Ajankohtaista

RSS

Räsänen välikysymystiedotustilaisuudessa: Hallitukselta puuttuu päättäväisyys toimia johdonmukaisesti

Tiedote 18.9.2020
KD eduskuntaryhmä, puheenjohtaja Päivi Räsänen välikysymystiedotustilaisuudessa:

”Hallitukselta puuttuu päättäväisyys toimia johdonmukaisesti”

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on mukana työllisyysvälikysymyksessä, koska Marinin hallitus ei kyennyt budjettiriihessään tekemään työllisyyspäätöksiä, vaan jätti kaikkein tärkeimmät päätökset työryhmille, jotka ei eivät ole tähänkään saakka kyenneet esityksiä tekemään.

  • Koronatilanteen takia velkaantuminen on tiettyyn rajaan asti ymmärrettävää, mutta sen vastapainoksi hallituksen olisi pitänyt saada aikaan uskottavia työllisyystoimia sekä rakenteellisia uudistuksia, toteaa KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Hallitukselta puuttuu talouden ja työllisyyden edistämisen kokonaiskuva ja päättäväisyys toimia johdonmukaisesti. KD on vaatinut hallitusta etenemään päättäväisesti paikallisen sopimisen helpottamiseksi.

  • Paikallisen sopimisen edistäminen oli tärkein työllisyyshanke, jota budjettiriihestä odotimme. Tätä hanketta ei ole varaa lykätä tulevaisuuteen. Työelämän rakenteita on kyettävä muuttamaan. Joustoja, työllistämisen esteiden poistoa tarvitsevat kipeästi varsinkin pienet ja keskisuuret työnantajat, Räsänen muistuttaa.

Kristillisdemokraatit korostavat, että työllisyyden tukemiseksi tarvitaan laajasti erilaisia toimia. KD valmistelee parhaillaan myös omaa työllisyyspoliittista ohjelmaansa, joka julkaistaan loppusyksystä vaihtoehtobudjetin yhteydessä. On parannettava työllistämisen edellytyksiä, työvoiman tarjontaa ja liikkuvuutta sekä ennen kaikkea parannettava kannustimia työn vastaanottamiselle.

  • Sen lisäksi, että Suomessa pitää olla kannattavaa työllistää, on oltava myös kannattavaa ottaa työtä vastaan. Sosiaaliturvauudistus on välttämätön, mikäli haluamme työllisyyden parantuvan, Räsänen korostaa.

Hallituksen budjettiesitys on lähes 11 miljardia euroa alijäämäinen. Budjettiriihen aikana valtiovarainministeriön pohjaesitys paisui vielä neljällä miljardilla.

  • Marinin velkaviisikko siirtää työllisyystavoitteita ja niiden edellyttämiä toimia oman vaalikautensa lisäksi myös seuraavan vaalikauden ylitse vuosikymmenen loppuun. Ennätysnuori hallituskoalitio heittää nuorten ja heidän vielä syntymättömien lastensa niskaan valtiollista velkaa loppuelämäksi, ilman keinoja selviytyä velkataakasta. Tätä Kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä, Räsänen sanoi.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

https://areena.yle.fi/1-50633207

Keisarilla ei ole vaatteita – #Pride ei ole ihmisoikeustapahtuma

 

Keisarin uudet vaatteet. Vaatturit väittivät vaatteiden näkyvän vain älymystölle, kun taas tyhmät ja virkaansa pätemättömät eivät näkisi vaatteita ollenkaan. Kansa hurrasi virkamiesten johdolla keisarin ympärillä ja kehui uusia vaatteita, mutta lapsi sanoi sen, minkä näki silmillään. Keisari oli alaston.

#Pride2020 julistaa olevansa ihmisoikeustapahtuma, mutta tosiasiassa kyse on lgbt-ideologiasta, jonka tavoitteena on murtaa ihmiskunnan historian ja jatkuvuuden perusta, lapsen oikeus äitiin ja isään sekä omaan synnynnäiseen sukupuoleensa. Jokainen ihminen kaikista ominaisuuksistaan tai valinnoistaan riippumatta on yhtä arvokas ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisarvo on jakamaton.

