Uutiset

RSS

TIEDOTE: Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

8.3.2019
Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen (kd):
Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

Pääministeri Sipilän hallituksen sotemallin kaatuminen oli jo pitkään ennakoitavissa. Tosiasiassa mallille oli eduskunnassa hyvin pieni kannatus, sillä suuri osa hallituspuolueidenkaan edustajista ei aidosti sitä kannattanut. Tämä malli on syytä haudata lopullisesti.
Uudistuksen tarpeen perusteet eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Uuden eduskunnan tulee käynnistää valmistelu parlamentaarisesti ja alkukauteen painottuen. Uudistuksessa tulee keskittyä vain oleellisiin muutostarpeisiin, jotka koskevat nimenomaa terveyspalveluita. Viime vaalikaudella ministerinä ehdotin viiden järjestämisalueen mallia, jonka valmistelu jäi valitettavasti kesken. Viisi aluetta muodostuisivat nykyisten yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueille. Erityisvastuualueiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Siinä terveyspalvelut saataisiin kattavasti yhden hallinnon alle peruspalveluista vaativan erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus tulee toteuttaa asiakasseteleiden ja maksusitoumusten kautta.
Tässä mallissa voidaan ratkaista myös monikanavarahoituksen ongelmat. Rahoituksen tulee kattaa palvelujen ohella myös avosairaanhoidon lääkkeiden, matkojen ja kuntoutuksen kustannukset. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja kokonaiskattoa on alennettava.
Viiden alueen mallin demokratiaedellytys voidaan toteuttaa suorilla vaaleilla samaan tapaan kuin suunnitelluissa maakuntavaaleissa.
Päivi Räsänen
0505113065

Kirjallinen kysymys: Lasimuseon aseman säilyttäminen valtakunnallisena erikoismuseona

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen lasimuseo Kanta-Hämeessä on ainoa lasiin erikoistunut museo Suomessa. Sen tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Lasimuseon asiantuntemus on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua. Museo vastaa ainoana museona lasitaiteeseen ja muotoiluun liittyvien näyttelyiden tuonnista sekä viennistä ja sen julkaisutoiminta on poikkeuksellisen runsasta erikoismuseokentällä ja koko suomalaisella museokentällä. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen. Museo on aktiivisesti mukana maakunnallista ja valtakunnallista kansainvälistymistä edistävissä matkailuhankkeissa. On tärkeää, että lasimuseon asema valtakunnallisena erikoismuseona säilyy. Muutoin korkeatasoisten asiantuntijapalvelujen, verkostojen ja kansainvälisen toiminnan turvaaminen jatkossa on uhattuna.

Lasimuseo rakentaa alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja lasitaiteilijoiden, alan koulutuslaitosten, lasinpuhaltajien ja -muotoilijoiden kesken ja edistää siten omalta osaltaan luovien alojen työpaikkojen säilyttämistä ja lisäämistä valtakunnallisesti koko Suomessa. Museo esittelee kattavasti lasinvalmistuksen, lasiteollisuuden, lasimuotoilun ja lasitaiteen nykyisyyttä ja historiaa.
Rakennemuutoksen kokenut toimiala tarvitsee Suomen lasimuseon asiantuntemuksen ja erikoismuseotoiminnan mahdollistamaa monipuolista tukea ja sen tuomia innovaatioita sekä tulevaisuutta. Riihimäen kaupungilla on käynnissä selvitys koko museotoiminnan kehittämiseksi. Keskeisenä suunnitelmana on laajan museokeskuksen rakentaminen lasimuseon yhteyteen ja Riihimäen kaupunginmuseon sekä Riihimäen taidemuseon sijoittaminen siihen. Keskittäminen mahdollistaisi henkilökunnan osaamisen suuntaamisen kaikkia museoita hyödyttävällä tavalla ja vahvistaisi lasimuseon asemaa.

