KD:n ryhmäpuhe 19.12.2022 / Päivi Räsänen

VK 6/2022 vp Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin

 

Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 11

Räsänen: Lastensuojelulaki uudistettava, jotta alaikäisten rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaammin

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen välikysymyskeskustelussa pitänyt ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti, että nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin.
– Rikoksia tehdään jo enemmän huumeissa kuin humalassa. Muutos on ollut huolestuttavan nopeaa. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä eikä se ole nytkään reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.

 

Räsänen muistutti, että maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin.

– On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

 

KD eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta.
– Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja, totesi Räsänen.

 

Nykyisin alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen.
– Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

 

***
Koko puheenvuoro:

 

Arvoisa puhemies,

Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista. Kouluissa järjestetään tappeluita ja joudutaan takavarikoimaan teräaseita.

Vielä muutamia vuosia sitten järjestäytynyt jengirikollisuus liittyi Suomessa liivipukuisiin moottoripyöräjengeihin. Nyt meillä on kasvava määrä rikollisjengejä, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Rikoksia tehdään jo enemmän huumeissa kuin humalassa.

Muutos on ollut huolestuttavan nopeaa. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä eikä se ole nytkään reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin.

On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Toki niin katu- kuin kouluväkivallan tekijöinä on myös kantasuomalaisia. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

 

Arvoisa puhemies,

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa.

Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole ja oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita, kouluterveydenhuollon, lääkäreiden ja psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

KD eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja.

Nopeasti kehittynyt ilmiö edellyttää myös oikean tilannekuvan rakentamista ja kykyä tunnistaa keskeiset piirteet, kuten jengien viranomaisvastaisuuden, jengikulttuuriin liittyvän väkivaltaisen käytöksen ihannoinnin sekä uhkaavan käytöksen myös ulkopuolisia kohtaan.

Poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset. Suomessa on harkittava Tanskan tapaan vankeusrangaistuksen koventamisperusteeksi rikosjengin jäsenyyttä.

Maahanmuuttajaperheitä on tuettava kasvatusvastuussa ja huomioitava tämä erityisellä tavalla kotouttamistoimissa. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.

Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

 

Arvoisa puhemies,

Nyt on viimeinen hetki toimia. Hallitus ei ole osoittanut merkkejä ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta tai ryhtyvänsä aktiivisiin toimenpiteisiin jengirikollisuuden estämiseksi ja siksi KD eduskuntaryhmä yhtyy ed. Purran esittämään epäluottamuslauseeseen.

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtion vuoden 2023 talousarvion palautekeskustelussa 14.12.2022
Eduskuntaryhmän pj., kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 11:15

 

KD:n Räsänen: Kahdeksan miljardin budjettialijäämä on aliarvio – soten alirahoitus tulee vaatimaan lisätalousarvioita

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kiinnittää KD:n budjettipuheessa huomiota terveyden akuuttiin resurssipulaan ja henkilöstövajeeseen. KD:n mukaan 8 miljardin euron budjettialijäämä on aliarvio, sillä soten alirahoitus tulee vaatimaan seuraavalta hallitukselta lisätalousarvioita.

 

– Marinin hallitus jättää kädenojennuksena seuraavalle hallitukselle yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäisen budjetin. Tuo kahdeksan miljardia ei valitettavasti ole koko totuus, sillä parin viikon kuluttua aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksessa on yli miljardin aukko, joka seuraavan hallituksen on paikattava, huomauttaa Räsänen budjetin palautekeskustelussa.

– Lisäksi meillä on yhä hoitovelkaa, jota hallitus on valitettavasti omilla toimillaan myös pahentanut leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.

 

Pula henkilöstöstä on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin, päivystysten ruuhkautumisiin ja hoitajien uupumiseen. Pahin tilanne on HUS:n alueella.

– Hallitus on kyllä tehtaillut hyviä pykäliä hoitotakuusta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sekä kotihoidon parannuksista, mutta pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei löydy hoitajia eikä rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään, Räsänen huomauttaa.

