Uutiset

RSS

Tiedote: Vanhustenhoidon kriisiä ei ratkaista pelkillä pykälillä

TIEDOTE 25.8.2020
Julkaisuvapaa klo 10

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja (kd) Päivi Räsänen katsauksessaan eduskuntaryhmän Teams-kesäkokouksessa 25.8. klo 10

Räsänen: Vanhustenhoidon kriisiä ei ratkaista pelkillä pykälillä

”Kun demarit puheenjohtajansa Marinin johdolla haaveilevat lyhyemmästä työpäivästä, heidän tulisi kertoa, miten lyhennys käytännössä toteutettaisiin kriittisillä naisvaltaisilla hoiva-aloilla.

Jos työpäivä lyhenisi neljänneksellä, koko sote-alalle tarvittaisiin karkeasti laskettuna 100 000 uutta työntekijää paikkaamaan kuusituntisen työpäivän aiheuttama vaje. Mistä nämä henkilöt löytyisivät? Ja miten sen aiheuttama lasku maksettaisiin?” ihmettelee Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen ryhmän kesäkokouksessa pitämässään katsauksessa.

”Marinin hallitus on tehnyt historiallisen ennätyksen lisätessään tuleville sukupolville lankeavaa velkatakkaa, osin itsestään riippumattomista koronaepidemian aiheuttamista syistä. Tätä velkaa ei makseta vähentämällä työntekoa. Suomen kilpailukyky nousee edelleenkin vain työllä ja yrittämisellä. Vain näin voidaan turvata tulevaisuudessa myös kunniakansalaistemme, ikäihmisten ihmisarvoinen ja tasokas hoiva. ”

Vanhustenhoidon kriisi jatkuu vuodesta toiseen. Hoivakodeissa eri puolella maata on todettu olevan aliravittuja, ulkoilua harvoin saavia ja likaisissa vaipoissa nukkumaan meneviä ikäihmisiä. Vakavia puutteita on niin julkisissa kuin yksityisissä hoivayksiköissä sekä kotihoidossa.

Korona-aikana vanhustenhuollon yksiköistä on tullut suljetumpia ja monilla on huoli läheistensä hoidon tasosta.

”Vanhustenhoidon mitoitus ei ole korjaantunut pelkällä lakipykälien muutoksella. Pelkästään jo aiemmin päätetty, erittäin tarpeellinen vanhustenhoidon mitoituksen parantaminen edellyttää 4400 hoitajaa lisää vuoteen 2023 mennessä. Työikäisen väestön vähentyessä tavoite vaatii hallitukselta jo nyt määrätietoisia toimia”, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen muistuttaa.

Apulaisoikeusasiamies on ilmaissut huolensa vanhustenhuollon valvonnan vakavista puutteista.

”Vanhustenhoidon valvonnassa on pahoja puutteita ja omavalvonta ontuu. Valvonta on ollut aliresursoitua pitkään. Monet tällä hetkellä hoidossa olevat vanhukset eivät enää vuoden 2023 tavoitevuotta näe. Hyvä hoito tarvitaan nyt”, Räsänen korostaa.

Omaisilla on usein ollut merkittävä rooli epäkohtien esiin tuomisessa. Kuntien toiminnan merkitys korostuu poikkeusolojen aikana, jolloin omaisten ja läheisten on normaalia vaikeampi havainnoida vanhuksen saamaa hoitoa. Koko Suomessa on vanhustenhuollon valtakunnalliseen valvontaan osoitettu vain yksi henkilötyövuosi ja vain yhden henkilön tehtäviin kuuluu erityisesti vanhustenhuollon valvonta ja ohjaus koko maan osalta.

”Vanhuspalveluita koskevat sanktiot ja valvonta on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Hoiva-alan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista ja hoitajien uupumus on otettava vakavasti. Viranomaisten pitäisi tehdä enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä hoivalaitoksiin. Se, miten huolehdimme ikääntyneistä, kertoo suhtautumisestamme ihmisarvoon”, Räsänen toteaa.

Taksinkuljettajat ja taksiasiakkaat suojattava koronatartunnalta

Tiedote 9.4.2020

Taksinkuljettajat ja taksiasiakkaat suojattava koronatartunnalta

 

Taksia käytetään tällä hetkellä sekä koronaepäiltyjen että koronatartunnan saaneiden kuljettamiseen ilman, että tartuntataudista kerrotaan kuljettajalle etukäteen.  Kyse on tapauksista, joissa terveydenhuolto lähettää taksilla kotiin koronatestattuja tai koronan aiheuttamaa Covid-19 -tautia jo varmennetusti sairastavia henkilöitä. Kansanedustaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen nykytilanteen korjaamiseksi.

