Ajankohtaista

RSS

Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin

Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama tutkijatyöryhmä esittää kotihoidontuen poistamista naisten työllisyyden lisäämiseksi. Muutokset koskisivat suurta osaa lapsiperheistä, sillä 87 % oikeutetuista lapsiperheistä käyttää tukea. Tasa-arvotilastojen tavoitteet eivät saisi ohittaa lapsen etua.

Aloitteestamme hyväksyttiin aikoinaan kotihoidontuki, jota edelleen haluamme kehittää. Puolueemme ollessa hallituksessa sain kristillisdemokraattien ministerinä yksin puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Olisi myrkkyä, jos kotihoidontuki poistettaisiin nyt aikana, jolloin syntyvyys on heikkoa. Kotihoidontuki on joustava tukimuoto, joka mahdollistaa perheen ja työn yhdistämisen ja ottaa huomioon perheiden valinnanvapauden ja lapsen edun.

Perheiden valinnanvapaus ja lapsen etu ovat tärkeimmät perustelut alle kolmevuotiaiden lasten oikeudelle kotihoidontukeen. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektioriskien näkökulmasta. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Pienten lasten kotihoito tulee nähdä arvokkaana työnä ja investointina tulevaisuuteen. Suomalaista laadukasta varhaiskasvatusta ja päivähoitoa on samalla kehitettävä lapsiryhmiä pienentämällä.

Työaikoihin tarvitaan perhejoustoja, mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja perheille oikeus päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaita. Kuntalisän merkitys on suuri, sillä perheiden saama pelkkä kotihoidon tuki on suuruudeltaan pieni. Kotihoidontuen poistaminen tietäisi varhaiskasvatukseen nykyistä huomattavasti suurempaa joukkoa alle kolmevuotiaita lapsia. Jo nyt varhaiskasvatuksessa on suuri pula ammattilaisista.

Toistuvat ideologiset hyökkäykset kotihoidon tukea vastaan aiheuttavat epävarmuutta lapsiperheissä. On surkeaa, että kotihoidolle ei anneta suurempaa arvoa. Äidit ja isät tekevät tuottavaa ja välttämätöntä työtä hoitaessaan lapsiaan. Kotihoidon tuen lakkauttaminen ei lisäisi kansantalouden varallisuutta vaan rapauttaisi talouden kestävyyttä alentamalla syntyvyyttä ja heikentämällä huoltosuhdetta. Lasta hoitaville vanhemmille tulee taata myös asianmukainen eläkekertymä.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, lääkäri (kd)

 

Kolumni julkaistu Aamupostissa

Hallituksen rokotetoimien hitaus vaarantaa kansalaisten terveyden

KANNANOTTO

12.1.2021

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen (kd):

 

Hallituksen rokotetoimien hitaus vaarantaa kansalaisten terveyden

Hallituksen johtamat rokotustoimet ovat edenneet liian hitaasti sekä rokotteiden hankinnan että niiden jakelun osalta. Tämä vaarantaa monen suomalaisen terveyden ja jopa hengen sekä pitkittää talouden toipumista. Ei riitä, että pääministeri esittää toivomuksia komissiolle tilannepäivityksistä – hallituksen tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin, joilla rokotehankinnat ja rokotejakelu saadaan nopeutettua.

Suomessa on tähän mennessä annettu vasta n. 14 000 rokoteannosta, mikä tarkoittaa 0,25 % väestöstä. Israelissa on rokotettu jo lähes kaksi miljoonaa ihmistä ja siellä rokotteita on hankittu niin paljon, että mahdollisesti maaliskuussa kaikki halukkaat on rokotettu ja rokotteita jää jopa yli myytäväksi. Muutamat EU-maat ovat pyytäneet Israelilta neuvoja rokotuksiin sekä ylijääviä rokotteita. Suomi ei ole tässäkään ollut tiettävästi aktiivinen.

Rokotehankintoja olisi tullut hyvissä ajoin hankkia myös suoraan, kuten mm. Saksa teki. Myös kotimaista rokotetutkimusta, -kehittelyä ja -tuotantoa tulee edistää. Näin voitaisiin parantaa rokotteiden saatavuutta tulevaisuudessa. Tästä tein jo toukokuussa kirjallisen kysymyksen. Olisi myös toivottavaa, että Suomeen saataisiin varattua lisää Pfizerin ja Modernan rokotteita, sillä Oxford/AstraZenecan rokotteeseen verrattuna niiden tehokkuudesta ja valmistustavan eettisyydestä on esitetty vakuuttavampaa näyttöä.