 

Ryhmäpuhe kokonaisuudessaan alla.

 

Yhteys:

Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Vuoden 2023 talousarvio

Budjettimietinnön käsittely keskiviikkona 14.12.2022

Ryhmäpuhe / Päivi Räsänen, kd

 

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 11:15. Muutosvarauksin

 

Budjettimietinnön esittely – talousarvio 2023

Keskiviikkona 14.12.2022

Ryhmäpuhe / Päivi Räsänen, kd

Arvoisa puhemies,

Valtion ensi vuoden talousarvio – tämän hallituksen viimeinen – on nyt äänestyksiä vaille valmis. Marinin hallitus jättää kädenojennuksena seuraavalle hallitukselle yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäisen budjetin.

Tuo kahdeksan miljardia ei valitettavasti ole koko totuus, sillä parin viikon kuluttua aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksessa on yli miljardin aukko, joka seuraavan hallituksen on paikattava. Lisäksi meillä on yhä hoitovelkaa, jota hallitus on valitettavasti omilla toimillaan myös pahentanut leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.

Pula henkilöstöstä on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin, päivystysten ruuhkautumisiin ja hoitajien uupumiseen. Lääkäri kuvaili HUS:n päivityksiä toivottomiksi paikoiksi, jotka ovat askeleen päässä pysähtymisestä. Ettekö hallitus jo herää tähän?

Hallitus on kyllä tehtaillut hyviä pykäliä hoitotakuusta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sekä kotihoidon parannuksista, mutta pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei löydy hoitajia eikä rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista viidennes, yli 70 000 tekee töitä jossain muissa kuin oman alansa töissä. Tarvittaisiin toimia, jotka kannustaisivat hoitajia palaamaan tästä reservistä alalle.

Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula. Nyt esitämme puolen miljardin euron rahoitusta terveydenhuollon kriisin ratkaisemiseksi, tarttukaa tähän! Tarvitaan myös lisää koulutuspaikkoja ja verotuksellisia kannusteita eläkkeelle siirtyneille ammattilaisille, joilla olisi intoa ja voimia keikkailla hoitotyössä sekä parempaa tukea arvokasta työtä tekeville omaishoitajille. Alan houkuttelevuuden parantamiseksi on välttämätöntä katkaista niukkojen resurssien aiheuttama noidankehä.

Väestön ikääntyminen painaa tulevina vuosikymmeninä huoltosuhteemme huolestuttavalle tasolle. Tämän trendin kääntämisen tulee olla yksi seuraavien hallitusten prioriteeteista. Syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, mutta kyllä myös politiikalla on väliä. Suomeen tarvitaan suunnanmuutos!

Kannatamme lapsiperheiden ostovoiman tukemista työttömyysturvan lapsikorotuksen, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan korotuksen, opintorahan huoltajakorotuksen sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston kautta. Perheet tarvitsevat kuitenkin vahvempaa ja kattavampaa myönteistä viestiä, siksi ehdotamme lapsilisien tasokorotusta sekä vauvatonnia. Kaikki vauvat ovat tervetulleita!

Marinin hallituksen perintönä jää myös maatilojen konkurssivelka ja sen myötä lähivuosina entisestään nouseva ruoan hinta ja saatavuusongelmat. Tämä kaikki vaikeuttaa viljelijäväestön lisäksi etenkin pienituloisten elämää. (Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan sodan jatkuessa edessä on yksi pahimmista maatalouden kriiseistä.) Esimerkiksi viljatiloilla kassakriisi on kärjistymässä vasta ensi vuonna.

Arvoisa puhemies,

On täysin käsittämätöntä, että hallitus on sallinut kotimaisen maatalouden ja ruokaturvan alasajon globaalin ruokakriisin pahetessa. Aikaa tilanteen korjaamiseen olisi ollut, tästäkin olemme muistuttaneet koko vaalikauden ajan.

