Ajankohtaista

RSS

Tiedote: Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat vahvempaa strategista ohjausta – Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla

Tiedote 27.10.2018
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Hämeen piirin syyskokouksessa Riihimäellä
Julkaisuvapaa

Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat paljolti suomalaisten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja kyvystä tehdä työtä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä. Masennustila on sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti ongelma.

– Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa jo kansantauti ja nuoren työkyvyttömyyden taustalta löytyy usein masennusta tai ahdistuneisuutta. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Nuorten työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhempien mielenterveydenhäiriöt, Päivi Räsänen toteaa.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla. Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus terveydenhuoltomenoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyshäiriöistä kärsivät lapset eivät tällä hetkellä saa riittäviä palveluja perusterveydenhuollosta, vaan heidät ohjataan yhä useammin erikoissairaanhoitoon.

– Peruspalveluissa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet hoitaa lasten mielenterveyshäiriöitä. Varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat. Tukea on kohdistettava varhaisessa vaiheessa erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on todettu mielenterveyden häiriöitä. Muuten on uhkana, että menetämme nämä lapset ja nuoret syrjäytymiskierteeseen, lääkäri-kansanedustaja Räsänen huomauttaa.

– Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat nykyistä vahvempaa strategista ohjausta. Jotta lasten mielenterveysongelmien hoitoa voitaisiin toteuttaa paremmin jo perustasolla, tulisi terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutukseen kuulua riittävä määrä lasten mielenterveyshäiriöihin liittyvää opetusta. Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla, vaan ongelmiin pitää tarttua peruspalveluita parantamalla, Päivi Räsänen vaatii.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutuminen tulee varmistaa uusintahakemuksia koskevan lakimuutoksen valmistelussa

TIEDOTE
31.10.2018
Sisäministeriö on esittämässä lakimuutosta, jolla on tarkoitus muuttaa turvapaikanhaun uusintahakemuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Pyrkimyksenä on tiukentaa edellytyksiä, joiden perusteella uusintahakemus tutkitaan ja näin vähentää kansainvälistä suojelua koskevien uusintahakemusten määrää. Kansanedustaja, entinen sisäministeri (2011-2015) Päivi Räsänen (kd) on huolissaan muutoksen mahdollisista vaikutuksista erityisesti kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta.

– Ymmärrän kyllä sisäministeriön tavoitteen varmistaa, että turvapaikan perusteet tulisi kattavasti esitettyä ensimmäisessä hakemuksessa, eikä uusintahakemusten määrä turhaan kasvaisi. Mielestäni lakimuutosesityksen jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin varmistaa, ettei tavoitteiden saavuttaminen vaaranna hakijoiden oikeusturvaa, Räsänen painottaa.

Esityksen muukaan uusintahakemus voitaisiin tutkia, jos hakemus sisältää tai asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Lisäksi hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää uusintahakemuksensa tueksi esittämiään perusteita jo aikaisemman hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

– Suomessa on useita turvapaikanhakijoita, jotka ovat joko jo ennen hakemuksen jättämistä tai turvapaikkaprosessin aikana kääntyneet kristityiksi. Välttämättä kaikki eivät kuitenkaan uskalla tai ymmärrä ensimmäisen turvapaikkahakemuksen käsittelyssä tuoda esille, että kääntyminen kristinuskoon antaa heille perustellun aiheen pelätä lähtömaassaan vainotuksi joutumista, ja että kääntyminen voi aiheuttaa jopa hengen vaaran, Räsänen toteaa.

– Tällöin heillä tulee säilyttää mahdollisuus vedota näihin seikkoihin uusintahakemuksen yhteydessä, vaikka perusteet olisivat olleet olemassa jo ensimmäisen hakemuksen jättämisen yhteydessä. Tämän mahdollisuuden toteutuminen tulee varmistaa vielä esityksen valmistelussa, Räsänen jatkaa.