Pridetapahtumassa ei kuitenkaan ole kysymys tästä, vaan siinä ihmisoikeuksia käytetään verhona, jonka takana ovat lakihankkeet sukupuolen moninaisuudesta, lasten transhoidoista sekä äitiyden ja isyyden korvaamisesta sukupuolineutraalilla vanhemmuudella. Sukupuolia ei ole monta, vaan kaksi. Pridejulistukset eivät muuta sitä biologista tosiasiaa, että vain mies ja nainen voivat yhdessä saada lapsia. Suuri osa suomalaisista pitää avioliittoa edelleen vain miehen ja naisen välisenä. Tämä tosiasia tulee pystyä myös julkisuudessa sanomaan ja kuulemaan ilman vaientamista. On surullista, että Pride-tapahtuman ”eettistä” sertifikaattia hakevat yhä useammat tahot, joissa mukaan joutuvat nekin, joiden arvopohjaa Seta ei hyväksy. Siksi tässä haluan osaltani sanoutua irti mm. valtioneuvoston, Kelan ja lääkäriliiton osallistumisesta tapahtumaan. Myös monet koulut on määrätty juhlistamaan #prideviikko´a, jolloin lapsetkin altistetaan ideologialle, jopa vastoin kodin ja perheen omia arvoja. Juuri siksi on tärkeää, että #sananvapaus toimii tässäkin ajassa.

Tiedote: Vanhustenhoidon kriisiä ei ratkaista pelkillä pykälillä

TIEDOTE 25.8.2020
Julkaisuvapaa klo 10

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja (kd) Päivi Räsänen katsauksessaan eduskuntaryhmän Teams-kesäkokouksessa 25.8. klo 10

Räsänen: Vanhustenhoidon kriisiä ei ratkaista pelkillä pykälillä

”Kun demarit puheenjohtajansa Marinin johdolla haaveilevat lyhyemmästä työpäivästä, heidän tulisi kertoa, miten lyhennys käytännössä toteutettaisiin kriittisillä naisvaltaisilla hoiva-aloilla.

Jos työpäivä lyhenisi neljänneksellä, koko sote-alalle tarvittaisiin karkeasti laskettuna 100 000 uutta työntekijää paikkaamaan kuusituntisen työpäivän aiheuttama vaje. Mistä nämä henkilöt löytyisivät? Ja miten sen aiheuttama lasku maksettaisiin?” ihmettelee Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen ryhmän kesäkokouksessa pitämässään katsauksessa.

”Marinin hallitus on tehnyt historiallisen ennätyksen lisätessään tuleville sukupolville lankeavaa velkatakkaa, osin itsestään riippumattomista koronaepidemian aiheuttamista syistä. Tätä velkaa ei makseta vähentämällä työntekoa. Suomen kilpailukyky nousee edelleenkin vain työllä ja yrittämisellä. Vain näin voidaan turvata tulevaisuudessa myös kunniakansalaistemme, ikäihmisten ihmisarvoinen ja tasokas hoiva. ”

Vanhustenhoidon kriisi jatkuu vuodesta toiseen. Hoivakodeissa eri puolella maata on todettu olevan aliravittuja, ulkoilua harvoin saavia ja likaisissa vaipoissa nukkumaan meneviä ikäihmisiä. Vakavia puutteita on niin julkisissa kuin yksityisissä hoivayksiköissä sekä kotihoidossa.

Korona-aikana vanhustenhuollon yksiköistä on tullut suljetumpia ja monilla on huoli läheistensä hoidon tasosta.

”Vanhustenhoidon mitoitus ei ole korjaantunut pelkällä lakipykälien muutoksella. Pelkästään jo aiemmin päätetty, erittäin tarpeellinen vanhustenhoidon mitoituksen parantaminen edellyttää 4400 hoitajaa lisää vuoteen 2023 mennessä. Työikäisen väestön vähentyessä tavoite vaatii hallitukselta jo nyt määrätietoisia toimia”, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen muistuttaa.

Apulaisoikeusasiamies on ilmaissut huolensa vanhustenhuollon valvonnan vakavista puutteista.

”Vanhustenhoidon valvonnassa on pahoja puutteita ja omavalvonta ontuu. Valvonta on ollut aliresursoitua pitkään. Monet tällä hetkellä hoidossa olevat vanhukset eivät enää vuoden 2023 tavoitevuotta näe. Hyvä hoito tarvitaan nyt”, Räsänen korostaa.

