Tiedotteet

RSS

Tiedote: Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat vahvempaa strategista ohjausta – Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla

Tiedote 27.10.2018
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Hämeen piirin syyskokouksessa Riihimäellä
Julkaisuvapaa

Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat paljolti suomalaisten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja kyvystä tehdä työtä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä. Masennustila on sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti ongelma.

– Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa jo kansantauti ja nuoren työkyvyttömyyden taustalta löytyy usein masennusta tai ahdistuneisuutta. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Nuorten työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhempien mielenterveydenhäiriöt, Päivi Räsänen toteaa.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla. Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus terveydenhuoltomenoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyshäiriöistä kärsivät lapset eivät tällä hetkellä saa riittäviä palveluja perusterveydenhuollosta, vaan heidät ohjataan yhä useammin erikoissairaanhoitoon.

– Peruspalveluissa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet hoitaa lasten mielenterveyshäiriöitä. Varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat. Tukea on kohdistettava varhaisessa vaiheessa erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on todettu mielenterveyden häiriöitä. Muuten on uhkana, että menetämme nämä lapset ja nuoret syrjäytymiskierteeseen, lääkäri-kansanedustaja Räsänen huomauttaa.

– Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat nykyistä vahvempaa strategista ohjausta. Jotta lasten mielenterveysongelmien hoitoa voitaisiin toteuttaa paremmin jo perustasolla, tulisi terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutukseen kuulua riittävä määrä lasten mielenterveyshäiriöihin liittyvää opetusta. Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla, vaan ongelmiin pitää tarttua peruspalveluita parantamalla, Päivi Räsänen vaatii.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutuminen tulee varmistaa uusintahakemuksia koskevan lakimuutoksen valmistelussa

TIEDOTE
31.10.2018
Sisäministeriö on esittämässä lakimuutosta, jolla on tarkoitus muuttaa turvapaikanhaun uusintahakemuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Pyrkimyksenä on tiukentaa edellytyksiä, joiden perusteella uusintahakemus tutkitaan ja näin vähentää kansainvälistä suojelua koskevien uusintahakemusten määrää. Kansanedustaja, entinen sisäministeri (2011-2015) Päivi Räsänen (kd) on huolissaan muutoksen mahdollisista vaikutuksista erityisesti kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta.

– Ymmärrän kyllä sisäministeriön tavoitteen varmistaa, että turvapaikan perusteet tulisi kattavasti esitettyä ensimmäisessä hakemuksessa, eikä uusintahakemusten määrä turhaan kasvaisi. Mielestäni lakimuutosesityksen jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin varmistaa, ettei tavoitteiden saavuttaminen vaaranna hakijoiden oikeusturvaa, Räsänen painottaa.

Esityksen muukaan uusintahakemus voitaisiin tutkia, jos hakemus sisältää tai asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Lisäksi hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää uusintahakemuksensa tueksi esittämiään perusteita jo aikaisemman hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

– Suomessa on useita turvapaikanhakijoita, jotka ovat joko jo ennen hakemuksen jättämistä tai turvapaikkaprosessin aikana kääntyneet kristityiksi. Välttämättä kaikki eivät kuitenkaan uskalla tai ymmärrä ensimmäisen turvapaikkahakemuksen käsittelyssä tuoda esille, että kääntyminen kristinuskoon antaa heille perustellun aiheen pelätä lähtömaassaan vainotuksi joutumista, ja että kääntyminen voi aiheuttaa jopa hengen vaaran, Räsänen toteaa.

– Tällöin heillä tulee säilyttää mahdollisuus vedota näihin seikkoihin uusintahakemuksen yhteydessä, vaikka perusteet olisivat olleet olemassa jo ensimmäisen hakemuksen jättämisen yhteydessä. Tämän mahdollisuuden toteutuminen tulee varmistaa vielä esityksen valmistelussa, Räsänen jatkaa.