 

  • Sairaaloiden koronapotilaita suojaamattomina kyyditsevät taksit saattavat kuljettaa muita asiakkaita esimerkiksi dialyysi- ja syöpähoitoihin. Kuljettajien ja heidän riskiryhmiin kuuluvien läheistensä lisäksi myös muut asiakkaat ovat vaarassa altistua tartunnalle. Asiakkaat ovat tällä hetkellä pääasiassa sairaita ja vanhuksia, joiden on välttämätöntä käyttää taksia. Tilanne on kestämätön, Päivi Räsänen kritisoi.

 

On erikoista, että viranomaisten arviot ovat niin ristiriitaisia. STM:n johtaja Liisa Siika-aho on todennut, että hänen käsityksensä mukaan korona ei leviä taksin takapenkiltä kuskiin tai asiakkaisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane puolestaan on arvioinut, että tartunnat ovat mahdollisia.

 

  • Viranomaisten on kyettävä antamaan selkeä ohjeistus koronaepäiltyjen ja koronatartunnan saaneiden kuljettamiseen. HUS käyttää infektioambulanssia, mutta taksille ei edes kerrota tarttuvasta taudista. Useat kuljettajat ovat ilmoittaneet saaneensa kuljetettavalta tiedon matkan aikana koronaepäilystä ja asiakkaat ovat jopa ihmetelleet, miksi kuljettaja ei ole suojautunut tartunnalta.

 

  • Jos dialyysiin menevä munuaispotilas tai sädehoitoon matkaava syöpäsairas kulkee koronaa sairastavan jälkeen samassa taksissa ilman, että kuljettaja on osannut puhdistaa ajoneuvoa riittävästi, voivat seuraukset olla henkeä uhkaavat, Räsänen muistuttaa.

 

Taksiliitto on perustellusti ehdottanut koronataksin perustamista tilanteen korjaamiseksi.

 

  • Koronaepäiltyjen ja koronatartunnan saaneiden osalta kuljetukset tulisi hoitaa keskitetysti sairaanhoitopiireittäin hankituilla koronatakseilla. Koronapotilaiden kuljettaminen vain suojatuissa takseissa on välttämätöntä, jotta taudin leviäminen taksikuljetusten aikana pystytään estämään. Nykytilanne vaarantaa taksinkuljettajien, heidän läheistensä sekä asiakkaiden terveyden. Hallituksen on viipymättä tehtävä toimenpiteet koronataksien käyttöönottamiseksi, Päivi Räsänen vaatii.
  • Kysymys on liitteenä.

 

Lisätiedot:

Päivi Räsänen

0505113065

Tiedote: Suomessa on henkilöitä, jotka ovat olleet sodassa, mutta joilla ei ole rintamasotilastunnusta, joka oikeuttaisi rintamalisään

TIEDOTE

13.12.2019

Suomessa on henkilöitä, jotka ovat olleet sodassa, mutta joilla ei ole rintamasotilastunnusta, joka oikeuttaisi rintamalisään

 

Päivi Räsänen (kd) muistutti eilisellä suullisella kyselytunnilla hallitusta siitä, että Suomessa on henkilöitä, jotka ovat olleet sodassa, mutta joilla ei ole rintamasotilastunnusta, joka oikeuttaisi rintamalisään

 

– Oikeus hakea rintamasotilastunnuksia on päättynyt, ja meillä on keskuudessamme veteraaneja, jotka eivät aikanaan tiedostaneet tätä tunnuksen tärkeyttä, ja se jäi hakematta, tai hakeminen viivästyi. Tunnuksia myöntävä toimikunta on lakkautettu, ja tunnusta ei ollut enää mahdollista saada, Räsänen muistutti eduskunnan kyselytunnilla.

 

– Jos sotilaspassin ja kantakortin tiedot täsmäävät, niin henkilölle edelleen voitaisiin, jos haluttaisiin, myöntää rintamapalvelustunnus. Aikooko hallitus korjata tämän epäkohdan, Räsänen kysyi.