Omaisilla on usein ollut merkittävä rooli epäkohtien esiin tuomisessa. Kuntien toiminnan merkitys korostuu poikkeusolojen aikana, jolloin omaisten ja läheisten on normaalia vaikeampi havainnoida vanhuksen saamaa hoitoa. Koko Suomessa on vanhustenhuollon valtakunnalliseen valvontaan osoitettu vain yksi henkilötyövuosi ja vain yhden henkilön tehtäviin kuuluu erityisesti vanhustenhuollon valvonta ja ohjaus koko maan osalta.

”Vanhuspalveluita koskevat sanktiot ja valvonta on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Hoiva-alan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista ja hoitajien uupumus on otettava vakavasti. Viranomaisten pitäisi tehdä enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä hoivalaitoksiin. Se, miten huolehdimme ikääntyneistä, kertoo suhtautumisestamme ihmisarvoon”, Räsänen toteaa.

Jälleen poliisikuulusteluun – tällä kertaa Stillerin keskusteluohjelman vuoksi

TIEDOTE

20.8.2020

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Jälleen poliisikuulusteluun – tällä kertaa Stillerin keskusteluohjelman vuoksi

 

Poliisi on kutsunut minut tiistaina 25.8. klo 10.00 alkaen Pasilan pääpoliisiasemalle kuultavaksi rikoksesta epäiltynä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (5500/R/11100/20). Tämä on jo kolmas poliisikuulusteluni samalla rikosnimikkeellä. Vaikka kuulustelut ja niihin liittyvät lausunnot vievät aikaa, en aio perääntyä näkemyksistäni.

Asia koskee valtakunnansyyttäjän määräämää esitutkintaa 20.12.2019 lähetettyä Yle puheen Ruben Stiller jaksoa ”Mitä Jeesus ajattelisi homoista”. Suosittelen kuuntelemaan ohjelman – valtakunnansyyttäjä Toiviaisen sanoin ”minuutti minuutilta” – Yle Areena -suoratoistona osoitteesta: https://areena.yle.fi/1-50363169?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share

Ohjelmassa keskusteltiin Raamatun opetuksista Jeesuksesta, ihmisen luomisesta, synnistä, viimeisestä tuomiosta ja ihmisen pelastumisesta. Toin siinä korostetusti esiin sen, että kaikki ihmiset seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta ovat samalla viivalla Jumalan edessä, kaikki ovat arvokkaita, mutta myös syntisiä ja siksi tarvitsevat Jeesuksen sovitustyötä pelastuakseen iankaikkiseen elämään.  Pidän käsittämättömänä epäilyä solvaamisesta missään kohden ohjelmaa.

Yksityisen kansalaisen X alun perin tekemään tutkintapyyntöön poliisi teki laajasti perustellun päätöksen, että esitutkintaa ei käynnistetä. ”Tutkinnanjohtajana en voi yhtyä X:n näkemykseen siitä, että Räsänen olisi lausumillaan solvannut (tai panetellut) homoseksuaaleja, ja siten syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.” ”Räsäsen mukaan kaikki ovat syntiä tehneet ja kaikki tarvitsevat pelastusta, niin homoseksuaalit kuin heteroseksuaalit.” ”Tutkinnanjohtajana asia näyttäytyy minulle sellaisena teologisena kokonaisnäkemyksenä ja arvoasetelmana, joka ainakin toistaiseksi on nauttinut uskonnonvapauden ja sananvapauden suojaa.”

Valtakunnansyyttäjä määräsi kuitenkin tässäkin tapauksessa vastoin poliisin päätöstä esitutkinnan käynnistettäväksi. Ihmettelen, mikä on se esitutkintalain mukainen konkreettinen peruste, joka edellyttää tämän kohdalla esitutkinnan käynnistämistä poliisikuulusteluineen? Poliisi ei sellaista löytänyt.

