Yhteiskuntamme arvojen murroksen seurauksena yhä useampi nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä ne ovat merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköityneiden paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Joka päivä noin 17 ihmistä tippuu mielenterveysongelmien takia työelämästä. Mitä pidempään nuori on pois työelämästä, sitä vaikeampaa sinne on jatkossa päästä.

On vakava ongelma, jos työvoimapulassa kamppailevassa, voimakkaasti ikääntyvässä, heikon syntyvyysasteen Suomessa nuoria siirtyy koulunpenkiltä suoraan kansaneläkkeelle. Olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa varjella nykyistä työikäistä väestöä joutumasta työvoiman ulkopuolelle, kuin yrittää rekrytoida ulkomaista työvoimaa. Lapsen ja nuoret ovat arvokkain pääomamme!  Ajoissa saatu apu säästää niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin kustannuksia. Jos meillä on riittävästi perustason mielenterveyspalveluja, joihin pääsee jonottamatta, ei raskaiden erikoistason palvelujen tarve välttämättä kasva yhtä suureksi.

Perheet tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea, myös vanhempien omiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Oppilashuoltoon ja ryhmäkokojen pienentämiseen on osoitettava riittävät resurssit. Lasten- ja nuorisopsykiatrian resurssit tulee myös turvata.

Tarvitsemme kestävien arvojen kunnianpalautuksen! Suvivirsi kouluissa ei vaaranna kenenkään mielenterveyttä, sen sijaan nuorten identiteettikehitystä hämmentävät biologian vastaiset opetukset syntymisestä väärään sukupuoleen. Syrjäytymisen juuret ovat varhaisessa lapsuudessa, siksi perheiden kasvatusvastuuta on tuettavat! Syntyvyyttä voidaan lisätä paremmalla perhepolitiikalla.

Työkyvyttömyydestä aiheutuu kansantaloudelle jo 8 miljardin menetykset vuodessa. Sijoitus perheisiin, kouluun ja mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Päivi Räsänen

Lääkäri, kansanedustaja (kd)

 

 

Jo 28 vuoden ajan olen saanut tehdä työtä kansanedustajana Suomen kansan eteen. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta.

Turvallisuus on yhteiskunnan ydintehtävä. Siitä on kaikissa oloissa huolehdittava. Suomi on selviytynyt vaikeista ajoista ahkeruudella, rehellisyydellä, perheistä huolehtimalla ja yhteisvastuun periaatteella. Yhteisön tulevaisuus perustuu huolenpitoon lapsista ja nuorista mutta myös kiitollisuudelle sitä sukupolvea kohtaan, joka on hyvinvointimme rakentanut. Nämä kristillisestä maailmankuvasta perityt arvot luovat kestävän pohjan päätöksenteolle tänään ja huomenna. On aika palata näiden perusasioiden äärelle.

Ajassamme tarvitaan järjen ja sydämen ääntä! Tarvitaan niitä, jotka rakastavat isänmaamme puhdasta luontoa, vesistöjä, metsiä sekä niiden tuotteita – ruokaa, lämpöä ja valoa. Tarvitaan niitä, jotka puolustavat suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja omavaraisuutta ideologisten haihatteluhankkeiden sijaan. Tarvitaan myös niitä, jotka rakentavat kestävien, kristillisten arvojen varaan. Tarvitaan niitä, jota edistävät sanan- ja uskonnonvapautta, ja myös itse sitä rohkeasti käyttävät.

Tarvitaan sydäntä, jotta lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus ulottuisi kaikkein pienimmistä vanhimpiin asti. Tarvitaan omantunnon ääntä, jotta heikoista, sairaista ja syrjäytetyistä huolehdittaisiin – heistäkin, jotka eivät itse kykene pitämään puoliaan.

Opiskellessani lääkäriksi kohtasin iäkkään halvaantuneen rouvan. Kuuntelin hänen elämänsä tarinan. Sairastuttuaan hän oli masentunut ja valittanut lääkärilleen: ”Mitä hyötyä meistä kuolevista vanhuksista kenellekään on?”