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti sekä Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisivat viime keväänä tutkimuksen, jossa oli selvitetty Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. Tutkimus kertoi, että ratkaisuissa on tapahtunut linjan muutos vuosien 2015 ja 2017 välillä.

– Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Erityisen suuri muutos näyttää olevan juuri uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu, Päivi Räsänen toteaa.

Myös apulaisoikeuskansleri on esittänyt kritiikkiä esitysluonnoksen osalta 29.10.2018 antamassaan lausunnossaan.

Tiedote: Abortissa on kyse myös lapsen oikeuksista

julkaisuvapaa 6.11. klo 12.45

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen 6.11.2018 klo 12.45 kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä eduskunnassa:
Abortissa on kyse myös lapsen oikeuksista

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen on julkaissut uuden kirjan ”Mistä on kysymys – Abortti”.

Kysymys raskaudenkeskeytyksestä nousi tänä syksynä vahvasti julkiseen keskusteluun. Oikeus vapaaseen aborttiin nähdään naisen oikeutena päättää omasta kehostaan sekä keinona parantaa tyttöjen ja naisten asemaa. Aborttikeskustelussa oleellinen kysymys onkin, loukkaako naisen vapaa aborttioikeus jonkun muun oikeutta omaan kehoonsa? Onko abortissa kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa vai myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon?

– Aborttikeskustelussa on todella kyse ihmisoikeuksista, mutta siinä tulee huomioida myös kohdussa kehittyvän lapsen elämä. On kapeaa kohdistaa huomio pelkästään sukupuolten tasa-arvoon. Naisten ja tyttöjen oikeuksia tulee edistää, mutta ei puolustuskyvyttömien ihmisten elämän kustannuksella. Naisasialiikkeen on vaikeaa uskottavasti vaatia heikommassa asemassa olevien ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumista, jos sen kärkiteemaksi nousee kaikkein avuttomimpien vähimmäisoikeuden riistäminen, toteaa Päivi Räsänen.

Abortti on herkkä ja kipeä aihe. Se koskettaa paljon laajempaa joukkoa kuin ajattelemme. Keskuudessamme on satojatuhansia naisia, jotka ovat omassa kehossaan kokeneet abortin, saman verran menetettyjen vauvojen isiä ja kymmeniä tuhansia abortteihin osallistuneita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yli puoli miljoonaa koettua laillista aborttia lähes 50 vuoden aikana merkitsee syyllisyyden, torjumisen ja vaikenemisen taakkaa, jossa on vaikeaa rehellisesti kohdata tosiasiat.

– Juuri nyt on aika keskustella abortista. Nyt on aika keskustella sekä äidin että lapsen ihmisoikeuksista. Perustavin oikeus jokaiselle ihmiselle on oikeus omaan henkeensä. Siksi tarvitsemme vastauksen kysymykseen, mistä ihmisen elämä alkaa. Sekä biologia että kristillinen ihmiskuva todistavat kohdussa elävän lapsen ihmisyyden puolesta. Abortista ei pidä vaieta, mutta siitä puhuttaessa tarvitaan armon ja anteeksiantamuksen sanomaa.

Kirja on lääkäri, kansanedustaja Päivi Räsäsen puheenvuoro ajankohtaiseen keskusteluun abortista. Kirjaa voi tilata osoitteesta: [email protected] Kirjan sähköisen version voi tilata Sanna Mylläriseltä sähköpostilla ([email protected]) tai WhatsApp-viestillä numerosta 041 546 3046.

Lisätiedot:

Kansanedustaja Päivi Räsänen, 050 511 3065, [email protected]
Kansanedustajan avustaja Evamaria Kyllästinen 050 574 1675, [email protected]
Yhteyspäällikkö Sanna Myllärinen, 041 546 3046, [email protected]

Ikäihmisillä oltava mahdollisuus huolehtia omista raha-asioistaan

Tiedote 9.11.2018
Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän pyytää vastausta siihen, kuinka hallitus aikoo taata peruspankkipalvelut niille ihmisille, jotka eivät käytä internetiä. Lisäksi hän vaatii kysymyksessä tehokkaampaa digisyrjäytymisen ehkäisemistä.