Museoiden valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Museon saama rahoitus riippuu siitä, millainen asema museolle uudessa järjestelmässä myönnetään. Mikäli Suomen lasimuseon erikoismuseoasema menetettäisiin, se johtaisi todennäköisesti koko Riihimäen museotoimintaa koskevien sopeuttamistoimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen sekä veisi pohjan museokeskus- ja Erämuseo-hankkeilta. Myös Riihimäen kaupungin kanta on, että museo tulee säilyttää valtakunnallisena erikoismuseona.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis turvaamaan Suomen lasimuseon aseman valtakunnallisena erikoismuseona?

Helsingissä 23.1.2018

Päivi Räsänen [kd]

Kirjallinen kysymys: Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämisen kehittäminen

 

Eduskunnan puhemiehelle

Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistäminen on kannattavaa. Heidän työpanoksestaan hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin koko yhteiskunta. Vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertainen ja laaja-alainen osallisuus työhön ja tuloihin ei kuitenkaan riittävällä tavalla tällä hetkellä toteudu. Erityisen vaikea tilanne on niillä, joilla terveydentilan vajavuudet yhdistyvät koulutustason alhaisuuteen tai koulutuksen puutteeseen. Erityisesti ensimmäisen työpaikan saaminen on vajaakuntoiselle erittäin vaikeaa.

Suomessa on noin 65 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain noin 60 prosentilla on työpaikka. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Vammaisten henkilöiden tulotaso on myös matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Vajaakuntoisten osuus työttömistä työnhakijoista on pysynyt ennallaan, vaikka sairaiden ja vammaisten auttaminen työmarkkinoille on ollut yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Jopa viidesosa työttömistä työnhakijoista voi olla pitkäaikaissairaita tai vammaisia. Valtaosa vajaakuntoisista ei pysty löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta, vaikka heillä olisi työhaluja. Osatyökykyisissä henkilöissä on merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille. Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan Ilmarisen tekemän laskelman mukaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusten perusteella vammaisten työnteon esteitä voidaan poistaa töiden ja työolojen mukauttamisella. Monet vammaiset henkilöt kykenisivät heille mukautetuissa olosuhteissa työhön. Työtä vailla olevien työkuntoisten vammaisten henkilöiden ohella maassamme on suuri joukko työkyvyttömyyseläkkeen tai pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä vammaisia henkilöitä. Perustoimeentulo on silloin niukka, mikä ilmenee esimerkiksi liikuntavammaisten ja näkövammaisten henkilöiden pienituloisuudessa. Perustulojen varassa pitkään elävät vammaiset henkilöt ovat ryhmä, jonka kohdalla köyhyysriski on selvästi suurentunut. Työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon tulee voimakkaasti ja pitkäjänteisesti kehittää. Vajaakuntoisille on luotava pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä. Työaikajärjestelyt, työn organisointi tai työpisteen mukautukset ovat keinoja tukea työelämässä pärjäämistä. Tärkeitä toimia ovat työllistäminen palkkatuki, työkokeilut, ammatillinen kuntoutus, siirtymätyön mahdollistaminen ja yksilöllinen työhönvalmennus. Henkilöille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, on tärkeää se, ettei työn vastaanottaminen johda kokonaistulojen vähentymiseen.

Suomessa tarvitaan enemmän vammaistutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa vajaakuntoisten työllistämisen kehittämisen keinoista. Tieto vammaisten ihmisten asemasta ja olosuhteista on vielä liian pirstaleista. Vajaakuntoisen kyvyille on oltava sijaa työelämässä. Mielekäs työ parantaa elämänlaatua ja vähentää samalla tarvetta käyttää terveyspalveluja ja sosiaalietuja. Vaikka vammaisella henkilöllä olisi parhaat ammatilliset edellytykset työstä suoriutumiseksi, ne saatetaan sivuuttaa hänen vammansa vuoksi. Vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksista täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa on huolehdittava.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä toimenpiteillä hallitus kehittää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksiä ja kuinka tärkeäksi prioriteetiksi hallitus katsoo työkykyisten osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen?