Rouva kertoi saamastaan vastauksesta, joka oli kantanut häntä sairausvuoteella: ”Te suoritatte yhteiskunnan tärkeintä tehtävää. Sillä te opetatte meille, mitä on lähimmäisenrakkaus.”

Lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus on yhteiskunnan menestyksen perusta. Me tarvitsemme toisiamme –  tarvitsemme sydämen ja järjen ääntä.

Jos ajattelet samoin, pyydän tukeasi, että työni isänmaan ja lähimmäisten parhaaksi saisi jatkua.

Sinun äänesi ratkaisee!

 

Viime vuonna syntyi 5000 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen. Perheiden lapsihaaveet ja todellisuus eivät kohtaa. Lapsia yritetään saada myöhäisemmällä iällä eikä sopivaa kumppania löydy kaikille. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla.

Keskustelussa perhevapaista painotetaan lasten edun ja perheiden valinnanvapauden sijaan usein kiintiöitä ja työelämän tarpeita. Viimeaikaiset väitteet kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat nekin vahingollisia. Tässä tilanteessa tarvitsemme etenkin myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan.

Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa kuitenkin yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Puolueemme ollessa hallituksessa vuosina 2011-2015 sain ainoana hallituksen ministerinä puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta.

Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka jää usein sivuseikaksi, vaikka se on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden ja tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta. Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut n 40 prosenttia vuoteen 1994 verrattuna.  Ehdotan korotuksia lapsilisiin sekä 1000 euron vauvarahaa. Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja työelämän joustoja, laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

Tarvitaan myös ennakkoluulottomia, uusia malleja. Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella saatiin syntyvyys nousuun. Miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmikymppisenä? Tällä kannustettaisiin niin ottamaan lapsia vastaan kuin tekemään työtä ja opiskelemaan.

Päivi Räsänen, kansanedustaja, lääkäri

Kolumni julkaistu Orimattilan Sanomissa.

Uusi eduskunta joutuu ottamaan kantaa elämän loppuvaiheen inhimilliseen ja arvokkaaseen hoitoon. Monet tahot kampanjoivat jälleen eutanasian laillistamisen puolesta.

Eduskunta hylkäsi vuonna 2018 kansalaisaloitteen eutanasian laillistamisesta, mikä oli ilahduttava ihme, sillä valtaosa kansanedustajista oli ilmaissut myönteisen kannan eutanasiaan vaalikoneissa. Samalla eduskunta edellytti valtioneuvostoa selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa.

Hallituksen asettama asiantuntijaryhmä totesi yksimielisesti loppuraportissaan kesällä 2021, että pelkät suositukset eivät riitä saattohoidon puutteiden korjaamiseksi, tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Hallitus ei ole saanut niitä aikaan. Olen jättänyt lakialoitteen, jossa säädetään potilaalle asuinkunnasta ja hoitoyksiköstä riippumatta oikeus saada tarpeen mukaista, laadukasta saattohoitoa.

Lääkäriliiton kanta eutanasiaan on kielteinen. Lääkärin koulutus perustuu ihmisen elämän suojelemiseen, sairauksien ja oireiden hoitamiseen, ei elämän lopettamiseen. Eutanasialääkärit käyttävät surmaamiseen lihaksia halvaannuttavaa ja sydämen pysäyttäviä aineita, samoja, joita kuolemaantuomittujen teloituksissa. Näitä aineita ei käytetä saattohoidossa.

Saattohoidon menetelmät ovat kehittyneempiä kuin koskaan historiassamme. Kipua ja ahdistusta voidaan hallita ja kärsivä potilas voidaan tarvittaessa sedatoida, vaivuttaa uneen.

Saattohoidon saatavuudessa ja laadussa on puutteita, mutta niitä ei korjata eutanasialailla. Eutanasia ei kuulu hyvän saattohoidon keinovalikoimaan. Suomalainen yhteiskunta kykenee hoitamaan jokaisen kuolevan tasokkaasti ja ihmisarvoisesti, kun vain yhdessä niin päätämme tehdä.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

 

Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden sisällä. Erityisen huolestuttavaa on, että voimakkain kasvu on tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla. Poliisi kertoo jopa kymmenvuotisista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Rikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin henkilöihin.