Pankkien perinteisten kassapalveluiden tarjonta on supistunut viime vuosina voimakkaasti. Konttoreiden määrä vähenee jatkuvasti. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaista säännöllisiä internetin käyttäjiä on 75 prosenttia ja yli 75-vuotiaista vain 37 prosenttia.

– Konttoriasiointiin ovat tottuneet erityisesti ikäihmiset, jotka nyt tuntevat itsensä asiakasryhmänä unohdetuksi ja jäävänsä ilman tarvitsemiaan palveluita. Syrjäseuduilla asuva, heikkojen joukkoliikenneyhteyksien päässä elävä vanhus ei välttämättä pääse kuntansa keskustaan nostamaan rahaa juuri sen parin tunnin aikana, kun kassapalvelut ovat auki jonain päivänä auki, jos edes ovat, Päivi Räsänen sanoo.

Tällä hetkellä eri pankkien palveluverkot ovat erilaisia ja monilla paikkakunnilla tietyt pankit ovat lopettaneet kassapalvelujen tarjoamisen ja käteisen rahan käsittelyn kokonaan. Jäljelle jääneiden konttoreiden tiskeillä pankkipalveluita tarjotaan ikäihmisille usein korkeita palvelumaksuja vastaan, eivätkä kaikki konttorit tarjoa kassapalveluita.

– On väärin, että ikäihmiset unohdetaan. Kaikilla ei ole aikaa, voimia eikä rahaa matkustaa pääkaupunkiin pankkien kassapalvelujen perässä. Myös pienituloiset, vähän koulutetut ja vammaiset ovat digisyrjäytymisen riskiryhmässä. Tutkimukset osoittavat vahvasti, että peruspankkipalvelut ovat ikäihmisille tärkeitä. Asioinnin siirtyminen verkkoon ja kassapalveluiden supistaminen vaikeuttavat merkittävästi ikäihmisten raha-asioiden hoitoa ja yleistä turvallisuuden tunnetta, Räsänen toteaa.

– Peruspankkipalveluiden saatavuus on taattava niille ihmisille, jotka eivät käytä internetiä. Nykyiset pankkipalvelut eivät vastaa ikäihmisten tarpeisiin. Hallituksella on oltava tehokkaammat keinot ehkäistä digisyrjäytymistä, Räsänen vaatii.

Tiedote: Kolmannen raiteen rakentaminen pääradalla välillä Riihimäki – Tampere aloitettava viipymättä

18.10.2018
Kolmannen raiteen rakentaminen pääradalla välillä Riihimäki – Tampere aloitettava viipymättä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, että kuinka pian kolmannen raiteen rakentamisessa Riihimäki – Tampere välillä päästään etenemään. Kyseessä on pääradan tukkoisin väli.

Päärata on maan ylivoimaisesti vilkkaimmin liikennöity raideosuus henkilöliikenteessä, mutta päärata ei enää kykene tarjoamaan tarvittavia junapalveluja. Raidekapasiteettivaje muodostaa pullonkaulan sekä nopean henkilöjunaliikenteen, taajamajunaliikenteen että tavarajunaliikenteen kehittämiselle.

– Riihimäki – Tampere väli on tällä hetkellä niin tukossa, että vuorojen lisäämistä ilman kolmatta raidetta pidetään mahdottomana. Kyseisen välin lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen ja kolmannen raiteen rakentaminen tulisi aloittaa viipymättä junaliikenteen parantamiseksi kysyntää vastaavaksi, Päivi Räsänen vaatii.