Tänä talvena meiltä tosin ei ole vielä loppumassa ruoka, vaan energia. Hallitus on tehnyt toimia sähkön hinnan kompensoimiseksi kansalaisille. Kuitenkin nykyisen ja edellisen hallituksen siunauksella Suomesta on hävitetty käytännössä kaikki hiileen ja turpeeseen perustuva varavoima. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää, mutta ilmastotoimia ei voi syödä, eikä niillä lämmitetä koteja. Suomi ei voi pelastaa koko maailmaa ilmastonmuutokselta, mutta omista kansalaisistamme meidän on pidettävä huolta. Siihen tarvitaan kestävää taloutta.

Tiedämme kaikki julkisen talouden kestävyysvajeen suuruuden. Oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtobudjettinsa pari viikkoa sitten. Hallituspuolueet ovat sen sijaan olleet toistaiseksi vaitonaisia omista keinoistaan. Kutsumme hallituspuolueet mukaan keskustelemaan julkisen talouden tasapainottamisesta – tässä todella tarvitaan kaikkien viisaita päitä, sillä haaste on melkoinen.

Kristillisdemokraatit on pitänyt esillä samaa viestiä, minkä VM viime viikolla toi esiin. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

Hallituksen politiikka ei rakenna Suomen taloutta kestävälle pohjalle. Siksi esitän hallitukselle epäluottamusta vastalauseen 3 mukaisesti.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esittely
30.11.2022 eduskunnan täysistunnossa

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen

 

Esittelypuheenvuoro

JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2023 vaihtoehtobudjetin keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden toiminnan varmistaminen ja kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantaminen, erityisesti elintarviketuotannon osalta sekä Suomen talouden saattaminen kestävälle pohjalle. Panostaisimme puoli miljardia lisää hoitajapulan ja hoitojonojen ratkaisuun, 300 miljoonaa maatalouden turvaamiseen, mutta ottaisimme puoli miljardia vähemmän velkaa etsien säästöt järkevistä kohteista.

 

Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa kuukauden päästä, mutta ne ovat pahasti alirahoitettuja, mikä saattaa aiheuttaa melkoisia kriisejä alueilla. Nykyisellä rahoitustasolla on vain ajan kysymys, kun hyvinvointialueita joudutaan yhdistelemään.

Jo vuosi sitten nostimme vaihtoehtobudjetissamme esille hyvinvointialueiden käynnistämisen haasteet esille ja ehdotimme aikalisää hyvinvointialueiden aloittamiselle ja hoitojonojen purkamisen sekä hoitajapulan ratkaisemisen priorisoimista.

Sen sijaan hallitus päätti – vastoin parlamentaarisen työryhmän suosituksia – vaikeuttaa hoitojonojen purkamista romuttamalla yksityisten lääkäri- ja terapiapalveluiden kela-korvaukset.

 

Riitaisen hallituksen sisältä on tullut esityksiä niin hoitovelan purkuun kuin maatalouden kriisipakettiin. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo kesällä, miksi niitä ei hoidettu budjettiriihessä tai viimeistään täydentävässä esityksessä? Terveys- ja vanhuspalvelut on ajettu ennennäkemättömään kriisiin sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa ja maatalous puolestaan historiansa synkimpiin tulevaisuudennäkymiin Keskustan vahtivuorolla.

Päätökset kevätkylvöistä tehdään varhain. Jos ei näkymä ole riittävän hyvä, meiltä loppuu paitsi viljelijät, myös kotimainen ruoka.

 

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on esityksiltään varsin maltillinen. Lisärahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille sote- ja vanhuspalveluihin, sekä omaishoidon tuen verovapauteen ja terapiatakuun toteuttamiseen. Omaishoito on erittäin kustannustehokasta, mutta koska se ei ole lakisääteinen meno, on se monella hyvinvointialueella ensimmäisenä leikkauslistalla. Tukia harmonisoidaan halvimman taksan mukaan.

Terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin esitämme yhteensä yli puolen miljardin euron lisäpanostuksia.

 

Suomen kriisivarautumiseen pitää saada vauhtia. Panostamme poliisin ja oikeudenhoidon rahoitukseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen, minkä pitäisi Ukrainan sodan myötä olla jokaiselle selviö.

 

Rinteen-Marinin hallituskauden perintönä jäävän kroonisen alijäämän korjaamiseen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen ohjelma, velkaantumista ei pystytä taittamaan kerralla, mutta askeleita on otettava jo nyt. Sopeuttamistarve on yhdeksän miljardia.

Elpymisvälineen hyväksyminen oli sarjassa Marinin hallituksen onnettomia talouspäätöksiä. Yksin siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio. Lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset olivat noin 5 mrd € hallituskauden aikana. Ja ongelmat kertautuvat kasvavissa korkomenoissa.

Marinin hallitus on myös sitonut seuraavien hallitusten käsiä toteuttamalla uudistuksia, jotka tulevat voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella.

 

Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

 

Tässä salissa vallitsee laaja yksimielisyys 80 prosentin työllisyystavoitteesta. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä muun muassa vaikeimmin työllistyvien palkkaamiseen sekä korottanut opintorahan ja ulosoton suojaosaa, mitä kannatamme. Mutta isommat uudistukset työmarkkinoille odottavat. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme useita työllisyystoimia, joista monia olemme pitäneet jo pitkään esillä.

Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula. Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto muistuttaa, että meillä on alhaisen syntyvyyden vuoksi puolen miljoona suomalaisen vaje ja vanhushuoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta.

 

Valtavaa haastetta ei voida paikata pelkällä työperäisellä maahanmuutolla. KD kannattaa järkevää työperäistä maahanmuuttoa ja esimerkiksi saatavuusharkinnan purkaminen on listallamme, samoin ulkomaalaisten opiskelijoiden automaattiset työluvat.

Mutta haave 50 000:sta työperäisestä maahanmuuttajasta vuodessa ei ole realistinen. Täällä olevat ihmiset pitää saada töihin ja siksi tarvitaan työmarkkinoiden kehittämistä.

 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnilla on ratkaiseva vaikutus työvoiman saatavuuteen. Hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä, joiden tueksi tarvitaan palveluita, kuten ehdottamamme terapiatakuu. Lapsilisien tasokorotus sekä vauvatonni antaisivat myönteisen viestin: kaikki vauvat ovat tervetulleita.

 

Yksistään ansiosidonnaisen porrastus lisäisi työllisyyttä noin 17 000 hengellä. Suomen Yrittäjien arvion mukaan paikallisten sopimusten kieltojen poistolla voitaisiin saavuttaa 15 000 lisätyöllistä.

 

Pidemmällä tähtäimellä verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen verotukseen. Esitämme hyvin maltillista veronkevennystä pieni- ja keskituloisille. Kevennys voidaan kohdentaa alempiin tuloluokkiin esimerkiksi perusvähennystä korottamalla. Emme kuitenkaan esitä miljardin tuloveronkevennystä tai muuta radikaalia leikkausta veropohjaan.

Pikemminkin olisimme tässä tilanteessa tiivistämässä veropohjaa ottamalla käyttöön sokeriveron, poistamalla tiettyjä verovähennyksiä sekä ottamalla käyttöön voimalaitosveron tai tuottajamaksun, joka määritetään energiantuotannon ulkoisvaikutusten mukaan. Esimerkiksi ulkomaiset tuulivoimayhtiöt eivät osallistu mitenkään kantaverkkomme vahvistamiseen.

 

Sotu-uudistus on saatava maaliin ja KD on tarjonnut siihen oman ”Kannustava perusturva” mallinsa neljä vuotta sitten. Uudistuksen tärkein tehtävä on purkaa kannustinloukut ja yhdistää byrokraattinen tukijärjestelmä.