Kohdallani on käynnissä kaikkiaan neljä rikostutkintaa. Sain poliisilta nyt tiedon, että neljännen, Maria Veitolan ”Yökylässä”- ohjelmaa koskevan esitutkinnan pohdinta on kesken valtakunnansyyttäjällä. Veitola-ohjelmaa koskevassa tutkintapyynnössä esitetään sitaatteja, joita en ole edes sanonut ohjelmassa. Valtakunnansyyttäjä teki tutkintamääräyksen (5.3.2020) poliisille tarkastamatta ohjelmaa. Poliisi ei ollut aiemmin päätöksessään katsonut esitutkintaa tarpeelliseksi, minkä vuoksi mielestäni tässä tapauksessa valtakunnansyyttäjällä olisi ollut velvollisuus esittää näyttöä määräyksensä tueksi. Esitutkintalain mukaan tutkintakynnyksen ylittyminen edellyttää konkreettista näyttöä rikoksesta. Pelkkä tutkintapyynnön tekijän subjektiivinen näkemys ei riitä siihen, että esitutkinta käynnistetään.

Pohjimmiltaan näissä tutkinnoissa on mielestäni kysymys siitä, saako Raamattuun perustuvaa näkemystä ihmisen suhteesta Jumalaan julkisesti tunnustaa ja opettaa. Näillä tutkinnoilla on sanan- ja uskonnonvapauden näkökulmasta ennakkotapauksen luonne. Siksi puolustan oikeuttani ilmaista uskoani, jotta muiltakaan ei riistettäisi uskonvapautta. Pidän kiinni siitä, että ilmaisuni ovat laillisia eikä niihin tule ulottaa sensurointia. Uskonnonvapaudessa on kysymys vakaumuksesta, syvemmästä ulottuvuudesta kuin pelkästä mielipiteestä.

Lisätietoja: Päivi Räsänen, 0505113065 tai paivi.r[email protected]

 

 

Päähuivin salliminen poliisille torjuttava

Tiedote 8.7.2020

Kansanedustaja (kd), entinen sisäministeri Päivi Räsänen

Päähuivin salliminen poliisille torjuttava

Sisäministeriössä tehdään selvitys uskonnollisten tunnusten käytöstä osana poliisin virkapukua. Suomessa päähuivin käyttö poliisin virantoimituksessa ei ole ollut mahdollista. Päähuivin salliminen poliisille on ehdottomasti torjuttava.

 

  • On tärkeää, että luottamus poliisiin säilyy vahvana. Poliisi on viranomainen, jonka toiminnalta odotetaan puolueettomuutta kaikkia ihmisryhmiä kohtaan. Virka-asun tarkoitus on osoittaa, että poliisi käyttää julkista valtaa, jossa kaikkiin ihmisiin suhtaudutaan yhdenvertaisesti. Poliisin huntu toisi väistämättä yleisön mieleen islamilaisen uskontunnustuksen, mikä ei ole tarpeen virantoimituksessa, toteaa Päivi Räsänen, entinen sisäministeri ja kansanedustaja.

Päähuivia on käsitelty poliisissa myös työturvallisuustekijänä.

  • Poliisissa on aiheellisesti pohdittu skenaarioita, joissa huivi voisi kääntyä poliisia vastaan esimerkiksi tappelutilanteessa. Nämä poliisin esittämät huolet on kuultava. Kun poliisi saattaa joutua ratkomaan hälytystehtävissä ristiriitatilanteita, joissa voi olla erilaisten aatteellisten taustojen omaavia henkilöitä konfliktissa keskenään, niin virka-asulla korostetaan poliisin neutraalia asemaa suhteessa eri maailmankatsomuksiin, toteaa Päivi Räsänen.

Eilen äänestettiin sananvapaudesta, ei rasismista

Eilisessä äänestyksessä ei päätetty siitä, miten suhtaudutaan rasismiin tai tuomitaanko edustaja Mäenpään puheenvuoro rikokseksi, vaan siitä, murretaanko kansanedustajan syytesuoja. Eilen ei myöskään päätetty siitä, miten suhtaudutaan maahanmuuttopolitiikkaan tai perussuomalaisiin.

Olen itsekin eri linjoilla perussuomalaisten kanssa maahanmuuttopolitiikasta. Kannatan kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä ja sisäministerinä toimiessani myös aloitteestani näitä määriä lisättiin. En kannata kotouttamisen määrärahojen leikkaamista. En hyväksy kenenkään ihmisarvon loukkaamista. Jokainen on yhtä arvokas, Jumalan kuvaksi luotu ihminen riippumatta taustastaan tai ominaisuuksistaan.