Helsingissä 14.2.2019

Päivi Räsänen [kd]

Kotipalvelut korvattava kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille

Tiedote 31.5.2018

Kotipalvelut korvattava kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän ehdottaa, että kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille korvattaisiin samat kotipalvelut, jotka sotainvalideille sotilasvammalain nojalla taataan. Sotilasvammalain perusteella sotainvalideille korvataan kotipalvelut, asumispalvelut, liikkumista tukevat palvelut sekä omaishoidon tuesta ja sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset.

– Tavoitteenamme tulee olla veteraanien kotona asumisen edellytysten parantaminen ja laitoshoidon tarpeen vähentäminen. Veteraanin kotona pärjääminen edellyttää kohtuullista taloudellista toimeentuloa sekä fyysisen ja henkisen toimintakyvyn säilymistä. Veteraaniväestön korkean iän, heikkenevän kunnon ja kasvavien haasteiden vuoksi palveluiden parantamisella alkaa jo olla kiire, Päivi Räsänen toteaa.

Kotiin vietävinä palveluina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi kodinhoidollinen apu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu, siivousapu sekä kuljetuspalvelut. Kuntien tehtävänä on kartoittaa kotikäynneillä veteraanin hoidon ja tuen tarve sekä laatia ja toteuttaa palvelusuunnitelma.

– Veteraanit ovat kunniakansalaisiamme ja heidän tulee voida elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan laitoshoidon sijaan. Kotipalvelujen saattaminen tasa-arvoiselle tasolle vaikuttaisi sotaveteraanien palveluiden saatavuuteen pysyvällä ja yhdenvertaisella tavalla, Päivi Räsänen sanoo.

Sotiimme osallistui noin 650 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Veteraaneja on joukossamme vielä 15 000 ja heidän keski-ikänsä on 93 vuotta. He vastasivat Suomen jälleenrakennuksesta ja sotakorvauksista.

Tiedote: KD eduskuntaryhmältä 47 talousarvioaloitetta

29.9.2017
Vapaa julkaistavaksi

Lapsiperheet, ikäihmiset ja puhdas sisäilma painopisteinä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt 47 talousarvioaloitetta, jotka sisältyvät valmisteilla olevaan KD:n vaihtoehtobudjettiin. Kristillisdemokraattien aloitteiden painopisteinä ovat lapsiperheiden ja eläkeläisten etuudet sekä panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja terveyden edistämiseen.

KD ryhmän suurimmat määrärahojen lisäysesitykset koskevat verotuksen lapsivähennyksen jatkamista (64 milj. €), ryhmäkokojen pienentämistä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (50 milj. €), lääkekorvausten vuosittaisen maksukaton alentamista (50 milj.€) sekä pienimpien eläkkeiden korotuksiin (50 milj.€ + 38 milj.€) sekä vanhustenhuollon parantamiseen palvelusetelijärjestelmän avulla (50 milj. €). KD:n vaihtoehtobudjetti tulee olemaan tasapainotettu, kuten ennenkin, eli se sisältää vastaavat lisäykset myös tulopuolella.

Sisäilmapoliklinikoita yliopistosairaaloihin
Sisäilmaongelmien ratkaisemiseen KD eduskuntaryhmä esittää 100 miljoonan euron rahoitusta, jonka avulla maassamme käynnistettäisiin erityinen sisäilmaohjelma. Ohjelman puitteissa yliopistosairaaloihin perustettaisiin sisäilmapoliklinikoita sekä kehitettäisiin tutkimusmenetelmiä ja sisäilmasairastuneiden sosiaaliturvaa. Ohjelman kautta vastattaisiin myös sisäilmaongelmista johtuvaan kuntien tuentarpeeseen väistötilojen hankinnassa sekä kotiopetuksen tarjonnassa.
Lisäksi KD:n kansanedustajat ovat tehneet ja allekirjoittaneet omia sekä alueellisia talousarvioaloitteita. Valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen tehtävien talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä oli tänään.

