Ranskan uuden presidentin valintaa demokraattisilla vaaleilla on kunnioitettava ja toivottava hänelle menestystä koko Euroopan kannalta tärkeän tehtävänsä hoidossa. Suomen sosialidemokraattisen puolueen johtohenkilöt ovat kiitelleet Ranskan presidentinvaalituloksia ja uskovat sen avaavan myönteisiä mahdollisuuksia. Itse en jaksa yhtä varauksetta iloita vaalituloksesta. Myönteistä vasemmistopresidentti Hollanden linjauksissa on toki se, että hän on painottanut kasvun vahvistamisen merkitystä Euroopan talouskriisin ratkaisemisessa.

On kuitenkin huolestuttavaa, että Hollande on antanut tiukkoja vaalilupauksia talouskurin löysentämisestä. Hän lupasi kampanjansa aikana lisätä julkisen sektorin menoja, pitää virkamiesten määrän korkealla tasolla, vaikka Ranskan julkinen velka on jo entuudestaan huolestuttavan korkea, lähes 100 % BKT:sta. Ranskan velkakierteen syveneminen olisi uhka paitsi Ranskan tuleville sukupolville, myös muille euromaille Suomi mukaan lukien. Kampanjansa aikana Hollande vannoi toistuvasti neuvottelevansa uudelleen EU:n talouskurisopimuksen, mikä saattaisi rapauttaa taloudenhoidon moraalia niissä euromaissa, joissa sitä tällä hetkellä todella tarvitaan. Tämä olisi erityisen vahingollista talouttansa hyvin hoitaneiden euromaiden kannalta, joihin Suomi edelleen lukeutuu.

Lisäksi Hollanden vaalilupauksiin kuuluivat mm. samaa sukupuolta olevien parien avioliitot ja adoptio-oikeus sekä oikeus päättää elämänsä ”arvokkaasti”. Keskustelu eutanasiasta ja samaa sukupuolta olevien avioliitosta käy kuumana Ranskassa. Miehen ja naisen välisen avioliiton aseman säilyttämisen ja ihmisen elämän kunnioittamisen näkökulmasta vaalitulos oli tappio.

Kunnalliset päätöksentekijät ovat merkittäviä vallankäyttäjiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen kunnilla on eurooppalaisessa vertailussa erityisen vahva asema ja itsemääräämisoikeus. Kuntauudistuksen tavoitteena on edelleen vahvistaa lähidemokratiaa – sitä, että kuntalaisten vaaleilla valitsemat luottamushenkilöt päättävät suoraan kuntalaisille tärkeistä asioista.

Tulevissa kunnallisvaaleissa linjataan jälleen neljäksi vuodeksi eteenpäin suomalaisten arjen sujumista: millaisia elintärkeitä palveluja on saatavilla, miten elinympäristön turvallisuudesta huolehditaan, millaiset elämän eväät lapset saavat koulussa ja päivähoidossa ja millainen terveydentila kansalaisilla on. Päättäjän tärkein ja samalla vaikein tehtävä on asettaa hyviä asioita tärkeysjärjestykseen.

Omalla kohdallani vastuun kantamiseen on inspiroinut lause: ”Harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne”. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Jos haluan turvata omien lasteni kasvuympäristön, on parasta toimia sen menestymiseksi. Kun yhteisöni voi hyvin, myös minun ja perheeni on turvallista elää sen ympäröimänä.

Haasteenamme on tehdä kristillisdemokraateista vahva kuntapuolue! Kuntapuolueen imago sopii hyvin puolueellemme, sillä kristillisdemokraattisen ideologian yksi peruspilari on subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate. Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle ihmistä.

Mitä enemmän saamme ehdokkaita, sitä varmemmin saamme kattavan joukon valtuutettuja. Tarvitsemme ehdokkaiksi niin kokeneita, kypsään ikäänkin ehtineitä kunnallispoliitikkoja kuin uusia, tuoreita tulokkaita.
Haastan sinut sekä ehdokkaaksi että etsimään kotikunnastasi uusia mahdollisia kasvoja!

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 26.4.2012.

Saimme kuulla jälleen murheellisen uutisen, jossa epäillään isän surmanneen perheensä ja sen jälkeen itsensä. Perhesurmat ovat puolustuskyvyttömien lasten kannalta erityisen surullisia ja yhteiskunnalla on suuri vastuu suojella lapsia silloin kun oma vanhempi uhkaa hänen turvallisuuttaan ja jopa henkeään.Tutkijoiden mukaan perhesurma on edelleen harvinainen tapaus ja niiden taustalla on laajasti erilaisia syitä. Nyt surmia on tapahtunut lyhyen ajan sisällä poikkeuksellisen useita.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käynnisti tammikuussa selvityksen perhe- ja lastensurmista. Suomessa oli tuolloin reilun puolen vuoden sisällä tapahtunut kuusi perhesurmaa. Selvityksen tavoitteena on parantaa ennalta ehkäiseviä toimia vastaavanlaisten tapahtumien estämiseksi. Selvityksessä käydään läpi perhe- ja lastensurmat vuodesta 2003 lähtien. Selvityksessä pyritään saamaan tietoa siitä, miten viranomaiset tai muut tahot voisivat ennalta ehkäistä tapahtumia.