 

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen mukaan rintamatunnukset on aikanaan myöntänyt hakemuksesta Sotatieteen laitos, ja Sotatieteen laitos on selvittänyt virkansa puolesta linnoittajakortistonsa perusteella hakijan oikeuden tähän rintamatunnukseen. Hallitusohjelmassa on kirjattu , että veteraanien tuki ja palvelut turvataan, ja että ministeriössä selvitetään, onko paljon henkilöitä, jotka ovat vailla tunnusta, ja voisiko korjauksen tehdä.

 

Päivi Räsänen kysyi hallitukselta myös, että milloin veteraanit alkavat saada korkeampaa rintamalisää. Eduskuntaryhmät päättivät korottaa rintamalisää 50 eurosta 125 euroon.

 

– Milloin voitte luvata sen heille? Ja millä aikataululla selvitätte tämän edellisen asian, jota kysyin, koska meillä on todellakin niitä veteraaneja keskuudessamme, joilla ei ole tunnuksia, Räsänen kysyi?

 

Pekosen mukaan hallituksen lyhyt katkos ei vaikuta päätettyyn korotukseen veteraanien osalta, vaan 125 euron korotus tulee voimaan 1.4. Ministeri Pekonen lupasi käynnistää selvityksen ministeriössä mahdollisimman pikaisesti ja tuoda eduskunnalle tiedon sen etenemisestä.

 

Tiedote: Kristillisdemokraatit panostaisivat lapsiperheisiin, vanhustenhoitoon ja työllisyyteen

Tiedote 23.10.2019
KD eduskuntaryhmä
KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa:
Kristillisdemokraatit panostaisivat lapsiperheisiin, vanhustenhoitoon ja työllisyyteen

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä parantaisi lapsiperheiden asemaa, lisäisi välittömästi hoitajia vanhustenhoitoon ja peruisi hallituksen päätökset leikata kotitalousvähennystä ja korottaa polttoaineveroa.

KD peräänkuuluttaa toimia syntyvyyden rajun laskun kääntämiseksi. Perheiden tilannetta parannettaisiin ulottamalla lapsilisän korotus koskettamaan kaikkia perheitä. Samalla otettaisiin käyttöön 1000 euron vauvaraha. Eläkeläisten asemaa parannettaisiin eläkkeiden verotusta keventämällä.

 

KD esittää samoin merkittävää lisäystä vanhustenhoidon tason parantamiseksi välittömästi. Hallituksen päätös hoitajamitoituksesta ei riitä parantamaan tilannetta ilman riittävää rahoitusta.

 

Kotitalousvähennys säilytettäisiin entisellään ja polttoaineveron korotuksesta luovuttaisiin. Työllisyyttä parannettaisiin mm. mahdollistamalla paikallinen sopiminen ja uudistamalla sosiaaliturvaa KD:n kannustavan perusturvamallin avulla.

 

KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa ensimmäisenä oppositiopuolueena keskiviikkona eduskunnassa. Kristillisdemokraattien vaihtoehto luettavissa kokonaisuudessaan puolueen nettisivuilla kd.fi.

 

Yhteys:
KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

 

TIEDOTE: Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

8.3.2019
Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen (kd):
Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

Pääministeri Sipilän hallituksen sotemallin kaatuminen oli jo pitkään ennakoitavissa. Tosiasiassa mallille oli eduskunnassa hyvin pieni kannatus, sillä suuri osa hallituspuolueidenkaan edustajista ei aidosti sitä kannattanut. Tämä malli on syytä haudata lopullisesti.
Uudistuksen tarpeen perusteet eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Uuden eduskunnan tulee käynnistää valmistelu parlamentaarisesti ja alkukauteen painottuen. Uudistuksessa tulee keskittyä vain oleellisiin muutostarpeisiin, jotka koskevat nimenomaa terveyspalveluita. Viime vaalikaudella ministerinä ehdotin viiden järjestämisalueen mallia, jonka valmistelu jäi valitettavasti kesken. Viisi aluetta muodostuisivat nykyisten yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueille. Erityisvastuualueiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Siinä terveyspalvelut saataisiin kattavasti yhden hallinnon alle peruspalveluista vaativan erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus tulee toteuttaa asiakasseteleiden ja maksusitoumusten kautta.
Tässä mallissa voidaan ratkaista myös monikanavarahoituksen ongelmat. Rahoituksen tulee kattaa palvelujen ohella myös avosairaanhoidon lääkkeiden, matkojen ja kuntoutuksen kustannukset. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja kokonaiskattoa on alennettava.
Viiden alueen mallin demokratiaedellytys voidaan toteuttaa suorilla vaaleilla samaan tapaan kuin suunnitelluissa maakuntavaaleissa.
Päivi Räsänen
0505113065