Lisätietoja:
KD eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen p. 050 511 3065,
KD eduskuntaryhmän pääsihteeri Merja Eräpolku p. 050 560 3261

 

Tiedote: Hallituksen alkoholilakiesityksen vastustaminen on helppoa – esityksen perustelut ovat sen hyväksymistä vastaan

Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 100/2017 vp
Lähetekeskustelu eduskunnassa 19.9.2017

TIEDOTE julkaisuvapaa puhuttuna n klo 14.15
Kansanedustaja Päivi Räsänen
Kristillisdemokraatit
Räsänen: Hallituksen alkoholilakiesityksen vastustaminen on helppoa
– esityksen perustelut ovat sen hyväksymistä vastaan

– Kiitän hallitusta siitä, että olette tehneet tämän esityksen vastustamisen todella helpoksi. 200 sivun esitys sisältää 60 sivua perusteluja sen puolesta, että tätä esitystä ei pitäisi säätää.

– Lakiesityksen perustelut puhuvat vahvemmin esityksen keskeisten muutosten hylkäämisen puolesta kuin kukaan oppositiosta sitä kykene muotoilemaan, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) alkoholilakiesityksen lähetekeskustelussa.
Esityksen toteutuessa A-olut, vahvemmat siiderit ja ns limuviinat siirtyisivät Alkon 356 myymälästä 5500 kauppaan, kioskiin ja huoltamoille. Saatavuuden lisääntymisen ohella niiden hinta romahtaisi noin 40 %.

– Esitystä on perusteltu sillä, että näin saadaan lisää verotuloja, mutta alkoholihaittojen aiheuttama kustannusten lisäys olisi vähintään samaa luokkaa. Traagisimmat olisivat inhimilliset kustannukset. Alkoholikuolemat lisääntyisivät vuosittain 150:llä ja sairaalahoitojaksot 1500:lla. Poliiseja tarvittaisiin lisää järjestysongelmien kasvun vuoksi, sisäministeriö on arvioinut lisätarpeen olevan n 170 henkilötyövuotta.

Räsäsen mukaan historia osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen.
– Vuodesta 2008 lähtien alkoholin kokonaiskulutus sekä haitat ja kuolleisuus ovat vähentyneet viiden perättäisen veronkorotuksen ja mainonnan rajoituksen ansiosta. Nyt ei pidä vaarantaa myönteistä kehityssuuntaa!

– Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja kärkihankkeissa tavoitteeksi on asetettu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. Tämä on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että alkoholilain ensimmäiseen pykälään kirjattu tavoite on ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja ja ongelmia, Räsänen korosti.
– Uudistus myös lisää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Alkoholikulutus ja haitat painottuvat jo nyt sosiaalisesti heikossa asemassa olevaan väestönosaan.

Räsäsen mukaan on myytti, että alkoholipolitiikka olisi vapaata kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa.
– Alkoholilainsäädäntöä ollaan pikemmin tiukentamassa kuin keventämässä. Säätely on paikoin Suomea tiukempaa, esimerkiksi kolmannes EU-maista kieltää tai rajoittaa huoltoasemilla alkoholin myyntiä, Räsänen muistutti.

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Aamuposti: Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ei usko eutanasia-aloitteen etenevän eduskunnassa tällä vaalikaudella.

AAMUPOSTI  |  Kristillisdemokraattien riihimäkeläinen kansanedustaja Päivi Räsänen ei usko eutanasia-aloitteen etenevän eduskunnassa tällä vaalikaudella.

– Hallituksen ministereistä ainakin Timo Soini, Juha Sipilä ja Juha Rehula ovat ilmoittaneet vastustavansa eutanasiaa, Räsänen sanoi.

Lääkärinä ennen kansanedustajuutta työskennellyt Räsänen on itsekin eutanasiaa vastaan.

<!– Context default missing for this advertisement –>

– Ihmisellä ei ole oikeus ottaa elämän päättämistä omiin käsiinsä. Se sotii hyvin vahvasti lääkärin etiikkaa vastaan, jonka tavoite on elämän suojeleminen.

