen ääriliike Talebanin syliin on järkyttänyt nopeudellaan. Se on myös vakavan itsetutkinnan paikka kansainvälisessä yhteisössä. Suuri huoli kohdistuu naisten, tyttöjen, uskonnollisten vähemmistöjen kuten kristittyjen tai etnisten vähemmistöjen, esimerkiksi hazaravähemmistön turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.

On varsin mahdollista, että Eurooppa näkee vielä v. 2015 kaltaisen pakolaisaallon. Nyt olisikin korkea aika käynnistää, ei ainoastaan Suomessa, vaan EU-tasolla keskustelu kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi ja hallitsemattoman pakolaisvyöryn ehkäisyksi. Suomen mahdollinen päätös kiintiön nostamiseksi on vaikutukseltaan vaatimaton sen rinnalla, että painopisteen muutos hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon tapahtuisi EU:n laajuisesti.

Tarjoamme maahanmuuttopolitiikkaan kolmannen tien äärilaitojen sijaan: Suomalaisen kulttuuriperinnön ja isänmaallisen kansallistunnon voi yhdistää muista kulttuureista tänne tulevien ihmisarvoiseen ja tasavertaiseen kohteluun. Samalla hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden.

Laittomaan ja ihmisuhreja aiheuttavaan salakuljetukseen perustuvaa pakolaisvyöryä tulee pyrkiä ehkäisemään, mutta sen sijaan panostaa kiintiöpakolaisiin, jotka otetaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin.

Maailman pakolaisleireillä asuu kymmeniä miljoonia naisia, lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joilla ei edes ole varaa maksaa matkastaan tuhansia euroja rikollisjärjestöille. Samalla on tiukasti huolehdittava siitä, että tänne tulevia kohdellaan ihmisarvoisesti eikä rasismille anneta kasvualustaa.

Ajaton ohje sopii myös tämän päivän Suomeen: ”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi.” (3. Moos. 19:33-34)

Kaikkialla ja kaikissa historian vaiheissa ihmisen keskeinen tarve on tulla rakastetuksi. Tehtävämme on rakentaa puitteita, joissa kansalaisyhteiskunta, lähiyhteisöt ja perheet saavat tilaa ja aikaa rakastaa ja hoivata. Siksi kristillisdemokraatit ovat koko historiansa ajan kamppailleet perheiden ja kotien hyvinvoinnin sekä omaishoivan puolesta. Aloitteestamme hyväksyttiin aikoinaan kotihoidontuki, jota yritetään vuosi vuoden jälkeen monelta taholta romuttaa.

Väestömme ikääntyy voimakkaasti ja syntyvyys on hienoisesta noususta huolimatta edelleen varsin alhaista. Tässä tilanteessa tarvitsemme myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan.

Kotihoidontuen poistaminen lisäisi kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi ja kuormittaisi jo entuudestaan ylisuuria varhaiskasvatuksen ryhmiä. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Erityisen kallista on pienimpien lasten päivähoito.

Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta. Alle kolmevuotias ei tarvitse kehityksensä kannalta niinkään virikkeitä tai ikätovereita vaan pysyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen, äidin ja isän syliä.

Kotihoidontuki tarjoaa perheille joustavan valinnanvapauden, jota ei tule kaventaa. Päätökset pikkulapsen hoitopaikasta tulee saada tehdä kodeissa.

Hallitus on joulukuussa tuomassa itsemääräämisoikeuteen perustuvan esityksen translaiksi.  Hanketta vauhdittavassa kansalaisaloitteessa juridisen sukupuolensa voisi muuttaa omalla ilmoituksella, ilman lääketieteellistä selvitystä. Myös lapsille on vaadittu oikeutta muuttaa sukupuolensa.

Tutkimusten mukaan murrosiän kokemukset sukupuoli-identiteetin epäselvyyksistä ovat valtaosin ohimeneviä. Hormonihoidot, rintojen poisto ja sukuelinten leikkaukset aiheuttavat palautumattomia vaurioita, joita monet katuvat vuosien jälkeen.

Suomen lainsäädäntö ei tunne kolmatta sukupuolta. Biologisestikin sukupuolia on vain kaksi. Intersukupuolisuus on sukupuolen kehityshäiriö, joista kärsiviä syntyy vain muutamia vuosittain. Transnuoret sen sijaan ovat pääsääntöisesti syntyneet normaalisti tyttöinä ja poikina. Keskustelussa on sekoitettu sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Myytti ”väärään sukupuoleen syntymisestä” on vaurioittanut yhä useamman nuoren elämän pysyvästi. Geneettinen sukupuoli on kirjoitettu jokaiseen soluun, kromosomistoon, eikä sitä voi muuttaa.

Sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset tarvitsevat tukea, mutta se ei saa tapahtua lasten kasvurauhan kustannuksella.