Kansalaisten huoliin rokotteiden turvallisuudesta ja eettisyydestä on vastattava avoimella keskustelulla ja rehellisillä vastauksilla, jotta luottamus rokotetoimintaan säilyisi korkealla tasolla ja riittävä rokotekattavuus voitaisiin turvata.

Päivi Räsänen

0505113065

Nuorten väkivalta kouluissa ja kaduilla herättää huolta

 

14-vuotiasta epäillään henkirikoksesta. Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Nuorten keskimääräinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta osa nuorista oirehtii entistä pahemmin. Huumekauppaan kytkeytyneissä rikollisjengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Heidän perheittensä kotouttamisen epäonnistumisesta on voitava keskustella ilman leimautumista rasismiin.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta, Alankomaissa ja Kanadassa peräti 12-vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun työntekijöiltä tulee viestejä siitä, että heiltä on viety kasvatuksellisia keinoja lasten itsemääräämisoikeuksien verukkeella. Liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen. Rajoitus voidaan määrätä enintään seitsemäksi vuorokaudeksi ja lyhyiden päätösten tekeminen kuormittaa henkilöstöä. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

Lastensuojelun ja poliisin keinovalikoimaa tuleekin pikaisesti kehittää, niin että rikoskierre saadaan katkaistua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia.

Islannissa on saavutettu hyviä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähentämisessä. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille on määritelty yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

 

Kolumni julkaistu Aamupostissa

Vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen

Vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro

02.12.2020

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2021 huomioidaan koronakriisin aiheuttama vaikea taloustilanne. Kunnat, sairaanhoitopiirit, yritykset sekä työnsä ja toimeentulonsa menettäneet ihmiset tarvitsevat tässä tilanteessa tukea.

 

On perusteltua ottaa velkaa kriisin keskellä. Samalla tarvitsemme päätökset sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka antavat luottamuksen siihen, että veloista myös selviydytään. On surkeaa, että hallitus ei ole saanut tarvittavista työllisyystoimista vielä minkäänlaisia esityksiä aikaan, toivottavasti saisitte tähän vauhtia kristillisdemokraattien työllisyyspaketista, jonka julkaisimme viime viikolla vaihtoehtobudjetin yhteydessä. Olisi myös pitänyt perua hallitusohjelman hankkeet, jotka lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa. Kymmenien miljardien velanotosta huolimatta hallitus on ryhtynyt merkittäviin veronkiristyksiin. Tässä tilanteessa tarvitsemme veronkiristysten sijaan veroelvytystä, pitääksemme talouden pyörät pyörimässä.

Eduskuntaryhmämme esittää useita kohdennettuja veronkevennyksiä, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä sekä ihmisten toimeentuloa. Esitämme polttoaineveron kevennystä, lämmityspolttoaineiden veronkiristyksen perumista sekä kotitalousvähennyksen palauttamista hallituksen viime vuoden leikkausta edeltävälle tasolle. Samalla esitämme tuloverotuksen keventämistä niin, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy ensi vuonna. Yrittäjyyttä tukisimme nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon.

Koronakriisin myötä lapsiperheiden taloudelliset haasteet ovat lisääntyneet. Talouden pitkän aikavälin suurin ongelma, syntyvyyden vähentymisen aiheuttama väestön ikärakenteen vääristymä, ei ole hävinnyt mihinkään ajankohtaisen koronakriisin aikana. Esitämme useita parannuksia lapsiperheille. Lapsen saaville perheille ehdotamme 1000 euron kertaluontoista lisälapsilisää. Ottaisimme myös käyttöön tuloverotuksen lapsivähennyksen. Lisäksi KD esittää monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksujen keventämistä niin, että sisarusten maksut poistettaisiin kokonaan. Tämä lisäisi työllisyyttä ja parantaisi lapsiperheiden asemaa.