Kansanedustajan mielestä eutanasiakysymyksen nouseminen pinnalle kertoo paitsi siitä, että ihmisillä on huoli asianmukaisen hoidon saamisesta kuoleman lähestyessä, mutta myös yhteiskunnan individualistumisesta niin, että kuolema olisi vain kuolevan oma asia.

Kuolema koskettaa monia muitakin, kuten vainajan läheisiä ja häntä hoitaneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

– Suurin osa lääkäreistä Suomessa ja maailmalla vastustaa aktiivisen kuolinavun antamista.

Ihmisellä ei ole oikeus ottaa elämän päättämistä omiin käsiinsä.

Räsänen pelkääkin, että eutanasian kanssa saattaisi käydä samoin kuin abortin kanssa, jonka tekeminen oli alussa lääkäreille vapaaehtoista. Nykyään gynekologiksi ei voi erikoistua, jos ei suostu tekemään abortteja.

Hän huomautti myös, että Belgiassa on jo joustettu kuolinavun antamisesta pelkästään täysi-ikäisille aikuisille.

Riihimäkeläisedustaja ymmärtää hyvin omaisten tuskaa ja hätää kuoleman edessä. Hänen oma isänsäkin on vaikeasti sairas ja ollut vuodepotilaana jo pitkään.

– Isälläni on silti edelleen sama ihmisarvo kuin silloin, kun hän oli kunnossa. Mistä me voimme tietää, miten hyvää elämää hän elää mielessään, vaikkei pysty sitä ilmaisemaan?

Päivi Räsänen kertoi esimerkin brittitutkimuksesta, jossa nuorilta kysyttiin, haluaisivatko he eutanasian, mikäli halvaantuisivat kaulasta alaspäin. Valtaosa halusi kuolla. Kun taas oikeasti halvaantuneilta kysyttiin muutaman vuoden päästä halvaantumisesta, oliko heidän hengissä pitämisensä ollut oikea päätös, lähes kaikkien vastaus oli positiivinen.

– Kun hoidin sädehoitoklinikalla syöpäpotilaita, havaitsin, että elämänhalu kasvaa lopun lähestyessä. Silloin ymmärtää jokaisen päivän merkityksen.

Räsänen uskoo kansalaisaloitteen nostattavan vilkkaan keskustelun eduskunnassa ja aiheen nousevan seuraavien eduskuntavaalien yhdeksi teemaksi.

– Toivon, että keskustelu johtaa saattohoidon laadun ja saatavuuden paranemiseen Suomessa.

– Hyvässä saattohoidossa on laaja valikoima keinoja potilaan kärsimysten lievittämiseen.

 

TIEDOTE: Kansanedustaja Päivi Räsänen Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailijaksi 22. – 24.6

 

15.6.2016.

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Päivi Räsänen Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailijaksi 22. – 24.6

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) osallistuu Lontoossa Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailuun 22. – 24.6.2016. Vaalitarkkailuun osallistuva delegaatio koostuu eri maiden kansanedustajista, joista Räsänen on ainoa suomalainen. Virallinen kansanäänestyspäivä on 23. kesäkuuta.

Vaalitarkkailumission strategisina prioriteetteina on tarkkailla kansanäänestykseen liittyviä käytännön järjestelyjä, äänestyspaikkojen ja – koppien toimivuutta äänestystilanteissa ja vaalien päätapahtumia. Vaalitarkkailijat tulevat kuulemaan niin remain- kuin leave- osapuolien edustajia sekä heidän strategioistaan ja toimintatavoistaan käydä kampanjaa kansanäänestyksen alla. Iso-Britannian IPU-ryhmä (Inter-Parliamentarian Union) johtaa delegaatiota.

Viimeisimpien Britanniassa julkistettujen mielipidemittausten mukaan brittien kannat EU:ssa pysymisen ja siitä irrottautumisen suhteen ovat lähellä toisiaan ja äänestyksestä ennakoidaan tiukkaa. Todennäköisyys sille, että Brexit-kanta voittaa, on kasvanut.  