Asumistuki pitää uudistaa osana sotu-uudistusta. Asumistukimenojen kasvu on saatava katkaistua ja siksi esitämme asumistuen kriteerien palauttamista vuoden 2014 malliin. Näin säästettäisi jo noin 300 miljoonaa.

 

Esitämme myös hyvin pientä korotusta alkoholin verotukseen. Mikäli päihteiden käyttö Suomessa saataisiin vähenemään puoleen, olisi terveydenhuollon kriisi jo sillä ratkaistu. Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja tapaturmat vievät joka kolmannen tehohoidon paikan.

 

Suomen julkisen talouden ongelmat ovat kehittyneet vaivihkaa. Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus Suomen BKT:stä on noussut yli kolminkertaiseksi 1960-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Julkisten menojen osuus koko BKT:stä on kasvanut todella suureksi. Silti voimme huonommin – ja etenkin lapset ja nuoret voivat pahoin. Pohjimmiltaan ongelmat ovat siis aivan jossain muualla kuin tulonsiirtojen vähäisyydessä. Näitä syvällisimpiä ongelmia – esim. pahoinvointi ja syntyvyyden aleneminen – ei lopulta ratkaista julkisen vallan interventioilla tai tulonsiirroilla. Työllistyminen sen sijaan tukee ihmistä hyvin monella tapaa.

 

Kaiken kaikkiaan vaihtoehtobudjettimme tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ensi vuonna puolella miljardilla. Uskon, että arvio on alakanttiin, sillä KD:n työllisyystoimien työllisyyttä ja taloutta vahvistavat vaikutukset olemme arvioineet hyvin varovaisesti.

 

 

Ryhmäpuhe 14.9.2022

Päivi Räsänen

Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko

 

Arvoisa puhemies,

Suomella on esimerkillinen historia tasa-arvoasioiden edelläkävijämaana. Merkittäviä ovat olleet ne askeleet, jotka ovat vieneet naisten ja miesten oikeuksia kohti yhdenvertaisempaa asemaa. Ne ovat tuoneet yhteiskunnallemme vaurautta ja mahdollistaneet naisille samojen ovien aukeamisen kuin miehille. Suomi on ollut tasa-arvo-asioissa myös vahva toimija kansainvälisesti.

Askeleita on vielä otettava. KD eduskuntaryhmä pitää tärkeänä löytää keinoja ratkaista naisten ja miesten välistä tasa-arvoa heikentäviä tekijöitä, molempien sukupuolien näkökulmasta. Monet tasa-arvoa nakertavat seikat liittyvät tänä päivänä työelämään ja selonteossa onkin hyvin nostettu esille muun muassa palkkaeriarvoisuus ja eriytyneet työmarkkinat. Vastaavasti raskaus- ja perhevapaisiin liittyvään syrjintään tulee tiukasti puuttua, jotta tulevaisuudessa voi turvallisin mielin perustaa perheen ja saada lapsia ilman pelkoa työelämän syrjinnästä, ja että päinvastoin työelämästä löytyisi näihin elämänvaiheisiin tukea.

 

Arvoisa puhemies,

Mutta…..valitettavasti selonteon hyvä tarkoitus ja muutamat hyvät nostot peittyvät räikeän ideologisesti värittyneen agendan alle. Selonteon hyvät tavoitteet erkaantuvat siitä tosiasiasta, että meillä on kaksi sukupuolta, jotka on myös kirjattu lakiin naisten ja miesten tasa-arvosta. Hallituksen linjaama käsitys sukupuolen moninaisuudesta ja tukeutuminen ajatukselle, että sukupuoli on yhtä kuin sosiaalinen kokemus, tekee naisten ja miesten välillä tehdyn tasa-arvotyön jopa turhaksi, kun sukupuolen käsitteen luonnollinen pohja otetaan pois.