Äänestin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana presidentinvaaleissa nykyisen puolueeni ehdokasta, Raino Westerholmia, sillä hän rohkeni puhua itäisen naapurimaamme ihmisoikeuksien puutteesta, samalla suomettumisen aikana oman maamme sanan- ja uskonnonvapaudesta. Puolueemme tarjosi vaihtoehdon, joka ei näyttäytynyt tympeänä poliittisena pelinä ja laskelmointina, vaan aitona aatteen palona. Myöhemmin nuorena lääkärinä asetuin puolueen ehdokkaaksi sen vuoksi, että tämä oli ainoa puolue, joka selkeästi puolusti ihmisarvoa ja oikeutta elämään äidin kohdusta luonnolliseen kuolemaan asti. Tämä kestävä arvopohja innoittaa edelleen työhön juuri tässä yhteisössä.

Kristillisdemokraattisessa ideologiassa jokaisen ihmisen ainutlaatuinen ihmisarvo on kaiken poliittisen toiminnan perusta. Silloin myös kaikkein heikoimmista huolehditaan. Ahkeruus, rehellisyys, kohtuullisuus, työn ja yrittämisen arvostus, perheistä huolehtiminen ja yhteisvastuun periaate sekä sanan- ja uskonnonvapaus ovat niitä kristillisestä maailmankuvasta perittyjä arvoja, joita eduskuntaryhmänä puolustamme kaikessa päätöksenteossa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan puhe KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2021

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan puhe KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2021

Päivi Räsänen

 

Hyvinvointivelka

Hyvät ystävät,

On hienoa kokoontua pitkästä aikaa fyysisesti, edes osittain. Pitkän koronakauden ajalta alkaa paljastua lasku, joka tulee maksettavaksi jälkeenpäin. Tapahtuma- ja kulttuurialan, ravintola- ja matkailualan yrittäjät ovat edelleen ahdingossa. Koronavelkaa joudutaan maksamaan euroissa, mutta myös kansalaisten hyvinvoinnissa.

Hoitohenkilökuntaa on siirretty perustehtävistään tehohoidon kapasiteettia varmistamaan, koronatestaajiksi, tartunnanjäljittäjiksi ja myöhemmin myös rokottajiksi. Siinä sivussa moni kansalainen on jäänyt vaille hoitoa, koska vastaanottoaikoja on peruttu niin terveydenhuollon kuin kansalaisten omasta aloitteesta. Tämä hoitovelka alkaa nyt realisoitua ja uhkaa kriisiyttää perusterveydenhuollon.

Erityisen suuri hoitovelka on suun terveydenhuollossa, kuten tänään tekemässämme kannanotossa toteamme. Esimerkiksi Kuopiossa hammashoidon hoitovelan purkamisen arvioidaan kestävän 1–3 vuotta. Helsingissä jäi viime vuonna toteutumatta 130 000 käyntiä hammashoidossa, jopa neljännes kaikista vuoden käynneistä. Asiakas voi joutua odottamaan takaisinsoittoa ajan varaamiseksi jopa kuukauden. Tällä hetkellä puhelua odottaa 10 000 helsinkiläistä.

Suomalaisten suita ei voi jättää hoitamatta sen takia, että hoitohenkilöstö on siirretty testaamaan ja jäljittämään koronatartuntoja. Resurssien kohdennus on pikaisesti arvioitava uudelleen koko kansanterveyden kannalta. Hallituksen tulisikin pikaisesti esittää suunnitelma hoitovelan purkamisesta. Koronatilannetta on rokotekattavuuden lisääntyessä myös siirryttävä seuraamaan tartuntalukujen sijaan sairaala- ja tehohoitokuormituksen mittareilla.

Epidemiatoimien lisäksi hoitojonojen kasvun taustalla on hoitajapula. Terveydenhuoltohenkilökunta kipuilee kasvavan työtaakan ja hoitovelan keskellä, ja moni suunnittelee alanvaihtoa. Hoitohenkilökunnan työoloihin, työssä jaksamiseen ja riittäviin resursseihin on panostettava, jotta hoitajakato ei tulevaisuudessa lamaannuta koko terveydenhuoltoa.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Sote-uudistuksessa huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset vaikutukset palvelujen tasolla seuraavat vasta pitkällä viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii hallitukselta konkreettisia toimia.

Joka tapauksessa – riippumatta hallintorakenteesta – on tehtävä työtä, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Hoitovelan lisäksi korona-aikana on syntynyt myös muuta hyvinvointivelkaa. Koronarajoituksia on myös osin epätarkoituksenmukaisesti kohdistettu liikuntapalveluihin. Liikunnan väheneminen, myös etätyön seurauksena on jo lisännyt riskiä suomalaisten, etenkin nuorten kunnon rapistumiseen. Yksinasuvien ikäihmisten yli vuoden kestänyt eristäytyminen vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen toimintakykyyn. Nuoren ihmisen elämässä yli vuoden kestänyt poikkeuksellinen aika on pitkä ja jättää oman jälkensä. THL:n mukaan hoitojonot psykiatriassa ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa ovat kasvaneet. Koulujen etäopetus, niin urheasti kuin suomalaiset opettajat siitä selvisivätkin, jätti jälkeensä paitsi oppimisvelkaa, myös huolen lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Hyvinvointivelan korko on kallista, ja siksi palveluihin on satsattava nyt.