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti sekä Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisivat viime keväänä tutkimuksen, jossa oli selvitetty Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. Tutkimus kertoi, että ratkaisuissa on tapahtunut linjan muutos vuosien 2015 ja 2017 välillä.

– Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Erityisen suuri muutos näyttää olevan juuri uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu, Päivi Räsänen toteaa.

Myös apulaisoikeuskansleri on esittänyt kritiikkiä esitysluonnoksen osalta 29.10.2018 antamassaan lausunnossaan.

Tiedote: Abortissa on kyse myös lapsen oikeuksista

julkaisuvapaa 6.11. klo 12.45

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen 6.11.2018 klo 12.45 kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä eduskunnassa:
Abortissa on kyse myös lapsen oikeuksista

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen on julkaissut uuden kirjan ”Mistä on kysymys – Abortti”.

Kysymys raskaudenkeskeytyksestä nousi tänä syksynä vahvasti julkiseen keskusteluun. Oikeus vapaaseen aborttiin nähdään naisen oikeutena päättää omasta kehostaan sekä keinona parantaa tyttöjen ja naisten asemaa. Aborttikeskustelussa oleellinen kysymys onkin, loukkaako naisen vapaa aborttioikeus jonkun muun oikeutta omaan kehoonsa? Onko abortissa kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa vai myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon?

– Aborttikeskustelussa on todella kyse ihmisoikeuksista, mutta siinä tulee huomioida myös kohdussa kehittyvän lapsen elämä. On kapeaa kohdistaa huomio pelkästään sukupuolten tasa-arvoon. Naisten ja tyttöjen oikeuksia tulee edistää, mutta ei puolustuskyvyttömien ihmisten elämän kustannuksella. Naisasialiikkeen on vaikeaa uskottavasti vaatia heikommassa asemassa olevien ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumista, jos sen kärkiteemaksi nousee kaikkein avuttomimpien vähimmäisoikeuden riistäminen, toteaa Päivi Räsänen.

Abortti on herkkä ja kipeä aihe. Se koskettaa paljon laajempaa joukkoa kuin ajattelemme. Keskuudessamme on satojatuhansia naisia, jotka ovat omassa kehossaan kokeneet abortin, saman verran menetettyjen vauvojen isiä ja kymmeniä tuhansia abortteihin osallistuneita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yli puoli miljoonaa koettua laillista aborttia lähes 50 vuoden aikana merkitsee syyllisyyden, torjumisen ja vaikenemisen taakkaa, jossa on vaikeaa rehellisesti kohdata tosiasiat.

– Juuri nyt on aika keskustella abortista. Nyt on aika keskustella sekä äidin että lapsen ihmisoikeuksista. Perustavin oikeus jokaiselle ihmiselle on oikeus omaan henkeensä. Siksi tarvitsemme vastauksen kysymykseen, mistä ihmisen elämä alkaa. Sekä biologia että kristillinen ihmiskuva todistavat kohdussa elävän lapsen ihmisyyden puolesta. Abortista ei pidä vaieta, mutta siitä puhuttaessa tarvitaan armon ja anteeksiantamuksen sanomaa.

Kirja on lääkäri, kansanedustaja Päivi Räsäsen puheenvuoro ajankohtaiseen keskusteluun abortista. Kirjaa voi tilata osoitteesta: [email protected] Kirjan sähköisen version voi tilata Sanna Mylläriseltä sähköpostilla ([email protected]) tai WhatsApp-viestillä numerosta 041 546 3046.

Lisätiedot:

Kansanedustaja Päivi Räsänen, 050 511 3065, [email protected]
Kansanedustajan avustaja Evamaria Kyllästinen 050 574 1675, [email protected]
Yhteyspäällikkö Sanna Myllärinen, 041 546 3046, [email protected]

Ikäihmisillä oltava mahdollisuus huolehtia omista raha-asioistaan

Tiedote 9.11.2018
Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän pyytää vastausta siihen, kuinka hallitus aikoo taata peruspankkipalvelut niille ihmisille, jotka eivät käytä internetiä. Lisäksi hän vaatii kysymyksessä tehokkaampaa digisyrjäytymisen ehkäisemistä.