KD panostaisi myös oppisopimiskoulutukseen ja torjuisi syrjäytymistä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan avulla. Toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisää korotettaisiin ja se ulotettaisiin koskemaan entistä useampia perheitä. Oppivelvollisuuden laajentamista ei pidä toteuttaa tässä tilanteessa. Hallituksen uudistus uhkaa romuttaa toisen asteen opintojen laadun, kun resurssit kohdennetaan liian myöhään ja niistäkin suuri osa oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Hallituksen lupaama rahoitus ei riitä korvaamaan kaikkia uudistuksesta syntyviä lisäkuluja.

Lapsiperheiden tilanteen lisäksi kannamme huolta terveydenhoidosta ja erityisesti vanhustenhoidon tilasta. Uuden hoitajamitoituksen täytäntöönpano on siirretty usean vuoden päähän, käytännössä seuraavan hallituksen vastuulle. Moni hoivaa nyt tarvitseva vanhus ei enää näe tuota päivää. KD eduskuntaryhmä lisäisi välittömästi 50 miljoonaa euroa vanhustenhoidon, saattohoidon tason parantamiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. Samalla esitämme omaishoidon tuen muuttamista verovapaaksi tuloksi.

Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. KD vaatii ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen. Palauttaisimme myös keliakiakorvauksen ja ottaisimme käyttöön terapiatakuun.

Verotuksen painopistettä on siirrettävä terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. KD keventäisi hedelmien ja kasvisten verotusta ja ottaisi samalla käyttöön terveysperusteisen veron tuotteisiin lisätylle sokerille.

Emme hyväksy Suomen osallistumista EU:n elpymisvälineeseen ja vastustamme unionin sisäisten tulonsiirtojen ja yhteisvastuullisuuden kasvattamista. Suomi saa uudesta elpymisvälineestä noin 3 miljardia euroa ja joutuu maksamana siitä yli 6 miljardia. Vuositasolla osallistuminen EU:n elpymispakettiin lisää suomalaisten veronmaksajien taakkaa yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2028-2058. Kun EU on kerran ottanut käyttöön yhteisvastuulliset rahanjakomekanismit, on todennäköistä, että niiden kokoa tullaan kasvattamaan jatkossa. KD:n linja merkitsisi jo ensi vuodelle 85 miljoonan euron säästöä jäsenmaksuissa.

Kokonaisuudessaan ryhmämme esittää maltillisia määrärahalisäyksiä. Elvyttäisimme taloutta tarkkaan harkituilla ja kohdennetuilla veronkevennyksillä. Vaihtoehtomme on tasapainoinen, sillä esitämme samalla, miten rahoittaisimme uudistuksemme.

Valtion talouden tulopuolta KD vahvistaisi mm. terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää. Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittaminen sekä vähentämällä Sitran pääomaa. Sitralta tuloutettavat varat käyttäisimme kertaluonteisiin avustuksiin yritysvetoisille kehityshankkeille, joiden avulla voidaan saada uutta kasvua.

Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.

Kokonaisuudessaan KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.

 

Lisätietoa:
https://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kdn-vaihtoehtobudjetti-2020/

https://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kdn-tyollisyyspaketti-2020/

 

Suomi liikkeelle turvallisesti – KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä julkistaa ensimmäisenä oppositioryhmänä vaihtoehtobudjettinsa ja sen osana työllisyyspakettinsa tänään 25.11. kello 11 pidettävässä Teams-verkkoinfossa. 

 

Tiedote KD eduskuntaryhmä 25.11.2020
JULKAISUVAPAA KLO 11

Suomi liikkeelle turvallisesti
– KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vastaisi koronan aiheuttamaan talouskriisiin veroelvytyksellä. Keskiviikkona julkaistussa vaihtoehtobudjetissa ryhmä esittää lähes miljardin euron edestä veronkevennyksiä. KD esittää mm. kevennyksiä tuloverotukseen ja korotusta kotitalousvähennykseen. Ruoan hintaa ryhmä laskisi siirtämällä hedelmät ja vihannekset alempaan 10 % verokantaan. Omaishoidon tuki muutettaisiin verovapaaksi tuloksi helpottamaan omaishoitajien tilannetta. Kristillisdemokraatit peruisivat myös hallituksen tekemät kiristykset polttoaineveroon ja muihin energiaveroihin.