 

Poliisin tilanne

Eduskuntaryhmämme on erityisen huolissaan poliisin resurssitilanteesta. Hallituksen kehyspäätös ei mahdollista poliisin toimintakyvyn ylläpitämistä nykyisellä tasolla. Poliisin ensi vuoden budjetti uhkaa jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, jos syyskuun budjettiriihessä ei korjata tilannetta. Henkilötyövuosiksi muutettuna vaadittu leikkaus tarkoittaisi ainakin 450 henkilötyövuoden vähentämistä.

Poliisin kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet, ja alaikäisten väkivaltarikollisuuden osalta viime vuosi oli synkin kymmeneen vuoteen. Tämän vuoden alkupuoliskolla nähtiin kasvua seksuaalirikosten, kiristysrikosten ja liikennerikosten määrässä. Tutkinta-ajat vastaavasti pidentyivät, yhtenä syynä lisääntynyt kyberrikollisuus. Jos poliisien määrää vähennetään, liikenteen valvonta heikkenee, kansalaisten avunsaanti viivästyy, ja rikosten tutkinta-ajat pitenevät. Samaan aikaan on pystyttävä reagoimaan yhteiskunnan muuttuviin oloihin, ja esimerkiksi mahdolliseen pakolaisvirtaan. Poliiseja tarvitaan enemmän, ei vähemmän.

Viesti hallitukselle on ollut pitkin vuotta yksiselitteinen: Sisäisen turvallisuuden selonteossa todettiin keväällä, että poliiseja tarvitaan lisää – määrä tulisi nostaa jopa 8200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Hallintovaliokunta lausui alkukesästä julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä, että osa lakisääteisistä velvoitteista jää poliisilta hoitamatta, koska ”viranomaisille ei kyetä antamaan tehtävien asianmukaisen hoitamisen edellyttämää rahoitusta” (HaVL 23/2021vp). Sisäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2021–2025 todetaan, että seuraavien vuosien resurssitilanne ”vaarantaa lähes kaikkien sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten tehtävien laadukkaan suorittamisen”.

Tämä ei tullut hallitukselle yllätyksenä, sillä se suunnitteli jo hallitusohjelmassaan lisäävänsä poliisien määrää ensi vuonna 7500:aan. Vaadimme hallitusta korjaamaan poliisin rahoitusvajeen, ei vain tulevalle vuodelle vaan myös kehyksiin. Poliisin on päästävä kehittämään toimintaansa ilman jatkuvaa uhkaa sopeutuksista. Tästä olemme tehneet ryhmänä myös kannanoton.

 

Kansainvälinen tilanne

Afganistanin hallinnon romahtaminen ja ajautuminen ääriliike Talebanin syliin on järkyttänyt nopeudellaan. Se on myös vakavan itsetutkinnan paikka kansainvälisessä yhteisössä. Kabulin lentokentän tilanne on edelleen suomalaistenkin näkökulmasta kriittinen, mutta samalla suuri huoli kohdistuu naisten, tyttöjen, uskonnollisten vähemmistöjen kuten kristittyjen tai etnisten vähemmistöjen, esimerkiksi hazaravähemmistön turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.

On varsin mahdollista, että Eurooppa näkee vielä v. 2015 kaltaisen pakolaisaallon. Nyt olisikin korkea aika käynnistää, ei ainoastaan Suomessa, vaan EU-tasolla keskustelu kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi, jotta hallitsemattomilta turvapaikanhakijoiden vyöryiltä voitaisiin välttyä. Suomen mahdollinen päätös kiintiön nostamiseksi on vaikutukseltaan kovin vaatimaton sen rinnalla, että painopisteen muutos hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon tapahtuisi EU:n laajuisesti.

Tilanne jättää varjon koko kansainvälisen yhteisön työhön. Kehitysyhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja on muistettava, että kaikki kehittyvät maat eivät ole Afganistan. Iloitsemme, että budjettiesityksessä kasvatetaan nimenomaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksen osuutta. Kansalaisjärjestöillä on vahvimmat yhteydet paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan, ja niitä kannattaa hyödyntää.

 

Hallituksen malli uhkaa rikkoa nekin sotejärjestelmän osat, jotka toimivat

Tiedote 1.6.2021

KD:n ryhmäpuheenvuoro sote-välikysymyskeskustelussa
Ryhmän pj, kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisuvapaa puhuttuna n klo 15

Räsänen: ”Hallituksen malli uhkaa rikkoa nekin sotejärjestelmän osat, jotka toimivat”

 

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan Kristillisdemokraattien päätös osallistua sote-välikysymykseen nousi suuresta huolesta.

  • Meillä ei ole luottamusta Marinin sotemallin kykyyn saavuttaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Malli uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten laajan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ehdotus myös tuottaisi kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut, Räsänen muistutti pitämässään KD:n välikysymysryhmäpuheessa.

Tavoite palveluiden järjestäjien leveämmistä hartioista toteutuu, kun palveluiden järjestäjien määrää pienenee nykyisestä merkittävästi.

  • Ongelmallista kuitenkin on, että osa hyvinvointialueista on väkimäärältään pienempiä kuin keskisuuret kaupunkimme, joilla ei katsota olevan rahkeita enää jatkossa vastata tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä palveluista. Lisäksi hallituksen mallissa kolmasosa väestöstä jää perus- ja erikoispalveluiden integraation ulkopuolelle.