Pankkien perinteisten kassapalveluiden tarjonta on supistunut viime vuosina voimakkaasti. Konttoreiden määrä vähenee jatkuvasti. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaista säännöllisiä internetin käyttäjiä on 75 prosenttia ja yli 75-vuotiaista vain 37 prosenttia.

– Konttoriasiointiin ovat tottuneet erityisesti ikäihmiset, jotka nyt tuntevat itsensä asiakasryhmänä unohdetuksi ja jäävänsä ilman tarvitsemiaan palveluita. Syrjäseuduilla asuva, heikkojen joukkoliikenneyhteyksien päässä elävä vanhus ei välttämättä pääse kuntansa keskustaan nostamaan rahaa juuri sen parin tunnin aikana, kun kassapalvelut ovat auki jonain päivänä auki, jos edes ovat, Päivi Räsänen sanoo.

Tällä hetkellä eri pankkien palveluverkot ovat erilaisia ja monilla paikkakunnilla tietyt pankit ovat lopettaneet kassapalvelujen tarjoamisen ja käteisen rahan käsittelyn kokonaan. Jäljelle jääneiden konttoreiden tiskeillä pankkipalveluita tarjotaan ikäihmisille usein korkeita palvelumaksuja vastaan, eivätkä kaikki konttorit tarjoa kassapalveluita.

– On väärin, että ikäihmiset unohdetaan. Kaikilla ei ole aikaa, voimia eikä rahaa matkustaa pääkaupunkiin pankkien kassapalvelujen perässä. Myös pienituloiset, vähän koulutetut ja vammaiset ovat digisyrjäytymisen riskiryhmässä. Tutkimukset osoittavat vahvasti, että peruspankkipalvelut ovat ikäihmisille tärkeitä. Asioinnin siirtyminen verkkoon ja kassapalveluiden supistaminen vaikeuttavat merkittävästi ikäihmisten raha-asioiden hoitoa ja yleistä turvallisuuden tunnetta, Räsänen toteaa.

– Peruspankkipalveluiden saatavuus on taattava niille ihmisille, jotka eivät käytä internetiä. Nykyiset pankkipalvelut eivät vastaa ikäihmisten tarpeisiin. Hallituksella on oltava tehokkaammat keinot ehkäistä digisyrjäytymistä, Räsänen vaatii.

Vanhuspalveluihin tarvitaan 1000 hoitajan lisäys

Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa erityisesti hoitohenkilökunnan liian pienestä määrästä johtuen. Ikäihmisten laitospaikkojen määrää vähennettäessä tulisi avohuollon palveluja, kuten kotihoitoa ja omaishoidon tukea, kehittää ja saatavuutta lisätä, mutta omaishoitajat ja kotihoito ovat nyt monin paikoin ylikuormitettuja.

SuPerin teettämän selvityksen mukaan 90 prosenttia kotihoidon työntekijöistä kokee työmääränsä ja työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen kolmen viime vuoden aikana. Intensiivisen kotihoidon asiakkaiden osuus on THL:n mukaan noussut koko maassa yli 8 prosenttiyksiköllä. Kuitenkin yli puolessa maakunnista kotihoidon henkilöstön kokonaismäärä on laskenut. Kotihoidon työntekijät kokevat myös itse huolta oman työnsä laadusta. Jopa 75 prosenttia kertoo harkitsevansa alan vaihtoa.

Vanhukset ovat muita useammin yksinäisiä. Järjestöt ja seurakunnat tekevät paljon arvokasta työtä ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämiseksi. Vastuu on meillä kaikilla. Jokaisella on iäkäs, hoivaa tarvitseva sukulainen tai tuttava. Jokainen meistä vanhenee.
Vanhustenhoidon palveluiden ja laadun valvonnan lisäämiseksi tarvitaan rohkeita toimia. Tarvitsemme nopealla aikataululla 1000 hoitajaa lisää vanhuspalveluihin. Rahoitus tähän on varattava vuoden 2019 budjettiin.