Haasteellisessa taloudellisesta tilanteessa KD esittää vain maltillisia lisäyksiä valtion menoihin. Suurimmat määrärahalisäykset liittyvät vanhustenhoidon tason parantamiseen, terapiatakuun käyttöönottoon ja lapsiperheiden tukemiseen. Monilapsisten perheiden aseman parantamiseksi ryhmä esittää varhaiskasvatusmaksujen poistamista sisaruksilta. Lisävaroja käytettäisiin myös keliakiakorvauksen palauttamiseen.

Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. KD vaatii vaihtoehdossaan ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen.

Eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen suunnitelmia oppivelvollisuuden laajentamiseksi. Hanke olisi pitänyt laittaa jäihin tässä tilanteessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen sijaan KD panostaisi toimiin, joilla voidaan vähentää syrjäytymistä ja koulupudokkuutta.

Valtion talouden tulopuolta KD vahvistaisi mm. terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää. Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittamisen sekä vähentämällä Sitran pääomaa. Sitralta tuloutettavat varat käytettäisiin kertaluonteisiin avustuksiin yritysvetoisille kehityshankkeille, joiden avulla voidaan saada uutta kasvua.

Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.

Kokonaisuudessaan KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, p. 09 432 3065

 

Suomessa annettava suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttomasta D-vitamiinista koronaepidemian torjunnassa 

Tiedote 27.11.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen:

 

Suomessa annettava suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttomasta D-vitamiinista koronaepidemian torjunnassa 

Kansanedustaja Päivi Räsänen ehdottaa tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että Suomessa tulisi annettaisiin nopeasti suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttoman D-vitamiinin saannin turvaamiseksi koronaviruksen torjunnassa. Epidemian aikana on julkaistu runsaasti tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet D-vitamiinin puutteen olevan riskitekijä niin koronaan sairastumiselle, sen vakaville oireille kuin kuolemalle. Tutkimukset osoittavat, että suosituksia suuremmat D-vitamiiniannokset torjuvat tehokkaasti koronavirusinfektiota. D-vitamiinilla on merkittävä rooli immuunijärjestelmämme toiminnassa.

 

  • Tutkimuksissa on havaittu, että valtaosalla tehohoidossa olleilla potilailla on ollut D-vitamiinin puute. Väestön matalalla veren D-vitamiinipitoisuudella vaikuttaisi oleva yhteys vaikean Covid-19 infektion muotoon. Nykyisen päivittäisen 20 mikrogramman väestösuosituksen on arvioitu olevan liian alhainen turvaamaan riittävän D-vitamiinin saannin pimeänä vuodenaikana, kansanedustaja-lääkäri Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Israelissa koronan toinen aalto on pysähtynyt alkumetreille levittyään siellä lähinnä sellaisiin ihmisryhmiin, joilla on muuta väestöä selvästi alhaisemmat D-vitamiinitasot. Maan terveysministeriö on heti pandemian alusta lähtien suosittanut väestölle D-vitamiinilisää.

 

  • Nyt myös Iso-Britannian hallitus on käynnistymässä laajaa kansallista ohjelmaa, jolla vanhusväestön ja koronan suhteen heikoimmassa asemassa olevien D-vitamiinin saanti turvataan seuraavien pimeiden kuukausien ajan. Suomessa pitää ryhtyä nopeasti samansuuntaisiin toimiin ikäihmisten, terveydenhuollon henkilöstön ja riskiryhmäläisten suojelemiseksi, Räsänen vaatii.

 

Amerikkalaisessa, yli 190 000 tutkitun joukossa D-vitamiinipuutteisilla oli 54 % todennäköisemmin positiivinen koronatestitulos verrattuna muihin. Espanjalaistutkimuksessa D-vitamiinia saaneilla tehohoidon tarve väheni merkitsevästi – vain yksi joutui tehohoitoon, eikä kukaan kuollut. Ilman D-vitamiinia jääneistä potilaista puolet joutui tehohoitoon ja kaksi menehtyi.

 

  • Tieteellinen näyttö D-vitamiinin hyödyistä koronataudin ja sen vaikean tautimuodon ehkäisyssä on jo merkittävä. Maksuton D-vitamiinilisä ikäihmisille ja riskiryhmiin kuuluville on massiivisiin koronan ehkäisytoimiin suhteutettuna kustannustehokas keino, joka tulee ottaa pikaisesti käyttöön, Päivi Räsänen ehdottaa.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Tiedote 26.11

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen:

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, että aikooko valtioneuvosto ryhtyä toimenpiteisiin perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämän ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan selvitystyön käynnistämiseksi. Lisäksi hän kysyy, että katsooko hallitus, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa.