Räsäsen mukaan ehdotuksen suurimpia ongelmia on ollut koko hankkeen ajan rahoitusmalli, joka ei tuo kestävyyttä turvaamaan tulevaisuuden tasavertaiset palvelut. Esitys ei sisällä riittäviä kannustimia hillitsemään kustannusten kasvua.

  • Hallituksen piirissä näyttääkin olevan suuri kiusaus tarttua maakuntaveroon, vastoin parlamentaarisen työryhmän päätelmiä. Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan meillä olisi pian neljä verottajaa, EU mukaan lukien. Kuka uskoo, ettei kokonaisverorasitus silloin kasvaisi?

 

 

Alla puheenvuoro kokonaisuudessaan:

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

 

Arvoisa puhemies,

Soteuudistusta on tehty jo 15 vuotta. Hajanainen ja moniportainen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne sekä lisääntyvä palvelutarve ikääntyvän väestön vuoksi ovat huono yhdistelmä. Uudistusta tarvitaan, mutta vain sellaista, jolla kyetään turvaamaan tulevaisuuden palvelut käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

 

Alkuperäinen tavoite oli, että sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan riittävän leveille hartioille yhteiseen hallintoon ja budjettiin, jotta painopistettä kyetään siirtämään peruspalveluihin, varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mitä myöhemmin sosiaalisiin ongelmiin tai sairauksiin puututaan, sitä suurempi tarve tulee kalliille erityispalveluille, esimerkiksi vaativalle erikoissairaanhoidolle tai lasten huostaanotoille.  Soteuudistusta pidetään merkittävimpänä rakenneuudistuksena kestävyysvajeen ratkaisuksi.

 

Kristillisdemokraattien päätös osallistua välikysymykseen nousi suuresta huolesta. Meillä ei ole luottamusta Marinin sotemallin kykyyn saavuttaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Malli uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten laajan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ehdotus myös tuottaisi kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut.

 

Tavoite palveluiden järjestäjien leveämmistä hartioista toteutuu, kun palveluiden järjestäjien määrää pienenee nykyisestä merkittävästi. Ongelmallista kuitenkin on, että osa hyvinvointialueista on väkimäärältään pienempiä kuin keskisuuret kaupunkimme, joilla ei katsota olevan rahkeita enää jatkossa vastata tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä palveluista. Lisäksi hallituksen mallissa kolmasosa väestöstä jää perus- ja erikoispalveluiden integraation ulkopuolelle.

Suurimpia ongelmia on ollut koko hankkeen ajan rahoitusmalli, joka ei tuo kestävyyttä turvaamaan tulevaisuuden tasavertaiset palvelut. Esitys ei sisällä riittäviä kannustimia hillitsemään kustannusten kasvua.

 

Hallituksen piirissä näyttääkin olevan suuri kiusaus tarttua maakuntaveroon, vastoin parlamentaarisen työryhmän päätelmiä. Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan meillä olisi pian neljä verottajaa, EU mukaan lukien. Kuka uskoo, ettei kokonaisverorasitus silloin kasvaisi?

 

KD eduskuntaryhmä katsoo, että päävastuun tulee jatkossakin olla julkisella toimijalla. Hyvinvointialueilla tulee kuitenkin olla vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostopalveluina, palveluseteleillä tai henkilökohtaisilla budjeteilla.

 

Tällä hetkellä sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18 000 yritystä, joissa työskentelee 80 000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistusta ei tule tehdä niin, että rikotaan sitä, mikä toimii hyvin. Tuoreen selvityksen mukaan oikein kohdennetut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksetkin ovat parantaneet palveluiden saatavuutta ja alentaneet kuntien kustannuksia. Yhteistyö yksityisen palveluntuottajan kanssa on tuottanut aitoja lähipalveluita, työpaikkoja,  elinvoimaa ja kustannussäästöjä. Hyviä tuloksia saatujen julkisten yhtiömuotoisten toimijoiden rooli jatkossa on epävarmalla pohjalla.

 

Soteuudistuksen ohella hallitus on valmistelemassa useita palvelukokonaisuuteen vaikuttavia erillisiä lakeja. Yksityislääkäripalveluiden kelakorvauksista luopuminen on ideologisesti motivoitu hanke, joka käytännössä vaikeuttaa lääkäripalveluiden saatavuutta etenkin pieni- ja keskituloisille ja lisää painetta terveyskeskuksiin. Osa palveluista on erittäin vaikeasti julkisella sektorilla paikattavissa. Esimerkiksi gynekologi- tai silmälääkäripalvelut haetaan pääosin yksityissektorilta, samoin merkittävä osa suun terveydenhuollosta.

 

Pelkkä rakenteen uudistus ei takaa painopisteen siirtymistä kalliista erikoispalveluista peruspalveluihin, vaan tarvitaan toiminnallisia uudistuksia rinnalle: velvoittavasti nopeampaa hoitoon pääsyä lääkärin vastaanotolle, mielenterveys- ja päihdepalveluiden terapiatakuun toteuttamista sekä kattavasti kuntoutusta parantamaan ikäihmisten toimintakykyä ja vähentämään laitospaikkojen tarvetta. Samalla osaavista lääkäreistä, hoitajista ja sosiaalityöntekijöistä tulee huolehtia.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäluokissa. Lastensuojelu ei pysty vastaamaan tämän hetken palvelutarpeeseen. Vanhuspalveluissa, niin kotihoidossa kuin ympärivuokautisessa palvelussa on mittavia puutteita ja riittävän hoitajamitoituksen saavuttaminen edellyttää tuhansien hoitajien lisäystä.  Koronaepidemian jälkilaskut ovat maksamatta ja hoito- ja palvelujonojen purkaminen vaativat hallitukselta pikaisia ratkaisuja.