Vanhusten hyvinvoinnin tulee olla kaikkien suomalaisten ja päättäjien yhteinen asia. Jos meillä on tahtoa, hyvä elämä ja ihmisarvoinen hoiva on mahdollista tarjota ikäihmisille loppuun saakka.

 

Tiedote: Kolmannen raiteen rakentaminen pääradalla välillä Riihimäki – Tampere aloitettava viipymättä

18.10.2018
Kolmannen raiteen rakentaminen pääradalla välillä Riihimäki – Tampere aloitettava viipymättä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, että kuinka pian kolmannen raiteen rakentamisessa Riihimäki – Tampere välillä päästään etenemään. Kyseessä on pääradan tukkoisin väli.

Päärata on maan ylivoimaisesti vilkkaimmin liikennöity raideosuus henkilöliikenteessä, mutta päärata ei enää kykene tarjoamaan tarvittavia junapalveluja. Raidekapasiteettivaje muodostaa pullonkaulan sekä nopean henkilöjunaliikenteen, taajamajunaliikenteen että tavarajunaliikenteen kehittämiselle.

– Riihimäki – Tampere väli on tällä hetkellä niin tukossa, että vuorojen lisäämistä ilman kolmatta raidetta pidetään mahdottomana. Kyseisen välin lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen ja kolmannen raiteen rakentaminen tulisi aloittaa viipymättä junaliikenteen parantamiseksi kysyntää vastaavaksi, Päivi Räsänen vaatii.

Pääradan vaikutusalue on Suomen kasvavinta ja potentiaalisinta kasvuvyöhykettä niin elinkeinoelämän kuin asumisen ja työssäkäynnin osalta. Noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä noin 60 prosenttia työpaikoista ja työvoimasta, samoin kuin 60 prosenttia yritysten liikevaihdosta ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta sijoittuu pääradan vaikutusalueelle eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Rataosan kapasiteetti on tällä hetkellä hyvin häiriöherkkä.

– Ihmettelen, että onko hallituksessa ymmärretty pääradan riittävän kapasiteetin valtakunnallinen vaikutus? Muut rataosuudet Tampereelta pohjoiseen ja sivuille kytkeytyvät päärataan ja myös näiden yhteysvälien rataliikenteen parantaminen on riippuvainen pääradan eteläisen osan raideliikenteen sujuvuudesta, Päivi Räsänen muistuttaa.

– On ikävää, että muut hankkeet ajavat jatkuvasti pääradan kehittämisen ohi. Pääradan kehittämiseksi myönnetty suunnittelumiljoona on yksi askel oikeaan suuntaan, mutta nyt tarvitaan ripeästi jatkotoimenpiteitä. Raideinfraan panostamisella on vaikutuksia myös ilmastopolitiikkaan ja päästöjen vähentämisessä, Räsänen toteaa.

Lisätiedot:

Päivi Räsäsen talousarvioaloitteiden painopisteinä vanhustenhoito, lapsilisän tason korottaminen ja diabeteslääkkeiden korvausluokan korotukset

TIEDOTE 28.9.2018
Vapaa julkaistavaksi

Päivi Räsäsen talousarvioaloitteiden painopisteinä vanhustenhoito, lapsilisän tason korottaminen ja diabeteslääkkeiden korvausluokan korotukset

Kansanedustaja Päivi Räsänen on jättänyt 8 talousarvioaloitetta, jotka sisältyvät KD:n vaihtoehtobudjettiin. Räsäsen aloitteiden painopisteinä ovat vanhustenhoito ja saattohoidon kehittäminen, diabeteslääkkeiden korvausluokan korotus ja lapsilisän tason korottaminen. Aloitteiden suurimmat määrärahojen lisäysesitykset koskevat vanhustenhoidon tason parantamista ja saattohoidon kehittämistä (yht. 70 milj. €) ja lapsilisän tason korottamista (30 milj. €).