– Entisenä sisäministerinä (2011-2015) minua kiinnostaa myös turvallisuusnäkökulma eli se, kuinka mahdollisiin uhkaaviin tilanteisiin on varauduttu ja kuinka äänestäjien liikkumista ja kokoontumista koskevat perusvapaudet on turvattu kansanäänestyksen aikana. On tärkeää, että vaalit toimitetaan niin, että molemmat osapuolet voivat luottaa lopputuloksen tarkkuuteen ja kattavuuteen. Vaalitarkkailu antaa kansanedustajana erinomaisen tilaisuuden arvioida vaaliprosessia kansainvälisten normien mukaisesti, Räsänen kertoo.

– Turvallisuudesta ja maahanmuutosta viime vaalikaudella vastanneena ministerinä näen mahdollisen Brexitin vaikutukset maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja maanosamme vakauteen keskeisinä kysymyksinä. Vahvan jäsenvaltion poistumisella unionista olisi joka tapauksessa kauaskantoisia ja ainutlaatuisia taloudellis-poliittisia seurauksia Euroopalle. Suomelle Britannia on ollut ja on tärkeä kumppani unionin sisällä, Räsänen toteaa.

Vaalitarkkailun tavoitteena yleisesti on edistää kansanvaltaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti. Se lisää kansalaisten luottamusta vaaliprosesseihin, auttaa ehkäisemään petoksia, uhkailua ja väkivaltaa ja vahvistaa demokraattisia instituutioita. Kantavia periaatteita vaalitarkkailussa ovat vaaliprosessiin puuttumattomuus ja puolueettomuus.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

avustaja Evamaria Kyllästinen 0505741675

Tiedote: Räsänen esittää kampanjakattoa vaaleihin

Kansanedustaja, Tarkastusvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen (kd)

Julkaisuvapaa

Räsänen esittää kampanjakattoa vaaleihin

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) esittää kampanjakaton käyttöönottoa kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin. Vaalikohtainen maksettua mainontaa koskeva kampanjakatto, olisi kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 80 000 euroa. Ylärajat vastaavat parlamentaarisen vaali- ja puoluerahoituskomitean vuonna 2009 antamaa suositusta.

  • Demokratian kannalta on ongelmallista jos vaalikulut jatkavat kasvuaan nykytahdilla, sanoo Päivi Räsänen.

Kampanjakaton asettaminen hillitsisi kampanjakulujen kasvua ja parantaisi ehdokkaiden mahdollisuuksia osallistua eri vaaleihin kun kampanjakulut pysyvät kohtuullisena. Vaalien määrä on myös kasvamassa maakuntavaaleilla, mikäli aluehallintouudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta otti kantaa vaalikulujen kasvuun mietinnössä koskien vaalirahoitusta käsittelevää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kertomusta. Valiokunnan mukaan kampanjakulujen kasvusta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin tulee suhtautua vakavasti ja se pitää selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta.

Kansanedustaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, Päivi Räsänen jätti aiheesta lakialoitteen torstaina.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen, p. (09) 432 3065 

Tiedote: Otetaan kiintiöpakolaisia siirtojen sijaan

Tiedote
Päivi Räsänen (kd)

Suomen ei tule osallistua eikä tukea turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja, mikä vain lisää ihmissalakuljettajien markkinoita  ja vaarallisten reittien vetovoimaa. Meille tulee tänä vuonna joka tapauksessa jopa 30 000 turvapaikanhakijaa, miksi lisäisimme tätä määrää, kun voisimme kohdistaa avun kaikkein heikoimmassa asemassa oleville? Ehdotan, että otamme 2400 kiintiöpakolaista suoraan pakolaisleireiltä. Näin voimme kohdistaa avun kaikkein heikoimmassa asemassa oleville mm naisille ja lapsille. Päätökset sisäisistä siirroista vetävät hallitsemattomaan kansainvaellukseen, päätökset kiintiöpakolaisista taas antavat viestin, että kannattaa hakeutua pakolaisleireille. Eu on lähtenyt hakoteille ja tekee karhunpalveluksen maahanmuuttopolitiikalle.

Lisätietoja Päivi Räsänen 0505113065