Kannatan edusta Ikosen esitystä epäluottamuslauseeksi.

 

Oikeuden tulee jättää tutkimatta Raamattu-twiittini

TIEDOTE

30.7.2021

Kansanedustaja, kirkkovaltuutettu Päivi Räsänen:

Oikeuden tulee jättää tutkimatta Raamattu-twiittini

Olen esittänyt Helsingin käräjäoikeudelle vaatimuksen, että oikeus jättää tutkimatta Raamattu-twiittiäni koskevan syytteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan vastaisena. Artiklasta johdetun vakiintuneen tulkinnan mukaan viranomaisen on asetuttava ehdottoman neutraaliksi uskonnollisten kysymysten suhteen.

Valtakunnansyyttäjä on päätöksellään 22.4. nostanut syytteen minua vastaan kolmesta eri teosta. Näitä koskeva Helsingin käräjäoikeuden pääkäsittely on odotettavissa marraskuussa. Minua epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan noin 17 vuotta sitten julkaisemani pamfletin ja Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa 19.12.2019 antamieni lausuntojen vuoksi. Kolmanneksi minua syytetään 17.6.2019 julkaisemani Twitter-päivityksen vuoksi, joka koostuu lähinnä Raamatun tekstistä.

Kaikkien syytteiden kohdalla kiistän syyllistyneeni mihinkään lainvastaiseen, mutta Twitter-päivitykseen kohdistuva syyte on erityisen ongelmallinen jo pelkästään tuomioistuinkäsittelyn kannalta, sillä siinä syyte kohdistuu yksinomaan uskonnonvapauden ydinalueeseen – Raamatun sisällön laillisuuden arviointiin. Raastupa ei ole oikea paikka raamatuntulkinnalle. Rikosasiana Raamatun tekstien soveliaisuutta ei ole Suomessa aikaisemmin oikeudessa käsitelty. Vaatimukseni tarkoittaa sitä, että käräjäoikeus ei ottaisi lainkaan twiittiäni koskevaa syytettä tutkittavaksi.

Tässä syytekohdassa on tosiasiallisesti kysymys raamatunjakeiden levittämisen ja yleisön saataville saattamisen laillisuudesta.

Pääosin Raamatun tekstiin perustuva syyte ei kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, koska oikeus menettelisi neutraliteettivelvoitteensa vastaisesti ottamalla kantaa näin keskeiseen uskonnolliseen kysymykseen. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön linjauksen mukaan kenenkään ei tarvitse perustella uskoaan viranomaisen edessä. Linjauksen merkitys korostuu tässä asiassa, koska rikosoikeudenkäynti on sellaisenaan omiaan ankarasti painostamaan ihmistä luopumaan uskostaan.

Odotan tätä koskevaa ratkaisua ennen oikeudenkäyntipäivän määräämistä. Pidän tätä tärkeänä ennakkoratkaisuna, jotta tulevaisuudessakaan kukaan ei joutuisi rikosasiassa minkäänlaiseen uskonnolliseen tenttiin, tuomarin edessä perustelemaan uskoaan tai raamatunjakeita.

Julkaisin 17.6.2019 henkilökohtaisella Twitter -tililläni Riihimäen ev. lut. seurakunnan kirkkovaltuutettuna päivityksen, jossa on kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27 seuraavasti:

Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, aamen. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.”

Kuvan saatteeksi kirjoitin kirkon johdolle osoitetun kysymyksen:

Kirkko on ilmoittanut olevansa Setan Pride 2019 virallinen partneri. Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?

Asiamiehenäni toimii oikeudenkäynnissä varatuomari Matti Sankamo, joka voi tarvittaessa vastata oikeusprosessiin liittyviin kysymyksiin (044 019 5577, [email protected] ).

Päivi Räsänen

0505113065

 

Kåre Kristiansen- palkinto Oslossa

Tiedote 20.8.2021

julkaisuvapaa 20.8.2021 klo 21.00

Kansanedustaja Päivi Räsänen lahjoittaa sanan- ja uskonnonvapausyhdistykselle vastaanottamansa Kåre Kristiansen -palkinnon

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään kutsuttuna puhujana Norjassa Oslo Symposium- konferenssissa. Hän vastaanottaa tapahtumassa jaettavan Kåre Kristiansen -palkinnon kristillisten arvojen puolustamisesta. Palkinto on 100 000 Norjan kruunua, eli n. 10 000 euroa. Päivi Räsänen lahjoittaa palkinnon Suomessa kesällä perustetulle sanan ja uskonnonvapausyhdistykselle, jonka tarkoitus on edistää ja valvoa sanan- ja uskonnonvapauden toteutumista Suomessa.