Vanhustenhoidon tilanne on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Tässä tilanteessa on hälyttävää, että hallitus jättää talousarvioesityksessään vanhustenhoidon vaille minkäänlaista huomiota. Annetuista ohjeista huolimatta oikeutta laadukkaaseen saattohoitoon ei vielä pystytä kaikille takaamaan. Kuntien välillä on liian isoja eroja saattohoidon saatavuudessa ja laadussa, eikä yhdenvertaisuus saattohoidossa toteudu. Määrärahojen lisäysesityksillä tavoitellaan sitä, että vanhustenhoitoon saadaan jo ensi vuonna 1.000 hoitajaa lisää.

Vuonna 2017 voimaan tulleen diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia koskevan lakimuutoksen myötä monet ovat joutuneet jättämään diabetes-lääkkeensä ostamatta korkeasta hinnasta johtuen. On tarpeen esittää diabeteslääkkeiden korvausluokan korottamista.

Muut edustaja Räsäsen aloitteet koskevat muun muassa poliisin toimintamenoja poliisimäärän lisäämiseksi (5 milj. €) ja harmaan talouden torjunnan tehostamista (5 milj. €).

Kokonaisuudessaan KD:n vaihtoehtobudjetti tulee jälleen olemaan tasapainotettu eli se sisältää vastaavat lisäykset myös tulopuolella.

Hämeen vaalipiirin kansanedustajilta yhteisiä talousarvioaloitteita

Päivi Räsänen on lisäksi tehnyt yhdessä muiden hämäläisten kansanedustajien kanssa 15 yhteistä alueellista talousarvioaloitetta. Aloitteet koskevat esimerkiksi määrärahan lisäämistä LUT – Lahden AMK – Saimaan AMK -hankkeen tukemiseen (5 milj. €), määrärahan lisäämistä lisäraiteiden yleissuunnitelman laatimiseksi pääradalla välillä Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere (8 milj. €) ja määrärahan lisäämistä valtatien 10 parantamiseen välillä Hämeenlinna – Lahti (5milj. €).

Valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen tehtävien talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä oli tänään.

Lisätietoja:
Päivi Räsänen
050 511 3065

Elämää tulee puolustaa entistä äänekkäämmin

Tänään istunnossa on käyty keskustelua ulkoministeri Soinin aborttikannasta. Äänestän ilman muuta luottamusta Soinille tässä asiassa. Ministerillä on vapaus ilmaista oma vakaumuksensa, aivan kuten kaikilla muillakin ihmisillä. Lisäksi Suomen ulkopoliittista linjaa tulkitaan mielestäni väärin, jos sen katsotaan edellyttävän vapaan aborttioikeuden edistämistä kaikkialla. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa puhutaan tyttöjen ja naisten oikeuksien parantamisesta sekä lisääntymis- ja seksuaalioikeuksien edistämisestä. Aborttia ei mainita sanallakaan. Aborttia ei mainita myöskään siinä budjettikirjan ulkoministeriön osiossa, jonka yhteydessä epäluottamusta Soinille esitetään. Aborttikeskustelussa oleellinen kysymys on se, mistä ihmisyksilön elämä alkaa, ja siihen ei ulkopolitiikka anna vastausta. Tyttöjen ja naisten oikeudet eivät ole ristiriidassa elämän suojelemisen kanssa. Pienten tyttöjen ja poikien oikeuksia tulee puolustaa alusta lähtien. Tämä arvoton ajojahti vahvistaa Soinin asemaa. Toivon, että hän jatkossakin ottaa kantaa elämän puolesta.