Kokemuksia ja identiteettejä voi olla monenlaisia, mutta sukupuolia on vain kaksi. Biologinen sukupuoli on muodostanut perustan tasa-arvolaille, jonka tarkoitus on edistää naisten asemaa. Jos sukupuoli merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia voidaan edes edistää? Hallituksen intersektionaalisen feminismi kääntyy tässä itseään vastaan.

Selonteossa halutaan ulottaa sukupuolen käsitteen muuttaminen biologisen todellisuuden vastaisesti aina varhaiskasvatukseen. Ajatus ”väärään sukupuoleen syntymisestä” on vaurioittanut ja vaurioittaa yhä useamman nuoren elämän pysyvästi. Sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset tarvitsevat tukea ja apua, mutta se ei saa tapahtua lasten kasvurauhan ja naisten oikeuksien kustannuksella. Kodeille ja perheille on myös turvattava vakaumuksensa ja arvojensa mukainen kasvatus kouluissa. Vastaavasti meidän tulee vähentää tyttöihin ja poikiin liitettäviä stereotypioita ja tukea erilaisten persoonien moninaisuutta ja rikkautta sukupuolten häivyttämisen sijaan. Tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä on monenlaisia.

 

Arvoisa puhemies,

Selonteossa tuodaan raskaudenkeskeytykset osaksi itsemääräämisoikeutta, jonka toteutumisen katsotaan jopa mittaavan naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista. Naisten tasa-arvoa ei voida edistää polkemalla kaikkein heikoimman osapuolen – kohdussa elävän lapsen oikeutta elämään. Naisten ja tyttöjen oikeuksia tulee edistää, mutta ei kaikkein pienimpien elämän kustannuksella. Retoriikka abortista oikeutena lisääntymisterveyteen on harhauttamista. Abortissa ei ole kysymys lisääntymisestä eikä terveydestä. Eikä siinä ole kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon. Ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä, tämäkin on biologinen fakta. Naiset ansaitsevat parempaa kuin abortin. He ansaitsevat enemmän tukea terveelliseen ja turvalliseen lisääntymiseen, apua ja tukitoimia vaikeisiin tilanteisiin.

 

Arvoisa puhemies,

Lopuksi nostan selonteossakin esille otetut vakavat ongelmat, kuten lasten ja nuorten kokema seksuaalinen ahdistelu ja häirintä sekä seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä lähisuhdeväkivalta, jota kokevat erityisesti naiset. Vastaavasti tulee kiinnittää huomiota miesten ja naisten terveyshaasteisiin ja terveyseroihin eri elämänvaiheissa. Tulee löytää keinoja vastata poikien heikentyneeseen lukutaitoon ja koulumenestykseen tai miesten yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, asunnottomuuteen sekä suurempaan alttiuteen rikoksiin ja jopa itsemurhiin.

Miesten hakeutumista terveydenhoitoon ja terveyttä edistävää elämäntapaa tulee tukea riittävän ajoissa. Vanhuspalveluiden puutteet ovat taas vahvasti naisten ongelmia, koska suurin osa ikääntyneistä on naisia ja myös valtaosa omaishoitajista ja sote-henkilöstöstä on naisia ja he ovat lujilla työolojensa vuoksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää kaiken päätöksenteon lähtökohtana sitä, että sukupuolten, miesten ja naisten, poikien ja tyttöjen tasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle.

 

Arvoisa puhemies,

Suomella on esimerkillinen historia tasa-arvoasioiden edelläkävijämaana. Merkittäviä ovat olleet ne askeleet, jotka ovat vieneet naisten ja miesten oikeuksia kohti yhdenvertaisempaa asemaa. Ne ovat tuoneet yhteiskunnallemme vaurautta ja mahdollistaneet naisille samojen ovien aukeamisen kuin miehille. Suomi on ollut tasa-arvo-asioissa myös vahva toimija kansainvälisesti.