Rasistin tai vaikkapa homofoobikon leima lyödään silloin, kun asialliset argumentit loppuvat. Näistä leimoista tulee aktiivisesti kieltäytyä.

Eilen äänestettiin ennen muuta sananvapaudesta, jonka tilaa jatkuvasti huolestuttavasti kavennetaan. Sananvapaus on demokratian kulmakivi. Kansan valitsemilla edustajilla tulee olla edelleen oikeus toimia kansan äänitorvena, silloinkin kun mielipiteet ärsyttävät tai häiritsevät. Eduskuntasalissa on sanottu monta asiaa, jotka ovat loukanneet tai harmittaneet myös minua. Häiritseviä viestejä tulee torjua ennen muuta sananvapauden keinoin.  Eduskunnassa kansanedustajilla on mahdollisuus kipakastikin esittää vastaväitteitä. Puhemiehellä on oikeus huomauttaa, puhutella tai jopa kahdeksi viikoksi erottaa kansanedustaja loukkaavien puheiden vuoksi. Kynnys eduskunnassa lausuttujen mielipiteiden viemiseksi käräjäsaleihin tulee pitää korkealla. Muutoin on vaarana poliittisten mielipiteiden itsesensuurin kehä, joka vieraannuttaa kansalaisia entisestään demokratiasta. Mielipiteiden ilmaisun rajoittaminen on historiassa uhannut jopa yhteiskuntarauhaa.

Tiedote: Sote-esitystä korjattava, jotta perustuslakikarikot ja poliittiset paniikkiratkaisut voidaan välttää

Tiedote 16.6.2020

KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Päivi Räsänen

 

Räsänen:  ”Sote-esitystä korjattava, jotta perustuslakikarikot ja poliittiset paniikkiratkaisut voidaan välttää”

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen pitää Marinin hallituksen sote-uudistusmallia ongelmallisena. Hän kummastelee, ettei hallitus ole esityksessään halunnut välttää kaikkia aiempien ehdotusten karikoita, vaan vie eteenpäin entisestään raskaampaa ja sekavampaa maakuntamallia. Hallitus esittää sotemallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

”Maakuntahallinnon monimutkaisuus aiheuttaa riskin koko esityksen kaatumisesta perustuslaillisiin ongelmiin. Myös uudistuksen alkuperäinen keskeinen tavoite kestävyysvajeen ratkaisemisesta on sivuutettu.”

Räsänen toivoo, että esityksen laajan kuulemiskierroksen jälkeen hallitus muokkaa esitystään, jotta jo useampaan kertaan koetut perustuslailliset karikot ja uudistuksen keskeisten tavoitteiden jääminen toteutumatta voidaan välttää.

”Tärkeintä olisi panostaa peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, jotta inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin ja jotta myös kustannuksia pystyttäisiin hallitsemaan”, Räsänen toteaa.

Viime hallituskauden sote-malliin sisältyi iso määrä ongelmallisia kohtia. Perustuslaillinen ennakkoarvio oli puutteellista. Isoja korjauksia jäi valiokunnalle. Valmistelua luonnehti jatkuva kiire. Poliittiset tavoitteet jyräsivät terveydenhuoltoa parantavien tavoitteiden toteutumisen edelle. Ongelmien myötä uudistus sitten kaatuikin.

”Tätä kautta on taas jo yli vuosi menty ja menee vielä aikaa ennen kuin esitys saadaan eduskuntaan, joten ei tämänkään uudistuksen käsittelyyn ole ainakaan ylimääräistä aikaa varattuna. Toivottavasti edessä eivät ole viime kauden aikataulupaineet ja poliittiset paniikkiratkaisut.”

Hallituksen tarkoituksena on saattaa lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi vielä ennen tämän vuoden loppua. Uudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 2023 alusta.

Neljäs lisätalousarvio 10.6.2020

10.6.2020
Neljäs lisätalousarvio

Puhe Päivi Räsänen, kd

 

Arvoisa puhemies,

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä onnittelee uutta valtionvarainministeriä.  Toivotamme viisautta ja siunausta vaativaan tehtäväänne poikkeuksellisen vaikeana aikana!