Oslo Symposium on norjalainen, joka toinen vuosi järjestettävä kristillisiin arvoihin perustuva konferenssi, joka kokoaa yhteen poliitikkoja, seurakuntien työntekijöitä, kansalaisjärjestöjen johtajia ja aktiivisia kansalaisia. Kåre Kristiansen oli legendaarinen norjalainen poliitikko. Edellisen kerran palkinnon vastaanotti Simon Wiesenthal Center- järjestö. Palkinto luovutetaan Päivi Räsäselle perjantaina 20.8. klo 20 Suomen aikaa alkavassa tilaisuudessa, palkinnon luovutus ja Päivi Räsäsen puhe seuraavat klo 21 jälkeen.

–  Olen hyvin kiitollinen saamastani rohkaisevasta tunnustuksesta ja kiitän toimikuntaa siitä. Tein päätöksen, että tahdon tukea sanan- ja uskonnonvapausyhdistyksen toiminnan käynnistämistä koko palkinnon arvolla. Nyt on aika rohkaista suomalaisia kristittyjä avoimesti ilmaisemaan vakaumuksensa,  Päivi Räsänen kertoo.

Alunperin aloitteen Oslo Symposiumin perustamisesta teki Bjarte Ystebo ja järjestö nimeltä Kristenfolket yhteistyössä ICEJ:n ja Norge Idagin kanssa. Visjon Norge on perinteisesti televisioinut tilaisuuden.

Tilaisuutta voi seurata striimattuna: www.visjonnorge.com,

sekä Oslo symposiumin facebook- sivuilta:

facebook.com/oslosymposium

 

Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve.

TIEDOTE

29.4.2021

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

 

Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve.

 

Olen tänään aamulla saanut puhelimitse tiedon, että valtakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa syytteen minua vastaan kolmesta eri teosta. Haastehakemus näistä on toimitettu Helsingin käräjäoikeuteen. Minua epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2004 julkaistusta, kirjoittamastani pamfletista ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen.” Tästä syytetään myös kirjan julkaisseen Luther-säätiön asiamiestä Juhana Pohjolaa. Toiseksi minua syytetään 17.6.2019 julkaisemastani Twitter-, Instagram- ja Facebook- päivityksestä, jossa kyseenalaistin kirkon osallistumisen Pride-tapahtumaan ja liitin siihen kuvan Raamatun tekstistä, Roomalaiskirjeestä 1:24-27. Kolmanneksi minua syytetään lausunnoistani Ruben Stillerin 19.12.2019 keskusteluohjelmassa ”Mitä Jeesus ajatteli homoista?”

 

Päätös oli yllättävä, jopa järkyttävä. En katso syyllistyneeni minkään ihmisryhmän uhkaamiseen, panetteluun tai solvaamiseen.  Näissä kaikissa on kysymys Raamatun opetuksista avioliitosta ja sukupuolisuudesta. Lausunnoistani seuranneissa syytteissä on pohjimmiltaan kysymys siitä, saako Suomessa pitää esillä ja ilmaista vakaumusta, joka pohjautuu Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin. En katso millään tavoin halventaneeni homoseksuaaleja, joiden ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia olen toistuvasti kertonut kunnioittavani ja puolustavani. Raamatun opetus on kuitenkin siinä selkeä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen ja että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on Jumalan tahdon vastaista.

 

Apostoli Paavalin opetuksissa ei ole kysymys pelkästään avioliiton puolustamisesta miehen ja naisen välisenä vaan siitä, miten ihminen pelastuu iankaikkiseen elämään. Jos Jumalan sanan opetukset synnistä torjutaan, samalla tehdään tyhjäksi kristillisen uskon ydin: Jeesuksen ristinuhri kaikkien syntien sovitukseksi ja tieksi iankaikkiseen elämään.

 

Mahdollinen tuomio kiihottamisrikoksesta olisi siis jopa kaksi vuotta vankeutta tai sakkorangaistus. Mutta vielä suuremmaksi ongelmaksi tuomiota nousisi vaatimus sensuurista: käsky poistaa sosiaalisen median päivitykset tai julkaisukielto kirjoitukselle. Mikäli tätä oikeuden päätöstä ei noudattaisi, se johtaisi kovenevaan uhkasakkokierteeseen. Samalla tällainen tuomio avaisi pään vastaavien julkaisujen kiellolle ja uhkan modernista kirjaroviosta. On myös huomattava, että niin pamfletin kuin Stiller-ohjelman kohdalla poliisin mukaan esitutkintaa ei olisi edes tarvinnut käynnistää eikä epäillä rikosta. Poliisi totesi tässä päätöksessään: ”Mikäli esimerkiksi joidenkin Raamatussa esitettyjen näkemysten katsottaisiin sellaisenaan täyttävän kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön, olisi myös Raamatun levittäminen tai saatavilla pitäminen lähtökohtaisesti kiihottamisrikoksena rangaistava.” On siis kysymys hyvin syvästi uskonnon- ja sananvapaudesta.

 

Lähden kuitenkin oikeuteen rauhallisin ja rohkein mielin luottaen siihen, että Suomi on oikeusvaltio, jossa kunnioitetaan perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia ihmisoikeuksia, sanan- ja uskonnonvapautta. Kristilliseen uskoon perustuva vakaumus on enemmän kuin mielipide. Varhaiset kristityt pysyivät vakaumuksessaan leijonien luolassa, miksi en siis minä käräjäsalissa. En peräännyt siitä, mitä kirjoitin enkä pyydä anteeksi apostoli Paavalin opetuksia. Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve.