Huumekauppaan kytkeytyneissä katujengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Heidän perheittensä kotouttamisen epäonnistumisesta on voitava keskustella ilman leimautumista rasismiin. Poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää. Jos muu ei auta, rikosoikeudellisen ikärajan alentamista tulee harkita.

Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole. Oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita. Kouluterveydenhuollon, koululääkäreiden ja -psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.

Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekivät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

 

Kolumni julkaistu Forssan lehdessä.

 

14-vuotias poika pahoinpideltiin Riihimäellä pesäpalomailalla. Tämä järkyttävä uutinen on yksi viesteistä, jotka kertovat nuorten väkivaltarikollisuuden lisääntymisestä. Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Ryöstöt ja väkivalta kytkeytyvät usein huumeisiin.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta, Alankomaissa ja Kanadassa peräti 12-vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun työntekijöiltä tulee viestejä siitä, että heiltä on viety kasvatuksellisia keinoja lasten itsemääräämisoikeuksien verukkeella. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun. Sijoituspaikoissa voidaan yksilöllisellä päätöksellä rajoittaa vain seitsemän vuorokauden ajan nuorten liikkumista. Lyhyiden päätösten teko kuormittaa henkilöstöä.

Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.

Islannissa on saavutettu hyviä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähentämisessä. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille on määritelty yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

Päivi Räsänen

Lääkäri, kansanedustaja (kd)

 

kolumni julkaistu Aamupostissa.

Neuvolat palvelemaan senioreita!

Kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi nimetty lastenneuvola täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Neuvolatoiminnan ansiosta imeväiskuolleisuus on maailman alhaisimpia. Tämä kansainvälistä mainetta saavuttanut konsepti tulee nyt ulottaa edistämään myös ikäihmisten hyvinvointia.

Vanhus- ja terveyspalvelut ovat ajautuneet vakavaan kriisiin. Hoitohenkilöstön vaje on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin ja hoitajien uupumiseen. Huonokuntoiset vanhukset ovat jääneet heitteille koteihinsa.

Päivystykseen tulee ikäihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti hoivan tarpeessa eivätkä ole sitä muualta saaneet. Jaksot päivystysosastoilla venyvät pidemmiksi kuin mihin osastot ja niiden kapasiteetti on suunniteltu.

Eliniän pidentymisen ja syntyvyyden heikentymisen myötä yhä useampi kunnan asukas on tulevaisuudessa seniori-ikäinen. Työelämästä eläkkeelle siirryttäessä ja työterveyshuollon palveluiden päätyttyä vastuu terveydestä jää ihmiselle itselleen, ja juuri siinä vaiheessa erilaiset sairaudet alkavat usein vaivata.

Ikäihmisten yleisiä terveyshaasteita ovat yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat, uniongelmat ja tapaturmat. Myös piilevät sairaudet, esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, suun terveysongelmat tai infektiot voivat aiheuttaa vakavia ja kasaantuvia terveysriskejä. Ikääntyvien terveyteen ja arjen selviytymiseen kohdistuvia uhkia voitaisiin ehkäistä terveystarkastuksilla, keskusteluilla asiantuntijoiden kanssa ja riittävän tiedon avulla.

Sairauksien ennaltaehkäiseminen ja kunnon ylläpitäminen on erityisen tärkeää ikääntyvälle väestölle. Kristillisdemokraattien Hämeen aluevaltuustoryhmä on esittänyt, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle järjestettäisiin ennaltaehkäisevänä palveluna kattava ikäihmisten neuvolatoiminta. Seniorineuvoloilla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joissa keskeistä ovat tietylle ikäluokalle kohdistetut suunnitelmalliset terveystarkastukset. Samalla voitaisiin huolehtia rokotuksista ja antaa tukea kunnon ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vaikkapa neuvontaa digitaalisten laitteiden käyttämisessä. Seniorineuvolat voisivat tukea myös omaishoitajia ja muita läheisestään huolta pitäviä.

Esimerkiksi Raahessa on erinomaisia kokemuksia ikäihmisten neuvolatoiminnasta. Ikäihmisten neuvola on tavoittanut Raahessa yhdeksän kymmenestä ikääntyneestä ja edistänyt merkittävästi heidän hyvinvointiaan sekä tuottanut säästöjä kalliimpien sote-palvelujen tarpeen vähentyessä.

Ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen ja niihin panostaminen on välttämätöntä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa.

Sairauksien varhainen toteaminen, niiden ennaltaehkäisy ja ajoissa hoitoon ohjaaminen tuottaisivat ennen kaikkea inhimillistä, mutta myös taloudellista hyötyä. Näin voitaisiin vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta kauemmas tulevaisuuteen.

Viime vuosina painopiste ikäihmisten palveluissa on siirtynyt kotihoitoon. Laitosmaisen hoidon vähentyessä resurssit eivät ole kuitenkaan samassa määrin siirtyneet kotipalveluihin. Yksin asuvat vanhukset saattavat jäädä puutteellisten palveluiden varaan. Kunnilla tai jatkossa hyvinvointialueilla ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta tarjota neuvolapalveluita ikäihmisille. Ikäihmisten neuvola säästäisi pitkällä aikavälillä kalliita terveydenhuolto- ja sosiaalikuluja. Saamalla varhaisessa vaiheessa käsitys hyvinvointialueen iäkkään väestön hyvinvoinnista ja heidän tuen tarpeestaan voidaan tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Ikääntyneiden neuvolatoiminta tuleekin lisätä vanhuspalvelulakiin ja siten vakiinnuttaa toiminta koko Suomessa.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja (kd)

Lämpöä, valoa ja ruokaa tarvitaan myös tulevana talvena

Talvesta on tulossa erittäin haasteellinen koko Euroopan energiahuollolle. Suurten EU-maiden, kuten Saksan ja Ranskan energiapolitiikan viime vuosikymmenten virheet heijastuvat meille asti erittäin korkeina sähkön hintoina. Kriisi voi käynnistää koronaa ja finanssikriisiä pahemman laman.

Lisäksi korkea polttoaineen ja kaukolämmön hinta vaikeuttaa kotitalouksien tilannetta. Monessa kotitaloudessa edulliset määräaikaiset sähkösopimukset päättyvät kriittiseen aikaan talvikuukausina. Uudet sopimukset tulevat olemaan tolkuttoman kalliita.

Kotitalouksia ja yrityksiä on tuettava talven yli. Kristillisdemokraatit esittää pian julkaistavassa budjettivaihtoehdossa sähköveron alentamista ja polttoaineveron keventämistä. Erityisen tärkeää on nopeasti panostaa monipuoliseen, täyteen omavaraisuuteen tähtäävään sähköntuotantoon.

Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat viimeisen vuoden aikana nousseet enemmän kuin koskaan EU-jäsenyyden aikana. Energiakriisi kuormittaa tiloja raskaasti. Joka päivä kahdesta kolmeen maatilaa pistää ovet säppiin.

Maatalouden tärkein tehtävä ei ole sitoa hiiltä vaan ruokkia ihmisiä. Tiloilla on runsaasti potentiaalia vähentää päästöjä ja parantaa ympäristöjen tilaa, mutta tämä kaikki edellyttää kannattavuutta, tulevaisuudennäkymiä ja innostuneita tekijöitä. Maanviljely tarvitsee kunnianpalautuksen. Maatalouspolitiikan painoarvoa kotimaan ja EU:n politiikassa tulee nostaa. Ruoantuotanto on asetettava maatalous- ja tukipolitiikan keskiöön.

KD julkaisi jo elokuussa 100 kohdan kriisivalmiuspaketin, jossa esitetään useita toimia Suomen energiaomavaraisuuden, ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi.

Epävakaa maailmantilanne vaikuttaa niin valtakunnallisen kuin paikallisen tason päätöksentekoon sekä suomalaisten arkeen. Käytännön kriisivarautuminen poikkeustilanteisiin tapahtuu ensisijaisesti kuntatasolla.

On tärkeää, että kuntien valmius- ja turvallisuussuunnitelmat ovat ajantasaisia. Pelastusviranomaiset tukevat alueidensa kuntien valmiussuunnittelua. Lisäksi asukkaiden on tiedettävä, miten varautua poikkeustilanteisiin, miten eri tilanteissa tulee toimia ja mistä tietoa saa.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, lääkäri