Käsiteltävä lisätalousarvio ei ole teidän luotsaamanne, mutta nämäkin miljardit te joudutte kuromaan kiinni odotusten kohdistuessa budjettiriiheen ja luvattuihin työllisyys- ja talouden vakauttamistoimiin sekä rakenneuudistuksiin.

Koronavaurioiden torjumiseksi tarvitaan mittavia elvytystoimia. Eduskuntaryhmämme tukee paketin sisältöä sen suurissa linjoissa. Erityisesti kuntien palveluihin, hoito- ja hoivavelan purkamiseen, vanhuspalveluihin, omaishoitoon sekä lasten hyvinvointiin on nyt panostettava. Syrjäytymiskierteeseen ajautuviin nuoriin Suomella ei ole varaa. Ruoka-aputyön valtionavun korotus on tärkeää kaikkein köyhimmille.  Infrastruktuuri-investoinnit erityisesti rautateihin ja teihin ovat oikein ajoitettuja ja tehokkainta elvytystä.

Se, että lisäbudjetti on Suomen historian suurin, ei kuitenkaan ole meriitti. Onkin syytä valiokunnassa huolellisesti arvioida, ovatko kaikki hyvätkin kohteet välttämättömiä juuri lisätalousarviossa ja koronan aiheuttamien vaurioiden torjunnassa. Osa ehdotuksista luo pitkäaikaisen tai pysyvän määrärahan korotustarpeen. Esimerkiksi korkeakoulut ovat saamassa kertaluontoisen 124 miljoonan euron lisärahan uusiin aloituspaikkoihin, hyvä niin – mutta 4800:lle opiskelijalle pelkkä aloituspaikka ei riitä, he tarvitsevat myös tulevina vuosina opettajia ja opetustiloja.

Ihmettelemme myös, miksi kuntien saadessa sinällään tarpeellisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen siitä suurin osa menee 10 suurimmalle kaupungille ilman valtionosuuksien tasausta. Onko tämä aluepoliittisesti oikeudenmukaista?

Miljardeja liikuteltaessa suhteellisuuden taju helposti hämärtyy. Muutamia miljoonia on sen varjolla helppo heitellä sinne tänne. Millä tavoin koronakorjauksiksi lasketaan esimerkiksi Italiassa sijaitsevan Villa Lanten 2 miljoonan euron remontti tai pieni, mutta periaatteellinen panostus saarrossa olevan Iranin maksujenvälitysjärjestelmän luomiseen? Suloiset pandat tarvitsevat bambuja, mutta onko 1,5 miljoonan euron lisätalousarviomomentti oikea? Kun miljardien koronapiikki on auki, tulee vaikutelma, että hankkeita on poimittu kuin valintatalossa heräteostoksia luottokortilla.

Paketin sisältöön sen kokoajat ovat kukin halunneet jättää puumerkkinsä. Poliittista tasapainoa on haettu sulle-mulle -jakopolitiikalla. Esimerkiksi Metsä Groupin infrainvestoinnin vastineeksi on rahaa jaettu ilmastorahastoon, vesiensuojeluun, luonnonsuojeluun ja ulkoilutoimintaan.

Koronakriisin kurittaman maatalouden investointeihin on luvassa maatilatalouden kehittämisrahaston kautta noin 70 miljoonaa, mutta design-museon rakentamiseen ja Kansallisteatterin pienen lavan korjaukseen sitäkin enemmän, yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Nämä ovat sinänsä tarpeellisia kohteita, mutta samalla takaraivossa tulisi jyskyttää tieto, että muutaman viikon päätöksillä valtion velkataakkaa kasvatetaan 19 miljardilla eurolla tänä vuonna. Joskus ja jonkun nytkin käsiteltävä lasku on maksettava. Ainoa vastaus tähän on suomalainen työ ja yrittäminen. Siksi kannustamme hallitusta kuuntelemaan herkällä korvalla yrittäjiä, heitä, jotka luovat työtä ja toimeentuloa maahamme.