 

Suomen perustuslaki 13 § turvaa kokoontumis- ja yhdistymisvapauden. Kuitenkin yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua oman yliopistonsa ylioppilaskunnan jäseneksi. Turun Hallinto-oikeus päätti tänä syksynä, että se ei tutki kahden oikeustieteen opiskelijan valitusta ylioppilaskunnan jäsenyydestä.

 

  • Pakollinen jäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa ristiriidassa. Vielä kyseenalaisemmaksi tämän pakkojäsenyyden tekee se, jos pakkojäsenyys on yhdistykseen, jonka poliittiset linjat ovat ristiriidassa yksilön omien mielipiteiden kanssa. Ylioppilaskuntien tehtävä on ennen kaikkea edistää opiskelijoiden etua, mutta lisäksi niistä osa tekee selvästi poliittisia kannanottoja. Ylioppilaskunnat politikoivat opiskelijoiden rahoilla, Päivi Räsänen sanoo.

 

Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä arvioinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ja jäsenmaksuvelvoitetta perustuslain turvaaman negatiivisen yhdistymisvapauden kannalta. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston olisi syytä harkita selvitystyön käynnistämistä sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä perusteita perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta, sekä tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi (PeVL 33/2018 vp).

 

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä vielä sidottu ylioppilaskuntaan. Vuoden alussa tilanne muuttuu, kun terveydenhuolto siirtyy Kelan vastuulle.

 

  • Opiskelijaterveydenhuollon uudistamisen jälkeen ristiriita perustuslain kanssa on ilmeisempi. Perustuslakivaliokunta on todennut, että muutoksella on vaikutuksia niihin ylioppilaskunnan erityisiin tehtäviin, joita on pidetty perusteena ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirin ovat tulossa vuoden 2021 alusta myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Pakkojäsenyys asettaa korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan, sillä ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ei ole pakkoa kuulua opiskelijakuntaan, Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Turun hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on hyväksyttävää juuri niiden “erityisten tehtävien” vuoksi. On arvioitu, että päätöksestä seuraa sotku, sillä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ylioppilaskunnat voivat ratkaista niitä omilla tavoillaan. Joku voi hylätä, joku jättää tutkimatta, ja joku myös todeta itsenäisesti, että myöntää eron. Sen jälkeen päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voimaan voi siis jäädä eri tuomioistuinten erilaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti kesällä perustuslakivaliokunnan edellyttämän ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä koskevan selvitystyön, joka koskee yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa ja sen suhdetta perustuslain vaatimuksiin.

 

  • Työryhmän asettaminen on ollut hidasta ja se on työskennellyt hiljaisuudessa. Valtioneuvoston pitäisi nyt käynnistää ripeästi selvitystyö ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi. Voiko ylioppilaskunnan pakkojäsenyys todella olla hallituksen mielestä perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa, Räsänen ihmettelee.

 

Ratahankkeiden perustuttava tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen

Tiedote 14.11.2020

Kansanedustaja Päivi Räsänen poliittisessa katsauksessaan piirikokouksessa Lahdessa 14.11.2020 klo 11.30:

 

Ratahankkeiden perustuttava tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen

Suomen rataverkon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä raideliikenne on tulevaisuuden kasvava toimiala. Korona-aika on vähentänyt rajusti myös junamatkustusta, mutta on oletettavaa, että aiempi myönteinen kasvu-ura saavutetaan pian epidemian väistyttyä rokotteiden avulla. Junaliikenteen kasvu edellyttää ennen kaikkea jo olemassa olevan rataverkon kunnon ja välityskyvyn parantamista sekä infrainvestointeja. Kyse on arjen sujuvuudesta, teollisuuden kilpailukyvystä, liikenteen turvallisuuden parantamisesta ja päästöjen vähentämisestä.

Liikennepolitiikan kuumiksi kysymyksiksi ovat nousseet kaavaillut uudet miljardiluokan kustannuksia aiheuttavat ratahankkeet lentokentältä Tampereelle ja Itärata.