 

Samalla rohkaisen muitakin käyttämään sanan- ja uskonnonvapauttaan. Tämä päätös osoittaa, että nyt on aika puolustaa näitä vapauksia.

 

Lopuksi totean, että Valtakunnansyyttäjä on aiemmin kertonut joutuneensa tämän tapauksen johdosta epäasiallisten viestien kohteeksi. Toivon, että mitään henkilöön menevää, loukkaavaa viestintää ei häneen kohdistettaisi.

 

Päivi Räsänen

0505113065

 

Syyttäjän tiedotteessa on karkeita vääristelyjä ja virheitä

TIEDOTE

30.4.2021

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Syyttäjän tiedotteessa on karkeita vääristelyjä ja virheitä

 

Ihmettelen Valtakunnansyyttäjän 29.4 antaman tiedotteeseen sisällytettyjä virheellisiä ja vääristeltyjä väitteitä näkemyksistäni. Syyttäjällä on ollut yli puoli vuotta aikaa paneutua esitutkinta-aineistoon, kuulustelupöytäkirjoihin ja loppulausuntoihini. Viimeisin kuulustelu suoritettiin elokuussa 2020. Käytetyn ajan puitteissa voisi toivoa täsmällisiä ja asiallisia perusteluja syytteille.

Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan näkemykseni, että ”homoseksuaalit eivät myöskään ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.” Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Olen moneen kertaan korostanut sitä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kohdassa, johon syyttäjä viittaa puhuttiin Raamatun luomiskertomuksesta. Siitä totesin: ”Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi. Hän loi heteroseksuaaliksi. Hän loi miehen ja naisen ja tarkoitti avioliiton näiden kahden välille.”

Toisin kuin syyttäjä väittää, en Stiller-keskusteluohjelmassa sanonut homoseksuaalisuutta geneettiseksi rappeumaksi enkä sairautta aiheuttavaksi geeniperimäksi. Päinvastoin torjuin keskusteluohjelman toimittajan ehdottaman ajatusleikin homoseksuaalisuudesta geneettisenä ominaisuutena sanoen, että aivan tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa on pieni.

Lisäksi syyttäjä väittää minun esittäneen homoseksuaaleja halventavan mielipiteen, jonka mukaan homoseksuaalisuus on häpeä ja synti. Täsmällinen kysymykseni sosiaalisen median viestissä oli: ”Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?” Sanoja ”synti” ja ”häpeä” ei ole kohdistettu henkilöön liittyvään ominaisuuteen, vaan Pride-tapahtuman taustalla vaikuttavaan aatteeseen ja ideologiaan. Esitutkintakuulusteluissa korostin moneen kertaan sitä, että kuvaliitteeksi ottamieni Raamatun jakeiden mukaan häpeä ja synti liittyvät ihmisen tekoihin, ei ominaisuuksiin.

Maria Veitola – ohjelmaan liittyvässä tutkintapyynnössä alun perin minun väitettiin esittäneen lausumia, joita ei ohjelmasta lainkaan löydy. Silti valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan suoritettavaksi perustellen sitä julkisuudessa, että ”ohjelma on tutkittava minuutti minuutilta”. Kun näitä vääriä väittämiä ei löytynyt, syyttäjä on keksinyt lisää. Syytettä ei tosin tästä ohjelmasta nosteta teon ”vähäisyyden” vuoksi, mutta silti syyttäjä moittii lausumaani homoseksuaaleja halventavaksi. Koska tästä en pysty puolustautumaan oikeudessa, on syytä oikaista julkisesti syytös. Valtakunnansyyttäjän mukaan olen homoseksuaaleja halventavasti sanonut, että ”homoseksuaalisuus on seksuaalinen vinoutuma”. Näin en ohjelmassa sanonut. Sanoin seuraavaa: ”Ajattelen, et seksuaalisuudenkin alueella me olemme monella tavalla vinoutuneita, ja tähän lasken myös itseni mukaan.” Voin tarvittaessa lähettää aukikirjoitetun litteroinnin ohjelmasta.

Väistämättä mieleeni nousee kysymys, onko tiedotteen taustalla uskonnollisen lukutaidon puute vai tahallinen vääristely?

Päivi Räsänen

0505113065

 

Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin

Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama tutkijatyöryhmä esittää kotihoidontuen poistamista naisten työllisyyden lisäämiseksi. Muutokset koskisivat suurta osaa lapsiperheistä, sillä 87 % oikeutetuista lapsiperheistä käyttää tukea. Tasa-arvotilastojen tavoitteet eivät saisi ohittaa lapsen etua.

Aloitteestamme hyväksyttiin aikoinaan kotihoidontuki, jota edelleen haluamme kehittää. Puolueemme ollessa hallituksessa sain kristillisdemokraattien ministerinä yksin puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Olisi myrkkyä, jos kotihoidontuki poistettaisiin nyt aikana, jolloin syntyvyys on heikkoa. Kotihoidontuki on joustava tukimuoto, joka mahdollistaa perheen ja työn yhdistämisen ja ottaa huomioon perheiden valinnanvapauden ja lapsen edun.