Kirjallinen kysymys: Lasimuseon aseman säilyttäminen valtakunnallisena erikoismuseona

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen lasimuseo Kanta-Hämeessä on ainoa lasiin erikoistunut museo Suomessa. Sen tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Lasimuseon asiantuntemus on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua. Museo vastaa ainoana museona lasitaiteeseen ja muotoiluun liittyvien näyttelyiden tuonnista sekä viennistä ja sen julkaisutoiminta on poikkeuksellisen runsasta erikoismuseokentällä ja koko suomalaisella museokentällä. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen. Museo on aktiivisesti mukana maakunnallista ja valtakunnallista kansainvälistymistä edistävissä matkailuhankkeissa. On tärkeää, että lasimuseon asema valtakunnallisena erikoismuseona säilyy. Muutoin korkeatasoisten asiantuntijapalvelujen, verkostojen ja kansainvälisen toiminnan turvaaminen jatkossa on uhattuna.

Lasimuseo rakentaa alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja lasitaiteilijoiden, alan koulutuslaitosten, lasinpuhaltajien ja -muotoilijoiden kesken ja edistää siten omalta osaltaan luovien alojen työpaikkojen säilyttämistä ja lisäämistä valtakunnallisesti koko Suomessa. Museo esittelee kattavasti lasinvalmistuksen, lasiteollisuuden, lasimuotoilun ja lasitaiteen nykyisyyttä ja historiaa.
Rakennemuutoksen kokenut toimiala tarvitsee Suomen lasimuseon asiantuntemuksen ja erikoismuseotoiminnan mahdollistamaa monipuolista tukea ja sen tuomia innovaatioita sekä tulevaisuutta. Riihimäen kaupungilla on käynnissä selvitys koko museotoiminnan kehittämiseksi. Keskeisenä suunnitelmana on laajan museokeskuksen rakentaminen lasimuseon yhteyteen ja Riihimäen kaupunginmuseon sekä Riihimäen taidemuseon sijoittaminen siihen. Keskittäminen mahdollistaisi henkilökunnan osaamisen suuntaamisen kaikkia museoita hyödyttävällä tavalla ja vahvistaisi lasimuseon asemaa.

Museoiden valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Museon saama rahoitus riippuu siitä, millainen asema museolle uudessa järjestelmässä myönnetään. Mikäli Suomen lasimuseon erikoismuseoasema menetettäisiin, se johtaisi todennäköisesti koko Riihimäen museotoimintaa koskevien sopeuttamistoimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen sekä veisi pohjan museokeskus- ja Erämuseo-hankkeilta. Myös Riihimäen kaupungin kanta on, että museo tulee säilyttää valtakunnallisena erikoismuseona.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis turvaamaan Suomen lasimuseon aseman valtakunnallisena erikoismuseona?

Helsingissä 23.1.2018

Päivi Räsänen [kd]

Kirjallinen kysymys: Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämisen kehittäminen

 

Eduskunnan puhemiehelle

Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistäminen on kannattavaa. Heidän työpanoksestaan hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin koko yhteiskunta. Vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertainen ja laaja-alainen osallisuus työhön ja tuloihin ei kuitenkaan riittävällä tavalla tällä hetkellä toteudu. Erityisen vaikea tilanne on niillä, joilla terveydentilan vajavuudet yhdistyvät koulutustason alhaisuuteen tai koulutuksen puutteeseen. Erityisesti ensimmäisen työpaikan saaminen on vajaakuntoiselle erittäin vaikeaa.