Taloustutkimuksen kesällä tekemässä selvityksessä arvioitiin, että sekä matka-aikojen säästön että kustannusten kannalta nykyisen pääradan kunnostus ja välityskapasiteetin lisäys olisivat edullisempia kuin täysin uusi raidelinja Tampereen ja Helsingin välillä. Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon kulkeva päärata on Suomen rautatieverkon selkäranka, ja sen varrella asuu yli puolet suomalaisista. Pääradan kunnostus koskisi suurempaa matkustajajoukkoa ja säästäisi enemmän rahaa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee Itärata-linjausta lähipäivinä. Väyläviraston Itärataselvityksessä on todettu, että nykyisten ratojen kehittäminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Samaan aikaan käydään kuitenkin poliittista kampanjaa uuden ratalinjan rakentamiseksi Porvoon ja Kouvolan välille.

Junayhteyksiä on taloudellisesti järkevintä nopeuttaa nykyisiä ratoja parantamalla, ei rakentamalla täysin uutta ratalinjaa Helsingistä itään. Uudella miljardiluokan oikoradalla tavoitellaan matka-aikojen nopeutumista, mutta vastaavat aikasäästöt saataisiin aikaan myös nykyisten ratojen välityskykyä parantamalla.

Väyläviraston selvityksestä ilmenee, että Lahti-Heinola-Mikkeli rata olisi uusista itäisistä yhteyksistä kokonaistaloudellisesti edullisin ja matka-aikaa eniten lyhentävä Helsingistä Kuopioon. Myös Lahden seudun elinvoiman kannalta nykyisten ratayhteyksien kehittäminen olisi tärkeää. Tuhannet alueen asukkaat pendelöivät pääkaupunkiseudulle. Heidän kulkuyhteytensä heikkenisivät, mikäli merkittävä osa raideliikennettä siirtyisi kiertämään Lahden kaukaa.

Junaratojen kehittäminen faktoihin perustuen on Hämeen alueen raideyhteyksien tulevaisuuden ja laajemmin koko Suomen elinkeinoelämän ja talouden kannalta tärkeä asia. Rataverkon huono kunto ja pullonkaulat ovat merkittävin junaliikenteen kasvun este. Nykyisessä rataverkossa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, Räsänen sanoo.

 

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro: Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 4/2020 vp

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020

Kansanedustaja, ryhmäpj. Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies!

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä allekirjoittaa selonteon tärkeät pääperiaatteet, laajan yhteisymmärryksen turvata maamme alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys, vahvistaa turvallisuutta ja hyvinvointia sekä maamme kansainvälistä asemaa niin YK:n, EU:n, NATO:n kuin kahdenvälisissäkin suhteissa.

 

Selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda. Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet uhkaavat jäädä varjoon.

 

Terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on maassamme useita satoja ja hallituksen myötävaikutuksella Al-Holin leiriltä on tuotu lisää henkilöitä, joilla on kytkentöjä terroristiseen toimintaan. Viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojemme ytimeen. Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti.

 

Turkin kannanotot terrori-iskujen jälkeen kuvaavat asenteenmuutosta ja ennustavat radikaali-islamin nousua. Turkin etääntyminen eurooppalaisista arvoista ja kehitys alueensa autoritääriseksi suurvallaksi vaikuttaa merkittävästi Euroopan ja lähialueiden turvallisuuteen. Tämä on näkynyt jo Vuoristo-Karabahin kriisissä Turkin toimiessa avoimesti Armeniaa vastaan.

 

Kiinan kauppapolitiikasta on tullut jykevä osa kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa. Kauppasota on toki parempi, kuin sotilaallinen selkkaus, mutta sen seuraukset voivat olla massiivisia. Kiina vahvistuu taloudellisen menestyksensä ansiosta kovaa vauhtia myös sotilaallisesti.

 

Koronakriisin vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja talouteen tulee huomioida. Rajat ylittävien terveysuhkien, erityisesti pandemioiden torjuminen edellyttää varautumista huoltovarmuuteen lääkkeiden, tarvikkeiden, ruuan ja energian osalta. Suomalaista maataloutta ei selonteossa mainita, mutta näemme sen keskeisenä varautumisen välineenä. Terveysturvallisuutta edistää myös ruohonjuuritasolle kohdennettu kehitysyhteistyö, jonka avulla voidaan ehkäistä kriisejä ja tukea hauraimpia maita.