Askeleita on vielä otettava. KD eduskuntaryhmä pitää tärkeänä löytää keinoja ratkaista naisten ja miesten välistä tasa-arvoa heikentäviä tekijöitä, molempien sukupuolien näkökulmasta. Monet tasa-arvoa nakertavat seikat liittyvät tänä päivänä työelämään ja selonteossa onkin hyvin nostettu esille muun muassa palkkaeriarvoisuus ja eriytyneet työmarkkinat. Vastaavasti raskaus- ja perhevapaisiin liittyvään syrjintään tulee tiukasti puuttua, jotta tulevaisuudessa voi turvallisin mielin perustaa perheen ja saada lapsia ilman pelkoa työelämän syrjinnästä, ja että päinvastoin työelämästä löytyisi näihin elämänvaiheisiin tukea.

 

Arvoisa puhemies,

Mutta…..valitettavasti selonteon hyvä tarkoitus ja muutamat hyvät nostot peittyvät räikeän ideologisesti värittyneen agendan alle. Selonteon hyvät tavoitteet erkaantuvat siitä tosiasiasta, että meillä on kaksi sukupuolta, jotka on myös kirjattu lakiin naisten ja miesten tasa-arvosta. Hallituksen linjaama käsitys sukupuolen moninaisuudesta ja tukeutuminen ajatukselle, että sukupuoli on yhtä kuin sosiaalinen kokemus, tekee naisten ja miesten välillä tehdyn tasa-arvotyön jopa turhaksi, kun sukupuolen käsitteen luonnollinen pohja otetaan pois.

Kokemuksia ja identiteettejä voi olla monenlaisia, mutta sukupuolia on vain kaksi. Biologinen sukupuoli on muodostanut perustan tasa-arvolaille, jonka tarkoitus on edistää naisten asemaa. Jos sukupuoli merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia voidaan edes edistää? Hallituksen intersektionaalisen feminismi kääntyy tässä itseään vastaan.

Selonteossa halutaan ulottaa sukupuolen käsitteen muuttaminen biologisen todellisuuden vastaisesti aina varhaiskasvatukseen. Ajatus ”väärään sukupuoleen syntymisestä” on vaurioittanut ja vaurioittaa yhä useamman nuoren elämän pysyvästi. Sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset tarvitsevat tukea ja apua, mutta se ei saa tapahtua lasten kasvurauhan ja naisten oikeuksien kustannuksella. Kodeille ja perheille on myös turvattava vakaumuksensa ja arvojensa mukainen kasvatus kouluissa. Vastaavasti meidän tulee vähentää tyttöihin ja poikiin liitettäviä stereotypioita ja tukea erilaisten persoonien moninaisuutta ja rikkautta sukupuolten häivyttämisen sijaan. Tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä on monenlaisia.

 

Arvoisa puhemies,

Selonteossa tuodaan raskaudenkeskeytykset osaksi itsemääräämisoikeutta, jonka toteutumisen katsotaan jopa mittaavan naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista. Naisten tasa-arvoa ei voida edistää polkemalla kaikkein heikoimman osapuolen – kohdussa elävän lapsen oikeutta elämään. Naisten ja tyttöjen oikeuksia tulee edistää, mutta ei kaikkein pienimpien elämän kustannuksella. Retoriikka abortista oikeutena lisääntymisterveyteen on harhauttamista. Abortissa ei ole kysymys lisääntymisestä eikä terveydestä. Eikä siinä ole kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon. Ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä, tämäkin on biologinen fakta. Naiset ansaitsevat parempaa kuin abortin. He ansaitsevat enemmän tukea terveelliseen ja turvalliseen lisääntymiseen, apua ja tukitoimia vaikeisiin tilanteisiin.

 

Arvoisa puhemies,

Lopuksi nostan selonteossakin esille otetut vakavat ongelmat, kuten lasten ja nuorten kokema seksuaalinen ahdistelu ja häirintä sekä seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä lähisuhdeväkivalta, jota kokevat erityisesti naiset. Vastaavasti tulee kiinnittää huomiota miesten ja naisten terveyshaasteisiin ja terveyseroihin eri elämänvaiheissa. Tulee löytää keinoja vastata poikien heikentyneeseen lukutaitoon ja koulumenestykseen tai miesten yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, asunnottomuuteen sekä suurempaan alttiuteen rikoksiin ja jopa itsemurhiin.