Odotamme pikaisia päätöksiä työllisyystoimista ja rakenteellisista uudistuksista, joilla pystytään tasapainottamaan ja vakauttamaan taloutta huomioiden koronakriisin korjausvelka ja sitä edeltävät syntyvyyden vähenemisestä aiheutuvat haasteet. Koko laskua ei saa jättää tulevien hallitusten ja tulevien sukupolvien kontolle, vaan työhön on ryhdyttävä nyt. On hyvä, että sote-uudistus on nostettu pöydälle, mutta huolen herätti kysymys, onko luonnosteltu malli irronnut alkuperäisestä tavoitteestaan kestävyysvajeen korjaamiseksi.

Eduskuntaryhmämme kannustaa hallitusta nopeuttamaan tavoitetta sosiaaliturvauudistuksesta. Tarjoamme puolueemme apua sellaisen mallin kehittämisessä, jossa työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Lisätalousarviossa aivan oikein todetaan, että ”Kriisin jälkeisen elvytyksen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Tämä on välttämätöntä ottaen huomioon hallituksen lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.” Jäämme odottamaan tätä tiekarttaa mahdollisimman pian.

 

 

 

Tiedote: Hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvattava korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa myös poikkeusoloissa

Tiedote 19.5.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) kirjallisessa kysymyksessään:

Hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvattava korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa myös poikkeusoloissa

Moni yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin valmistautuva nuori joutui pahasti pettymään, kun Suomen korkeakoulut tiedottivat, että pääsykokeita ei voi tänä keväänä järjestää fyysisesti paikan päällä koronatilanteen vuoksi. Tilanne on asettanut hakijat epäoikeudenmukaiseen asetelmaan. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvataan poikkeusoloissa, kun todistusvalintaa merkittävästi äkillisesti kasvatetaan.

 

Ammattikorkeakoulujen kokeet järjestetään etäkokeina ja yliopistoissa perinteisiä valintakokeita korvataan sähköisillä etäkokeilla, kaksivaiheisilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä ja todistusvalinnan merkittävällä laajentamisella.

 

  • Nuoret ovat voineet ottaa palkatonta lomaa töistä kokeisiin lukeakseen ja maksaa tuhansia euroja valmennuskursseista. Monet ovat valmistautuneet kokeisiin sen perusteella, mihin kiintiöön he kuuluisivat. Kun valintakoekiintiö pienenee, on vaarana, että mahdollisuus päästä sisään heikommalla ylioppilastodistuksella tai ilman sitä heikkenee, Päivi Räsänen kritisoi.

 

Eri aloilla on tehty hyvin erilaisia ratkaisuja. Oikeustieteellisessä sähköinen etävalintakoe voidaan järjestää, mutta psykologiassa ei. Todistusvalinnan osuutta on monella alalla kasvatettu huomattavasti. Esimerkiksi lääketieteellisillä aloilla aloituspaikoista 75 prosenttia täytetään todistusvalinnalla ja loput 25 prosenttia kaksivaiheisella valintakokeella. Suomenkieliseen psykologian koulutukseen on nyt kolme eri valintatapaa. Kahdella eri tavalla tehtävällä todistusvalinnalla valikoituu 93 prosenttia uusista opiskelijoista, kun alkuperäissuunnitelmien mukaan suomenkielisen psykologian koulutusohjelmaan valittavista opiskelijoista 60 prosenttia olisi valittu todistuksen perusteella.

 

  • On tärkeää, että nuorten yhdenvertaisuus ja oikeusturva taataan korkeakouluhauissa koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissakin. Jos nuori ei ole onnistunut kirjoituksissa, pääseekö hän nyt mitenkään osoittamaan taitojaan? On ehdottoman tärkeää, että hakijoiden terveys ja turvallisuus taataan, mutta äkilliset sääntömuutokset ovat silti ongelmallisia ja eriarvoistavia, Räsänen sanoo.

 

Sähköisten pääsykokeiden kevät ei ole käynnistynyt ongelmitta. Itä-Suomen yliopistossa järjestetty kasvatustieteiden kelpoisuusopintojen pääsykoe joudutaan uusimaan, kun etäkokeessa kaikki hakijat eivät päässeet sisään järjestelmään ajoissa, vaan osa jäi linjoille odottelemaan ja kuuntelemaan ”hissimusiikkia”. Kokeen eri osioiden tekniseen ajastukseen liittyvän virheen takia koe mitätöitiin.