Perheiden valinnanvapaus ja lapsen etu ovat tärkeimmät perustelut alle kolmevuotiaiden lasten oikeudelle kotihoidontukeen. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektioriskien näkökulmasta. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Pienten lasten kotihoito tulee nähdä arvokkaana työnä ja investointina tulevaisuuteen. Suomalaista laadukasta varhaiskasvatusta ja päivähoitoa on samalla kehitettävä lapsiryhmiä pienentämällä.

Työaikoihin tarvitaan perhejoustoja, mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja perheille oikeus päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaita. Kuntalisän merkitys on suuri, sillä perheiden saama pelkkä kotihoidon tuki on suuruudeltaan pieni. Kotihoidontuen poistaminen tietäisi varhaiskasvatukseen nykyistä huomattavasti suurempaa joukkoa alle kolmevuotiaita lapsia. Jo nyt varhaiskasvatuksessa on suuri pula ammattilaisista.

Toistuvat ideologiset hyökkäykset kotihoidon tukea vastaan aiheuttavat epävarmuutta lapsiperheissä. On surkeaa, että kotihoidolle ei anneta suurempaa arvoa. Äidit ja isät tekevät tuottavaa ja välttämätöntä työtä hoitaessaan lapsiaan. Kotihoidon tuen lakkauttaminen ei lisäisi kansantalouden varallisuutta vaan rapauttaisi talouden kestävyyttä alentamalla syntyvyyttä ja heikentämällä huoltosuhdetta. Lasta hoitaville vanhemmille tulee taata myös asianmukainen eläkekertymä.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, lääkäri (kd)

 

Kolumni julkaistu Aamupostissa

Hallituksen rokotetoimien hitaus vaarantaa kansalaisten terveyden

KANNANOTTO

12.1.2021

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen (kd):

 

Hallituksen rokotetoimien hitaus vaarantaa kansalaisten terveyden

Hallituksen johtamat rokotustoimet ovat edenneet liian hitaasti sekä rokotteiden hankinnan että niiden jakelun osalta. Tämä vaarantaa monen suomalaisen terveyden ja jopa hengen sekä pitkittää talouden toipumista. Ei riitä, että pääministeri esittää toivomuksia komissiolle tilannepäivityksistä – hallituksen tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin, joilla rokotehankinnat ja rokotejakelu saadaan nopeutettua.

Suomessa on tähän mennessä annettu vasta n. 14 000 rokoteannosta, mikä tarkoittaa 0,25 % väestöstä. Israelissa on rokotettu jo lähes kaksi miljoonaa ihmistä ja siellä rokotteita on hankittu niin paljon, että mahdollisesti maaliskuussa kaikki halukkaat on rokotettu ja rokotteita jää jopa yli myytäväksi. Muutamat EU-maat ovat pyytäneet Israelilta neuvoja rokotuksiin sekä ylijääviä rokotteita. Suomi ei ole tässäkään ollut tiettävästi aktiivinen.

Rokotehankintoja olisi tullut hyvissä ajoin hankkia myös suoraan, kuten mm. Saksa teki. Myös kotimaista rokotetutkimusta, -kehittelyä ja -tuotantoa tulee edistää. Näin voitaisiin parantaa rokotteiden saatavuutta tulevaisuudessa. Tästä tein jo toukokuussa kirjallisen kysymyksen. Olisi myös toivottavaa, että Suomeen saataisiin varattua lisää Pfizerin ja Modernan rokotteita, sillä Oxford/AstraZenecan rokotteeseen verrattuna niiden tehokkuudesta ja valmistustavan eettisyydestä on esitetty vakuuttavampaa näyttöä.

Kansalaisten huoliin rokotteiden turvallisuudesta ja eettisyydestä on vastattava avoimella keskustelulla ja rehellisillä vastauksilla, jotta luottamus rokotetoimintaan säilyisi korkealla tasolla ja riittävä rokotekattavuus voitaisiin turvata.

Päivi Räsänen

0505113065

Nuorten väkivalta kouluissa ja kaduilla herättää huolta

 

14-vuotiasta epäillään henkirikoksesta. Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Nuorten keskimääräinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta osa nuorista oirehtii entistä pahemmin. Huumekauppaan kytkeytyneissä rikollisjengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Heidän perheittensä kotouttamisen epäonnistumisesta on voitava keskustella ilman leimautumista rasismiin.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta, Alankomaissa ja Kanadassa peräti 12-vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun työntekijöiltä tulee viestejä siitä, että heiltä on viety kasvatuksellisia keinoja lasten itsemääräämisoikeuksien verukkeella. Liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen. Rajoitus voidaan määrätä enintään seitsemäksi vuorokaudeksi ja lyhyiden päätösten tekeminen kuormittaa henkilöstöä. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

Lastensuojelun ja poliisin keinovalikoimaa tuleekin pikaisesti kehittää, niin että rikoskierre saadaan katkaistua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia.

Islannissa on saavutettu hyviä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähentämisessä. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille on määritelty yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

 

Kolumni julkaistu Aamupostissa