Miesten hakeutumista terveydenhoitoon ja terveyttä edistävää elämäntapaa tulee tukea riittävän ajoissa. Vanhuspalveluiden puutteet ovat taas vahvasti naisten ongelmia, koska suurin osa ikääntyneistä on naisia ja myös valtaosa omaishoitajista ja sote-henkilöstöstä on naisia ja he ovat lujilla työolojensa vuoksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää kaiken päätöksenteon lähtökohtana sitä, että sukupuolten, miesten ja naisten, poikien ja tyttöjen tasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle.

 

Valtiopäivien avauskeskustelu 8.2.2022
KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän pj, kansanedustaja Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n kello 14.50

 

Päivi Räsänen ryhmäpuheessa:
”KD huolissaan EU-politiikan suunnasta – rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä”

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta.

– Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

 

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle.

– Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua, Räsänen korosti.

 

Kristillisdemokraatit vaativat, että rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä.

– Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

 

Räsänen muistutti myös, että on pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille.

– Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.

 

***

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 8.2.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

aloitamme tätä istuntokautta osin kriisitunnelmissa. Jännitteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa alleviivaa valtion tärkeintä tehtävää, joka on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi globaalin energiakriisin laineet lyövät Suomeen asti. Polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu iskee paitsi kansalaisiin, myös teollisuuteen ja maataloustuotantoon. On hyvä, että pääsemme tästä pian välikysymyksen muodossa keskustelemaan.

 

Kuitenkin akuuteimpana hoidettavanamme on terveydenhuoltoamme uhkaava vakava henkilöstöpula, hoitovelka ja vanhuspalveluiden kriisi. KD eduskuntaryhmä olisi panostanut puoli miljardia euroa henkilöstön rekrytointiin ja hoitajapulan ratkaisemiseen jo varsinaisessa budjetissa. Hallitus sen sijaan ei ole toistaiseksi onnistunut tuomaan ratkaisuja, eikä resursseja nähdä myöskään lisätalousarviossa.

 

Hoitajamitoitukset vailla rahaa jäävät numeroiksi lakitekstissä. Työolot ja johtaminen on saatava kuntoon, jotta alalta lähteneet voisivat harkita palaavansa. Hoitajan on saatava keskittyä hoitamaan, ja aikaa tehdä työ hyvin on oltava riittävästi. Tämä ei onnistu ilman lisäresursseja. On houkuttelevaa jättää rahat seuraavan hallituksen etsittäväksi, mutta vastuullista se ei ole. Hoitovelka kasvaa koko ajan korkoa. Siksi ratkaisuja tarvitaan nyt.

 

Talouden tasapainon ja työllisyystoimien osalta odotamme hallitukselta päätöksentekokykyä kevään kehysriihessä. Poikkeusajan jälkeen on palattava määrätietoiseen julkisen talouden vahvistamiseen. Kuten talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, tarvitsemme hallituskaudet ylittävää keskipitkän aikavälin finanssipoliittista suunnittelua. Toivomme, että se käynnistetään parlamentaarisesti jo tämän kevään aikana.

 

KD eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta. Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä.

 

Tässä talossa on parhaillaan käsittelyssä esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle. Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua.

 

Rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä. Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

 

Vaikka Suomi on selvinnyt pandemiasta verrattain hyvin, on meidän otettava opiksemme ja parannettava kriisivalmiuttamme. Terveydenhuoltomme on optimoitu normaalioloihin ja paljon kehuttu huoltovarmuutemme on osoittautunut haavoittuvaiseksi. Kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamisen tuleekin olla lähivuosien keskeinen päämäärä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

 

Osana sitä meidän on myös pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille. Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.