Pääradan vaikutusalue on Suomen kasvavinta ja potentiaalisinta kasvuvyöhykettä niin elinkeinoelämän kuin asumisen ja työssäkäynnin osalta. Noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä noin 60 prosenttia työpaikoista ja työvoimasta, samoin kuin 60 prosenttia yritysten liikevaihdosta ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta sijoittuu pääradan vaikutusalueelle eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Rataosan kapasiteetti on tällä hetkellä hyvin häiriöherkkä.

– Ihmettelen, että onko hallituksessa ymmärretty pääradan riittävän kapasiteetin valtakunnallinen vaikutus? Muut rataosuudet Tampereelta pohjoiseen ja sivuille kytkeytyvät päärataan ja myös näiden yhteysvälien rataliikenteen parantaminen on riippuvainen pääradan eteläisen osan raideliikenteen sujuvuudesta, Päivi Räsänen muistuttaa.

– On ikävää, että muut hankkeet ajavat jatkuvasti pääradan kehittämisen ohi. Pääradan kehittämiseksi myönnetty suunnittelumiljoona on yksi askel oikeaan suuntaan, mutta nyt tarvitaan ripeästi jatkotoimenpiteitä. Raideinfraan panostamisella on vaikutuksia myös ilmastopolitiikkaan ja päästöjen vähentämisessä, Räsänen toteaa.

Lisätiedot:

Päivi Räsäsen talousarvioaloitteiden painopisteinä vanhustenhoito, lapsilisän tason korottaminen ja diabeteslääkkeiden korvausluokan korotukset

TIEDOTE 28.9.2018
Vapaa julkaistavaksi

Päivi Räsäsen talousarvioaloitteiden painopisteinä vanhustenhoito, lapsilisän tason korottaminen ja diabeteslääkkeiden korvausluokan korotukset

Kansanedustaja Päivi Räsänen on jättänyt 8 talousarvioaloitetta, jotka sisältyvät KD:n vaihtoehtobudjettiin. Räsäsen aloitteiden painopisteinä ovat vanhustenhoito ja saattohoidon kehittäminen, diabeteslääkkeiden korvausluokan korotus ja lapsilisän tason korottaminen. Aloitteiden suurimmat määrärahojen lisäysesitykset koskevat vanhustenhoidon tason parantamista ja saattohoidon kehittämistä (yht. 70 milj. €) ja lapsilisän tason korottamista (30 milj. €).

Vanhustenhoidon tilanne on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Tässä tilanteessa on hälyttävää, että hallitus jättää talousarvioesityksessään vanhustenhoidon vaille minkäänlaista huomiota. Annetuista ohjeista huolimatta oikeutta laadukkaaseen saattohoitoon ei vielä pystytä kaikille takaamaan. Kuntien välillä on liian isoja eroja saattohoidon saatavuudessa ja laadussa, eikä yhdenvertaisuus saattohoidossa toteudu. Määrärahojen lisäysesityksillä tavoitellaan sitä, että vanhustenhoitoon saadaan jo ensi vuonna 1.000 hoitajaa lisää.

Vuonna 2017 voimaan tulleen diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia koskevan lakimuutoksen myötä monet ovat joutuneet jättämään diabetes-lääkkeensä ostamatta korkeasta hinnasta johtuen. On tarpeen esittää diabeteslääkkeiden korvausluokan korottamista.

Muut edustaja Räsäsen aloitteet koskevat muun muassa poliisin toimintamenoja poliisimäärän lisäämiseksi (5 milj. €) ja harmaan talouden torjunnan tehostamista (5 milj. €).

Kokonaisuudessaan KD:n vaihtoehtobudjetti tulee jälleen olemaan tasapainotettu eli se sisältää vastaavat lisäykset myös tulopuolella.

Hämeen vaalipiirin kansanedustajilta yhteisiä talousarvioaloitteita

Päivi Räsänen on lisäksi tehnyt yhdessä muiden hämäläisten kansanedustajien kanssa 15 yhteistä alueellista talousarvioaloitetta. Aloitteet koskevat esimerkiksi määrärahan lisäämistä LUT – Lahden AMK – Saimaan AMK -hankkeen tukemiseen (5 milj. €), määrärahan lisäämistä lisäraiteiden yleissuunnitelman laatimiseksi pääradalla välillä Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere (8 milj. €) ja määrärahan lisäämistä valtatien 10 parantamiseen välillä Hämeenlinna – Lahti (5milj. €).

Valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen tehtävien talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä oli tänään.

Lisätietoja:
Päivi Räsänen
050 511 3065

Tiedote: Myanmarin haurasta demokratiaa vahvistettava

Tiedote 21.5.2018.

Eduskuntapuolueiden oman järjestön Demon puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on parhaillaan Myanmarissa tutustumassa järjestön toimintaan.
”On hämmästyttävää, että vasta kymmenen vuotta sitten politiikkaan liittyvä kirjallisuuskin oli Myanmarissa kiellettyä. Maassa, jossa uusia puolueita on paljon ja puoluekenttä on sirpaleista, demokraattinen kehitys edellyttää koulutusta ja tukea. Demon ohjelmassa ohjataan puolueiden toimijoita esimerkiksi rakentamaan puolueille ohjelmia sekä ennen muuta tekemään yhteistyötä keskenään”, kertoo Päivi Räsänen matkaltaan.
Demo ja sen hollantilainen sisarjärjestö Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) ovat toteuttaneet Suomen ja Alankomaiden ulkoministeriöiden tuella Myanmarissa monipuoluepohjaista politiikkakoulua vuodesta 2014. Myanmarin viidessä itäisessä osavaltiossa toimivan politiikkakoulun koulutuksiin on osallistunut jo lähes 170 poliitikkoa 32 eri puolueesta. Politiikkakoulun tavoitteena on puolueiden kestävän vuoropuhelun ja yhteistyön lisääntyminen sekä poliittisten toimijoiden kapasiteetin ja toimintakulttuurien vahvistuminen. Myanmarissa on siirrytty monipuoluejärjestelmään pikkuhiljaa, vasta vuodesta 2011 lähtien. Ensimmäiset sotilasdiktatuurin jälkeiset vapaat vaalit pidettiin vuonna 2015.
Demon toiminnan erityisenä painopisteenä on naisten poliittisen osallistumisen vahvistaminen, ja viikon mittaisella matkallaan Räsänen tapaakin politiikkakoulussa opiskelleita naispoliitikkoja. Myanmarilaiset poliitikot kertovat työstään politiikassa osavaltiotasolla ja pohtivat myös teemoja, joissa osaaminen vielä tarvitsee vahvistumista. Räsänen esittelee paikallisille kollegoilleen suomalaista puoluejärjestelmää sekä erityisesti suomalaisten naisten poliittisen osallistumisen tilaa. Räsäsen pitkä poliittinen ura kansanedustajana, puoluejohtajana ja ministerinä on varmasti merkittävä inspiraation lähde paikallisille naispoliitikoille, joilla on paitsi puoluerakenteissa myös edustuksellisuudessa vielä paljon haasteita.
Myanmarin politiikkakoulu tukee demokraattisen kulttuurin juurtumista maahan auttamalla poliitikkoja ja puolueita toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaisesti puoluerajat ylittävän yhteistyön avulla. Tämä on tärkeää maassa, jonka demokratiakehitys on vielä alkuvaiheessa ja jossa edelleen jatkuvat vaikeat etniset konfliktit sekä armeijan vahva rooli ovat olleet esteenä laajalle ja luottamukselliselle vuoropuhelulle eri poliittisten toimijoiden välillä.
Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry on vuonna 2005 perustettu, kaikkien suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö, joka ulkoministeriön tuella edistää demokratiaa toteuttamalla suomalaisten puolueiden ja demokratisoituvien maiden poliittisten puolueiden välisiä yhteistyöhankkeita. Demo on johtava demokratiatuen asiantuntija- ja vaikuttajaorganisaatio Suomessa.

