Ensi maanantaina 14.2 jatketaan tammikuussa keskeytyneitä Raamattu-käräjiä. Syyttäjä on vuosi sitten kirjallisessa haastehakemuksessa esittänyt näkemyksistäni useita vääriä ja paikkansapitämättömiä väitteitä. Asiakirjat ovat nyt julkisia ja jokainen voi ne sieltä tarkistaa. Syyttäjän mukaan näkemykseni on, että ”homoseksuaalit eivät myöskään ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.” Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Olen moneen kertaan korostanut sitä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kohdassa, johon syyttäjä viittaa, puhuttiin Raamatun luomiskertomuksesta. Siitä totesin: ”Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi. Hän loi heteroseksuaaliksi. Hän loi miehen ja naisen ja tarkoitti avioliiton näiden kahden välille.”
Toisin kuin syyttäjä väittää, en Stiller-keskusteluohjelmassa sanonut homoseksuaalisuutta geneettiseksi rappeumaksi enkä sairautta aiheuttavaksi geeniperimäksi. Päinvastoin torjuin keskusteluohjelman toimittajan ehdottaman ajatusleikin homoseksuaalisuudesta geneettisenä ominaisuutena sanoen, että aivan tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa on pieni.
Lisäksi syyttäjä väittää, että näkemykseni mukaan taipumus lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön olisi väistämättä homoseksuaalisuuteen liittyvä ominaisuus. Tällaista en ole sanonut enkä niin ajattele. En ole myöskään pitänyt homoseksuaaleja alempiarvoisina ihmisinä, kuten syyttäjä väittää, vaan täysin tasavertaisina ja yhtä arvokkaina Jumalan kuvasti luotuina ihmisinä.
Näitä väitteitä vastaan oli helppo puolustautua. Lieneekö tässä syy siihen, että käsittelyssä syyttäjä otti kristillisen uskonopin ydinkohtia syytteiden kohteeksi?
Vaikka hän aluksi vakuutti, että oikeudenkäynnistä ei ole tulossa inkvisitiota, hän siirtyi nopeasti Raamattuun, jopa siteeraten sitä, haluten osoittaa, että Raamatusta löytyy loukkaavaa puhetta. Hän esitti, että näkemykseni tunnetaan ”fundamentalistisena” doktriinina, jonka hän kiteytti: ”Love the sinner, hate the sin” eli ”rakastaa syntistä mutta vihaa syntiä”. Tätä oppia hän piti ihmisarvoa loukkaavana ja solvaavana, koska ihmisen tekoja ei hänen mielestään voida erottaa ihmisen identiteetistä. Hänen mukaansa tuomitsemalla teot, tuomitaan ihminen ja pidetään häntä muita alempiarvoisempana.
Väite on raju – kristillisen ihmiskäsityksen ja arkijärjen vastainen. Syyttäjä yrittää kieltää Raamatun ydinsanoman, opetuksen laista ja evankeliumista. Jumala on luonut kaikki ihmiset omaksi kuvakseen ja yhtä arvokkaiksi, mutta me kaikki olemme syntisiä. Kenenkään ihmisarvo ei vähene synnin vuoksi. Jumala edelleen rakastaa ihmisiä, mutta vihaa syntiä. Synti on teologinen käsite, joka kuvaa Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta ja Jumala on se, joka määrittelee, mitä synti on, ei ihminen. Jumala rakasti ihmistä niin paljon, että antoi oman Poikansa kuolemallaan kärsimään rangaistuksen, joka olisi kuulunut meille syntiemme vuoksi. Jeesus tuomitsi opetuksissaan synnin, mutta rakasti syntisiä.
Ajatus siitä, ettei ihmisen tekoja voisi erottaa hänen identiteetistään ja arvostaan, on myös arjelle vieras. Kun kasvatin lapsiani, rakastin heitä kaikkia yhtä paljon, mutta jouduin välillä ankarastikin moittimaan heidän tekojaan. Syyttäjän ajatus on vieras myös oikeusvaltiossa. Pahimmat rikollisetkaan eivät menetä ihmisoikeuksiaan tai ihmisarvoaan, vaikka saisivat teoistaan tuomion. Erityisesti käräjäsalissa tämän pitäisi olla selvää.
Yleuutiset kertoi 26.12.2021 filosofi Pekka Himasen tutumisesta edesmenneeseen eteläafrikkalaiseen rauhannobelistiin ja arkkipiispaan Desmond Tutuun. Himanen kertoi ihastuneensa Tutun filosofiaan ”vihaa syntiä, rakasta synnin tekijää”. Hän jatkoi: ”Johtajuuden malli, joka lähti tällaisesta ihmisarvon tunnustamisesta kaikissa tilanteissa – se on se, mitä maailma jää kaikkein eniten kaipaamaan.”