Suomessa on noin 65 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain noin 60 prosentilla on työpaikka. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Vammaisten henkilöiden tulotaso on myös matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Vajaakuntoisten osuus työttömistä työnhakijoista on pysynyt ennallaan, vaikka sairaiden ja vammaisten auttaminen työmarkkinoille on ollut yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Jopa viidesosa työttömistä työnhakijoista voi olla pitkäaikaissairaita tai vammaisia. Valtaosa vajaakuntoisista ei pysty löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta, vaikka heillä olisi työhaluja. Osatyökykyisissä henkilöissä on merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille. Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan Ilmarisen tekemän laskelman mukaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusten perusteella vammaisten työnteon esteitä voidaan poistaa töiden ja työolojen mukauttamisella. Monet vammaiset henkilöt kykenisivät heille mukautetuissa olosuhteissa työhön. Työtä vailla olevien työkuntoisten vammaisten henkilöiden ohella maassamme on suuri joukko työkyvyttömyyseläkkeen tai pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä vammaisia henkilöitä. Perustoimeentulo on silloin niukka, mikä ilmenee esimerkiksi liikuntavammaisten ja näkövammaisten henkilöiden pienituloisuudessa. Perustulojen varassa pitkään elävät vammaiset henkilöt ovat ryhmä, jonka kohdalla köyhyysriski on selvästi suurentunut. Työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon tulee voimakkaasti ja pitkäjänteisesti kehittää. Vajaakuntoisille on luotava pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä. Työaikajärjestelyt, työn organisointi tai työpisteen mukautukset ovat keinoja tukea työelämässä pärjäämistä. Tärkeitä toimia ovat työllistäminen palkkatuki, työkokeilut, ammatillinen kuntoutus, siirtymätyön mahdollistaminen ja yksilöllinen työhönvalmennus. Henkilöille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, on tärkeää se, ettei työn vastaanottaminen johda kokonaistulojen vähentymiseen.

Suomessa tarvitaan enemmän vammaistutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa vajaakuntoisten työllistämisen kehittämisen keinoista. Tieto vammaisten ihmisten asemasta ja olosuhteista on vielä liian pirstaleista. Vajaakuntoisen kyvyille on oltava sijaa työelämässä. Mielekäs työ parantaa elämänlaatua ja vähentää samalla tarvetta käyttää terveyspalveluja ja sosiaalietuja. Vaikka vammaisella henkilöllä olisi parhaat ammatilliset edellytykset työstä suoriutumiseksi, ne saatetaan sivuuttaa hänen vammansa vuoksi. Vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksista täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa on huolehdittava.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä toimenpiteillä hallitus kehittää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksiä ja kuinka tärkeäksi prioriteetiksi hallitus katsoo työkykyisten osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen?

Helsingissä 14.2.2019

Päivi Räsänen [kd]

Kotipalvelut korvattava kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille

Tiedote 31.5.2018

Kotipalvelut korvattava kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän ehdottaa, että kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille korvattaisiin samat kotipalvelut, jotka sotainvalideille sotilasvammalain nojalla taataan. Sotilasvammalain perusteella sotainvalideille korvataan kotipalvelut, asumispalvelut, liikkumista tukevat palvelut sekä omaishoidon tuesta ja sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset.

– Tavoitteenamme tulee olla veteraanien kotona asumisen edellytysten parantaminen ja laitoshoidon tarpeen vähentäminen. Veteraanin kotona pärjääminen edellyttää kohtuullista taloudellista toimeentuloa sekä fyysisen ja henkisen toimintakyvyn säilymistä. Veteraaniväestön korkean iän, heikkenevän kunnon ja kasvavien haasteiden vuoksi palveluiden parantamisella alkaa jo olla kiire, Päivi Räsänen toteaa.

Kotiin vietävinä palveluina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi kodinhoidollinen apu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu, siivousapu sekä kuljetuspalvelut. Kuntien tehtävänä on kartoittaa kotikäynneillä veteraanin hoidon ja tuen tarve sekä laatia ja toteuttaa palvelusuunnitelma.

– Veteraanit ovat kunniakansalaisiamme ja heidän tulee voida elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan laitoshoidon sijaan. Kotipalvelujen saattaminen tasa-arvoiselle tasolle vaikuttaisi sotaveteraanien palveluiden saatavuuteen pysyvällä ja yhdenvertaisella tavalla, Päivi Räsänen sanoo.

Sotiimme osallistui noin 650 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Veteraaneja on joukossamme vielä 15 000 ja heidän keski-ikänsä on 93 vuotta. He vastasivat Suomen jälleenrakennuksesta ja sotakorvauksista.

Tiedote: KD eduskuntaryhmältä 47 talousarvioaloitetta

29.9.2017
Vapaa julkaistavaksi

Lapsiperheet, ikäihmiset ja puhdas sisäilma painopisteinä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt 47 talousarvioaloitetta, jotka sisältyvät valmisteilla olevaan KD:n vaihtoehtobudjettiin. Kristillisdemokraattien aloitteiden painopisteinä ovat lapsiperheiden ja eläkeläisten etuudet sekä panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja terveyden edistämiseen.