 

Suomi tavoittelee paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Tällä hetkellä jäseninä on mm. Afganistan, Pakistan ja Bahrain, joilla on itsellään pitkä matka ihmisoikeuksien toteutumiseen. Suomella tulee olla rohkeutta ottaa esille myös neuvoston jäsenyydestä päättävien maiden ihmisoikeusongelmia.

 

Suomen pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisissä yhteisöissä edellyttää johdonmukaisuutta. Syyskuussa Suomi äänesti mm Saudi-Arabian ja Iranin rinnalla YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa resoluution puolesta, jossa kritisoitiin yksipuolisesti Israelia naisten oikeuksien rikkomisesta. Tämä on erikoista, sillä ECOSOC ei ole resoluutioillaan kuluvana vuonna kritisoinut mitään muuta maata Israelin lisäksi. USA, Australia ja Kanada äänestivät vastaan, Saksa pidättäytyi äänestämästä. Sama epäsuhta toistuu muissa YK:n toimielimissä, mukaan lukien yleiskokouksen komiteoissa ja ihmisoikeusneuvostossa, missä ei-demokraattisilla mailla pahimmillaan on lukumääräinen enemmistö.

 

Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta. Valko-Venäjän tilannetta selonteossa ei käsitellä lainkaan. Satoja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia on pidätetty, oppositiojohtajat istuvat vankiloissa tai ovat joutuneet pakenemaan maasta. On häpeä, että Euroopan sydämessä, 500 kilometrin matkan päässä Suomesta, on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan-, uskonnon- ja poliittisen toiminnanvapautta. Tästä ei pidä vaieta, vaan tukea erikseen ja yhdessä Valko-Venäjän demokratiakehitystä, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa.

 

Ruotsin painoarvo selonteossa on oikeutetusti kasvanut. Tarvitsemme yhä syvenevää ja laajenevaa yhteistyötä Ruotsin kanssa nykyisessä epävarmassa toimintaympäristössä. Turvallisuusyhteistyötä, erityisesti hybridiuhkien torjumiseksi on järkevää edelleen tiivistää myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

 

 

Utp-selonteossa näkyy hallituksen ideologinen agenda

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 4/2020 vp

KD:n ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020
Kansanedustaja, ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n klo 15

Räsänen: Utp-selonteossa näkyy hallituksen ideologinen agenda

Kristillisdemokraattien mielestä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda.

  • Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet, uhkaavat jäädä varjoon. Terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossa.
  • Viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojemme ytimeen. Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti.

Erityisesti ryhmäpuheenjohtaja Räsänen moittii sitä, ettei Valko-Venäjän tilannetta käsitellä selonteossa lainkaan.

  • Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta.

Räsänen muistutti, että satoja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia on pidätetty, oppositiojohtajat istuvat vankiloissa tai ovat joutuneet pakenemaan maasta.

  • On häpeä, että Euroopan sydämessä, 500 kilometrin matkan päässä Suomesta, on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan-, uskonnon- ja poliittisen toiminnanvapautta. Tästä ei pidä vaieta, vaan tukea erikseen ja yhdessä Valko-Venäjän demokratiakehitystä, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa, hän vaati.

Suomi tavoittelee paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Räsäsen mukaan Suomella on oltava rohkeutta nostaa esille myös neuvoston jäsenyydestä päättävien maiden ihmisoikeusongelmia.

  • Suomen pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisissä yhteisöissä edellyttää johdonmukaisuutta. Syyskuussa Suomi äänesti mm Saudi-Arabian ja Iranin rinnalla YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa resoluution puolesta, jossa kritisoitiin yksipuolisesti Israelia naisten oikeuksien rikkomisesta. Tämä on erikoista, sillä ECOSOC ei ole resoluutioillaan kuluvana vuonna kritisoinut mitään muuta maata Israelin lisäksi. USA, Australia ja Kanada äänestivät vastaan, Saksa pidättäytyi äänestämästä. Sama epäsuhta toistuu muissa YK:n toimielimissä, mukaan lukien yleiskokouksen komiteoissa ja ihmisoikeusneuvostossa, missä ei-demokraattisilla mailla pahimmillaan on lukumääräinen enemmistö, Räsänen totesi.