LISÄTIETOJA
Myanmarissa:
Toiminnanjohtaja Kansanedustaja, puheenjohtaja
Anu Juvonen Päivi Räsänen
anu.juvonen(at)demofinland.org paivi.rasanen(at)eduskunta.fi
+358 41 528 3483 +358505113065

Suomessa:
Ohjelmajohtaja
Jonna Haapanen
jonna.haapanen(at)demofinland.org
+358 50 468 236

Tiedote: Vuorohoidon saatavuutta parannettava, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn

 

TIEDOTE
4.4.2018
Julkaisuvapaa
Päivi Räsänen: Vuorohoidon saatavuutta parannettava, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, aikooko hallitus parantaa pienten koululaisten vuorohoidon saatavuutta ja edistää siten yksinhuoltajien työssäkäynnin edellytyksiä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on usein erityisen haasteellista yksinhuoltajille, sillä he joutuvat usein tekemään vuorotyötä elättääkseen perheensä. Työajat voivat olla epäsäännöllisiä ja sisältää yötyötä.

– Päiväkoti-ikäisten lasten ilta- ja yöhoito on nykyisin melko hyvin järjestetty, mutta pienet, kouluiän saavuttaneet lapset ajautuvat eriarvoiseen asemaan hoidon saatavuudessa. Puute pienten koululaisten vuorohoidon saatavuudesta ei ole kuitenkaan ongelma vain työssäkäyvien yksinhuoltajien kohdalla, vaan myös niiden lapsiperheiden kohdalla, joissa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä, Päivi Räsänen muistuttaa.

Vuonna 2016 Suomessa oli 122,857 yksinhuoltajaperhettä ja näistä valtaosassa äiti on yksinhuoltaja. Toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä.
Vuorotyötä tekevillä yksinhuoltajilla ei välttämättä ole muita vaihtoehtoja, kuin valita kahden epämieluisan vaihtoehdon väliltä: jättääkö lapsi kotiin vai siirtyäkö työttömäksi lapsen aloittaessa koulunkäynnin.

– Koska ympäri vuorokauden toimiva yhteiskunta ja kaupan aukioloaikojen vapauttaminen ovat lisänneet epätyypilliseen aikaan työskentelevien vanhempien määrää, on kohtuullista, että pienten lasten hoitoa kehitetään vastaamaan paremmin vanhempien ja ennen kaikkea lasten tarpeita. Vuorohoidon saatavuutta on parannettava ja kuntia ohjeistettava sen järjestämisessä, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn isän tai äidin ollessa töissä, Päivi Räsänen edellyttää.

Kansallinen turvallisuus ei ole poliittisen pelin paikka

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 20.2.2018
KD:n ryhmäpuheenvuoro
lähetekeskustelussa ns. tiedustelulakipaketista

 

KD eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämää perustuslain muuttamista kiireellisesti, jotta tiedustelulait saadaan voimaan nopealla aikataululla. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen tänään eduskunnassa pitänyt entinen sisäministeri Räsänen muistutti, että tiedustelulakeja on valmisteltu jo pitkään.
– Valmistelu käynnistettiin sisäministeriön ja puolustusministeriön yhteisestä esityksestä jo viime vaalikaudella ja silloin asetettiin myös tiedonhankintalakityöryhmä, joka sai valmiiksi esitykset tiedustelulainsäädännön suuntaviivoiksi.

Räsänen halusi hälventää tiedustelulakeihin liittyviä pelkoja. Hänen mukaansa puheet massavalvonnasta tai urkintalaista ovat vääriä ja harhaanjohtavia käsitteitä kuvaamaan tietoliikennetiedustelua.
– Tietoliikennetiedustelu on monen kynnyksen takana. Sitä voidaan käyttää vain kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan uhkan perusteella. Se ei siis kohdistuisi mihin tahansa rikollisuuteen vaan erittäin vakaviin uhkiin.