KD ryhmän suurimmat määrärahojen lisäysesitykset koskevat verotuksen lapsivähennyksen jatkamista (64 milj. €), ryhmäkokojen pienentämistä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (50 milj. €), lääkekorvausten vuosittaisen maksukaton alentamista (50 milj.€) sekä pienimpien eläkkeiden korotuksiin (50 milj.€ + 38 milj.€) sekä vanhustenhuollon parantamiseen palvelusetelijärjestelmän avulla (50 milj. €). KD:n vaihtoehtobudjetti tulee olemaan tasapainotettu, kuten ennenkin, eli se sisältää vastaavat lisäykset myös tulopuolella.

Sisäilmapoliklinikoita yliopistosairaaloihin
Sisäilmaongelmien ratkaisemiseen KD eduskuntaryhmä esittää 100 miljoonan euron rahoitusta, jonka avulla maassamme käynnistettäisiin erityinen sisäilmaohjelma. Ohjelman puitteissa yliopistosairaaloihin perustettaisiin sisäilmapoliklinikoita sekä kehitettäisiin tutkimusmenetelmiä ja sisäilmasairastuneiden sosiaaliturvaa. Ohjelman kautta vastattaisiin myös sisäilmaongelmista johtuvaan kuntien tuentarpeeseen väistötilojen hankinnassa sekä kotiopetuksen tarjonnassa.
Lisäksi KD:n kansanedustajat ovat tehneet ja allekirjoittaneet omia sekä alueellisia talousarvioaloitteita. Valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen tehtävien talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä oli tänään.

Lisätietoja:
KD eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen p. 050 511 3065,
KD eduskuntaryhmän pääsihteeri Merja Eräpolku p. 050 560 3261

 

Tiedote: Hallituksen alkoholilakiesityksen vastustaminen on helppoa – esityksen perustelut ovat sen hyväksymistä vastaan

Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 100/2017 vp
Lähetekeskustelu eduskunnassa 19.9.2017

TIEDOTE julkaisuvapaa puhuttuna n klo 14.15
Kansanedustaja Päivi Räsänen
Kristillisdemokraatit
Räsänen: Hallituksen alkoholilakiesityksen vastustaminen on helppoa
– esityksen perustelut ovat sen hyväksymistä vastaan

– Kiitän hallitusta siitä, että olette tehneet tämän esityksen vastustamisen todella helpoksi. 200 sivun esitys sisältää 60 sivua perusteluja sen puolesta, että tätä esitystä ei pitäisi säätää.

– Lakiesityksen perustelut puhuvat vahvemmin esityksen keskeisten muutosten hylkäämisen puolesta kuin kukaan oppositiosta sitä kykene muotoilemaan, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) alkoholilakiesityksen lähetekeskustelussa.
Esityksen toteutuessa A-olut, vahvemmat siiderit ja ns limuviinat siirtyisivät Alkon 356 myymälästä 5500 kauppaan, kioskiin ja huoltamoille. Saatavuuden lisääntymisen ohella niiden hinta romahtaisi noin 40 %.

– Esitystä on perusteltu sillä, että näin saadaan lisää verotuloja, mutta alkoholihaittojen aiheuttama kustannusten lisäys olisi vähintään samaa luokkaa. Traagisimmat olisivat inhimilliset kustannukset. Alkoholikuolemat lisääntyisivät vuosittain 150:llä ja sairaalahoitojaksot 1500:lla. Poliiseja tarvittaisiin lisää järjestysongelmien kasvun vuoksi, sisäministeriö on arvioinut lisätarpeen olevan n 170 henkilötyövuotta.

Räsäsen mukaan historia osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen.
– Vuodesta 2008 lähtien alkoholin kokonaiskulutus sekä haitat ja kuolleisuus ovat vähentyneet viiden perättäisen veronkorotuksen ja mainonnan rajoituksen ansiosta. Nyt ei pidä vaarantaa myönteistä kehityssuuntaa!

– Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja kärkihankkeissa tavoitteeksi on asetettu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. Tämä on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että alkoholilain ensimmäiseen pykälään kirjattu tavoite on ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja ja ongelmia, Räsänen korosti.
– Uudistus myös lisää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Alkoholikulutus ja haitat painottuvat jo nyt sosiaalisesti heikossa asemassa olevaan väestönosaan.

Räsäsen mukaan on myytti, että alkoholipolitiikka olisi vapaata kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa.
– Alkoholilainsäädäntöä ollaan pikemmin tiukentamassa kuin keventämässä. Säätely on paikoin Suomea tiukempaa, esimerkiksi kolmannes EU-maista kieltää tai rajoittaa huoltoasemilla alkoholin myyntiä, Räsänen muistutti.

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065