 

  • Mikäli tulevaisuudessa ollaan samankaltaisessa poikkeustilanteessa kuin tänä keväänä, meidän täytyy pystyä varmistamaan hakijoille tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi. Hallituksen on varmistettava se, että tulevaisuudessa kaikkia koulutuslinjoja ja tiedekuntia koskisi poikkeusoloissa yhteiset valtakunnalliset säännöt, jotta hakijat eivät päätyisi eriarvoiseen asetelmaan, Räsänen vaatii.

 

Valintoihin tehdyistä muutoksista on tehty lukuisia kanteluita Suomen ylimmille laillisuusvalvojille. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on julkisuudessa todennut, että kanteluissa mainitaan esimerkiksi todistusvalinnan laajentuminen liian yllätyksellisesti ja valintakriteereiden nopeat muutokset.

 

  • Korkeakoulut haluavat opiskelemaan taitavimmat ja motivoituneimmat, mutta näiden ominaisuuksien mittaaminen tasapuolisesti on tänä keväänä haasteellista. Vaarana on, että motivoituneet hakijat, jotka normaalioloissa ansaitsivat ja olisivat saaneet vastaanottaa opiskelupaikan, putoavatkin nyt hakuprosessista pois, Räsänen muistuttaa.

 

Tiedote: Päivi Räsänen vaatii rokotetuotannon aloittamista Suomessa

TIEDOTE 8.5.2020

Päivi Räsänen vaatii rokotetuotannon aloittamista Suomessa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) odottaa hallitukselta rohkeita ja tärkeitä päätöksiä rokotetuotannon uudelleen käynnistämiseksi Suomessa. Räsänen jätti tänään aiheesta myös kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille, jossa hän kysyy, aikooko hallitus viedä eteenpäin rokotetuotannon uudelleen aloittamista Suomessa ja näin turvata myös huoltovarmuus rokotetuotannon osalta tulevaisuudessa.

 

Yle uutisoi tänään 8.5, että suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen, mutta rokotteen eteen tehty työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen. Tutkijoiden mukaan olisi järkevää ja täysin mahdollista, että myös rokotteen valmistaminen hoidettaisiin omin voimin, ilman kansainvälisiä lääkejättejä.

 

  • Suomella on kokemusta rokotetuotannosta, sillä meillä oli sitä yli sadan vuoden ajan, mutta se päätettiin lopettaa 17 vuotta sitten kustannussyistä. Nyt on tärkeää saada tuotanto nopeasti uudelleen käyntiin, Räsänen toteaa.

 

Helsingin yliopiston virologian professorin Kalle Sakselan mukaan vaarana on, että Suomi ei saa riittävän paljon ja nopeasti rokotetta, jos jäämme jonottamaan valmista tuotetta kansainvälisiltä markkinoilta. Jo sikainfluenssan aikana Suomi joutui taistelemaan saadakseen kansainvälisiltä markkinoilta riittävästi sikainfluenssarokotetta.

 

  • Samanlainen asetelma tulee olemaan koronarokotteenkin kohdalla. Valmiin rokotteen saamisesta käydään kovaa kilpailua, jossa pienen maan on vaikea taistella isojen maiden joukossa, Räsänen arvioi.

 

  • Vaikka oman tuotannon ylläpitäminen edellyttää panostusta ja resursseja, on myös hintalappu koronataistelussa kasvanut jo nyt suureksi. Korona ja aiemmin yhteiskuntaa vaivannut sikainfluenssa ovat osoittaneet, että oman tuotannon turvaaminen on erityisesti huoltovarmuuden kannalta kannattavaa, Räsänen toteaa.

 

Nyt hallitukselta edellytetään tärkeitä päätöksiä oman rokotetuotannon edistämiseksi. Kyse ei ole ainoastaan tämän hetkisen tilanteen korjaamisesta ja ihmisten terveyden turvaamisesta koronalta, vaan myös laajemman huoltovarmuuden edistämisestä.

 

  • Hiljattain saatiin aloitettua, samoin aiemmin Suomessa lopetettu, suojavarusteiden uudelleentuotanto. Sama tilanne on nyt rokotetuotannon osalta, Räsänen painottaa.