Esitetyn kaltaiset valtuudet ovat käytössä muissa Pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Europan maissa. Ruotsissa viranomaiset ovat kertoneet pystyneensä tietoliikennetiedustelun avulla estämään terrori-iskuja.
– Naapurimaittemme viranomaisilla on mahdollisuus tiedustella Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä ja olemme tätä kautta saaneet apua myös omien uhkiemme selvittämiseen. Miksi emme luottaisi näitä valtuuksia oman maamme turvallisuusviranomaisille?

Räsänen muistutti, että vakava terrori-isku tai kansallista turvallisuutta uhkaava kyberhyökkäys on milloin tahansa mahdollinen. KD eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa tästä syystä vastuullisuutta kaikilta eduskuntaryhmiltä tiedustelulakipaketin käsittelyn suhteen.
– Tarvitsemme siis toimivan lainsäädännön pikaisesti. Toivon, että mikään eduskuntaryhmä ei ota kannettavakseen vastuuta lainsäädännön viivyttelystä. Vakavan kansallisen uhkan realisoituessa saattaisimme joutua vastaamaan kysymykseen, miksi näitä turvallisuusvaltuuksia ei ole eduskunnassa saatu aikaan.

 

Tiedote: Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina

TIEDOTE 15.12.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Päivi Räsänen (kd):
”Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina”

Hallituksen toimet alkoholin etämyyntiä koskevasta kirjauksesta saavat kansanedustaja Päivi Räsäseltä ankaraa kritiikkiä.
– Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi ilman lausuntokierrosta ja ilman asiallista valiokuntakäsittelyä. Hallituspuolueet sysäävät eduskunnan lainsäädäntövastuuta oikeusistuimelle, kun eivät itse suostu linjaamaan asiaa selkeästi. Mikäli alkoholin etämyynti todetaan oikeusistuimissa lailliseksi, tämä alkoholipolitiikan muutos on dramaattisempi kuin mikään muu nyt tehdyistä muutoksista alkoholilakiin. Käytännössä se on tuhoisa sekä kansanterveyslähtöiselle alkoholipolitiikalle että kotimaisille tuottajille, Räsänen sanoo.
– Jos etämyynti toteutuu, rahat alkoholimyynnistä menevät jatkossa yhä enemmän ulkomaille. Etämyyntiä harjoittavista yhtiöistä 95 % ei hoida verovelvoitteitaan Suomeen, eli etämyynnin myötä hallitus mahdollistaa myös laajan veronkierron, Räsänen muistuttaa.
Eduskunta käsitteli alkoholilain sisältöä torstaina kyselytunnista alkaneessa istunnossa. Keskustelu jatkui perjantain puolelle kolmeen saakka. Kansanedustajat saivat alkoholilain parisataasivuisen mietinnön käsiinsä vasta, kun istunto oli jo käynnissä. Lain käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on myös herättänyt paljon kritiikkiä. Etämyyntiä koskevat epäselvyydet nousivat esille vasta viikko sitten valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Opposition vaatimuksista huolimatta valiokunta ei kuullut aiheesta lainkaan asiantuntijoita eikä siitä saatu edes kirjallisia lausuntoja, koska hallituspuolueiden edustajat eivät sitä hyväksyneet.
– Etämyynnin mahdollinen vapautus ei ollut lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa eikä asiaa käsitelty lähetekeskustelussa. Vaikka kyseessä on merkittävä alkoholipoliittinen linjamuutos, vaikuttaa siltä, että koko asia on yritetty piilottaa laajan lakipaketin sisälle. Hallituksen esityksestä oli vain hävinnyt etämyyntiä koskeva pykälä, joka oli vielä paikoillaan lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa, Räsänen ihmettelee.
– Ei ole mitään sellaista syytä, että lakiesitys piti viedä läpi yön pimeinä tunteina, vai oliko? Räsänen kysyy.

Lisätietoja: Päivi Räsänen p. 050 511 3065