 

Jumalan vilja ei kuulu roskikseen

Alkaneella viikolla (10.-16.9) kampanjoidaan ruokahävikin vähentämiseksi. Aihe menee minulla, ehkä monella muullakin omasta ikäpolvestani tunteisiin. Olen imenyt kotikasvatuksesta periaatteen, että Jumalan viljaa ei saa heittää pois. Lautanen syötiin tyhjäksi. Ruokaa ei heitetty roskiin. Muistutettiin, että Afrikassa lapsia kuolee nälkään.

Siksi nytkin tuntuu pahalta nähdä, kun aivan syömiskelpoista ruokaa joutuu jätteiksi. Iloitsen siitä, että sama tavoite on noussut uudesta, ekologisesta näkökulmasta esiin. Ruokahävikin vähentämisellä on globaali ulottuvuus. Kun pohdimme sitä, miten ilmaston lämmetessä kykenemme tuottamaan ruokaa koko maailman väestölle, ruokahävikin vähentämistä ei tule vähätellä.

Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1.3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois. Arvioiden mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Jokainen suomalainen heittää keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Tämä on noin kuusi prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa.

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten huonosta suunnittelusta. Kotikaappeihin kannattaa laittaa ruuat päiväysjärjestyksessä ja suunnitella aterioiden valmistus niin, että vanhenevat elintarvikkeet käytetään ensin. Pienellä vaivannäöllä tähteille löytyy herkullista uusiokäyttöä. Perheessämme syödään usein hävikkirieskoja, joiden valmistus on helppoa ja nopeaa. Puurontähteet, vanhenevat maitotuotteet (jugurtit, viilit, juustot, rahkat), kypsennetyt perunat, porkkanat ja muut juurekset erimuodoissaan (esim muusit, laatikot, raasteet) sekoitetaan sauvasekoittimella. Siihen lisätään tarvittaessa vettä, hiukan suolaa ja ruokaöljyä ja taikinan määrästä riippuen 1-3 kananmunaa ja siteeksi vehnäjauhoja. Löysä alustettu taikina taputellaan jauhojen avulla litteiksi rieskoiksi leivinpaperille ja paistetaan uunissa n. 250 asteessa niin että rieskoihin ilmaantuu pieniä ruskehtavia laikkuja.

Mielipiteistä voidaan neuvotella, mutta vakaumus ei ole kaupan

Mielipiteistä voidaan neuvotella, mutta vakaumus ei ole kaupan

Sosialidemokraattien välikysymysaikeet ulkoministeri Soinin aborttinäkemyksistä osoittavat huonoa harkintaa ja vakaumuksen vähättelyä. Toivon, että tästä arvottomasta näytelmästä ymmärrettäisiin ajoissa perääntyä. Ymmärrän sen, että raskaudenkeskeytyksestä on erilaisista vakaumuksista nousevia näkemyksiä. Olisi kuitenkin tärkeää tiedostaa aiheen eettinen herkkyys. Eduskunnassa on perinteisesti ymmärretty aborttikysymyksen kuuluvan omantunnon vapauden alueelle. Aborttikeskustelussa on kysymys elämästä ja kuolemasta, ihmisen arvosta ja elämän pyhyydestä. On surullista, jos näitä arvoja käytetään poliittisina pelivälineinä.

Nostan oppositiotovereille esikuvan viime vaalikaudelta. Opin tuntemaan pääministerinä toimineen Jyrki Kataisen aidosti suvaitsevaisena ja vakaumusta kunnioittavana poliitikkona. Hän oli monessa syvässä arvokysymyksessä täysin eri linjoilla kanssani, mutta osoitti arvostusta vakaumukselleni. Mieleeni on jäänyt keskustelu, jossa hän totesi ymmärtävänsä sen, että mielipiteistä voidaan tehdä kompromisseja mutta vakaumus ei ole kaupan. Hän ei yrittänyt painostaa minua toimimaan vastoin vakaumustani. Ei se toki olisi onnistunutkaan.