Lastensuojelutyössä lasten ja perheiden ongelmat ovat entistä vaikeampia, ja lapsiperheiden hätään usein puututaan vasta sitten, kun ongelmat ovat jo pahasti kriisiytyneet, esimerkiksi huostaanottoina. Jonot perheneuvoloihin lähentelevät pahimmillaan vuotta. Perheneuvolajärjestelmä kaipaa remonttia myös siitä näkökulmasta, että niihin varattaisiin erikseen resurssit akuuteille kriisiperheille, joiden tulisi päästä neuvontaan
mahdollisimman lyhyessä ajassa. Kriisiytyneet tilanteet perheissä johtavat äärimmillään perhesurmien kaltaisiin tragedioihin.

Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka avulla voidaan varhaisessa vaiheessa ehkäistä kasvavia ongelmia.

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 19.4.2012.

Orivedellä koulussa tapahtunut ampumistilanne ei johtanut onneksi hengenmenetyksiin tai fyysisiin vammoihin, mutta tilanne oli erittäin vakava ja potentiaalisesti vaarallinen. Tapahtuma nosti mieleen Kauhajoen ja Jokelan murheelliset muistot. Jokaisella koululaisella ja heidän perheillään on oikeus luottaa oppimisympäristön turvallisuuteen. Oriveden tapaus on kolautus turvallisuudentunteelle ja erityinen järkytys Oriveden koulun oppilaille ja heidän perheilleen sekä henkilökunnalle.

Sisäasiainministeriön asettama oppilaitosten turvallisuustyöryhmä teki v. 2010 useita oppilaitosten rakenteelliseen
turvallisuuteen liittyviä ehdotuksia. Ehdotusten pohjalta mm. oppilaitosten pelastussuunnitelmia on päivitetty ja järjestetty harjoituksia kouluissa. Opetushallituksen turvallisuusoppaassa annetaan käytännön ohjeita koulujen riskien arviointia ja turvallisuussuunnittelua varten. Poliisi on antanut viime joulukuussa sisäisen ohjeen toiminnasta vaara- ja uhkatilanteissa. Lisäksi poliisi ja pelastuslaitokset ovat nimenneet yhdyshenkilön jokaiselle koululle.

Pari viikkoa sitten sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen työryhmä jätti ehdotuksensa koulujen
turvallisuusopetuksen kehittämiseksi. Ensiarvioiden perusteella näyttää siltä, että Oriveden koulussa osattiin toimia ohjeiden mukaan ja ehkä juuri sen vuoksi vältyttiin hengenmenetyksiltä.

Koulujen turvallisuuden parantamiseksi on siis tehty jo useiden vuosien ajan suunnitelmallista kehittämistyötä. Silti parantamisen varaa edelleen on. Koulut eivät ole Suomessa suljettuja oppilaitoksia ja avointa, demokraattista yhteiskuntaa tulee edelleen puolustaa. Pelon ilmapiirille ei saa antaa valtaa. Turvallisuustyötä on edelleen määrätietoisesti tehostettava.

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 4.4.2012.

Keski-Suomalainen lehden otsikossa samoin kuin sen seurauksena STT:N ja Ylen uutisissa on väärä tieto siitä, että olisin ehdottamassa rangaistusten koventamista asiattomien hätäkeskuspuheluiden kohdalla. En ole tällaista ehdotusta tehnyt. Toimittaja sitä itse ehdotti haastattelussa, jolloin totesin, että Kouvolassa aloitettavan yleisneuvontapalvelun tarkoituksena on vähentää hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrää. Lisäksi totesin, että kansalaisia on edelleen tarpeen valistaa siitä, että ilkivaltaiset tai asiattomat puhelut voivat viivästyttää toisen ihmisen kiireellisen avun saamista. Mahdollista toistuvasti samasta numerosta tapahtuvan häiriköinnin rangaistavuutta (jota siis toimittaja ehdotti) voitaisiin selvittää tai harkita, mikäli näillä ei saada tulosta. En ole siis aikeissa ehdottaa enkä ole ehdottanut asiattomien hätäkeskuspuheluiden rangaistavuutta, sillä luotan siihen, että Kouvolan yleisneuvolapalvelun ja valistuksen avulla pystytään asiattomat hätäkeskuspuhelut pitämään hallinnassa.

Poliisitoimen osalta hallituksen kehyspäätös tuo merkittävän helpotuksen. Poliisimäärärahoja lisätään kehyskaudella vuositasolla niin, että vuonna 2015 lisämääräraha on 30 miljoonaa euroa. Neuvottelutulos on
erinomainen, kun samaan aikaan kaikilta hallinnonaloilta leikataan yhteensä yli miljardin euron verran valtiontalouden tasapainottamiseksi. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on näin asetettu etusijalle. Ilman tätä päätöstä poliisien työttömyys olisi uhannut nousta 500 poliisimieheen ja poliisien määrä vähentyä jopa 800 poliisimiehellä. Nyt pystymme pitämään poliisimäärän nykyisellä tasolla ja nujertamaan poliisityöttömyyden.

Samalla käynnistetään poliisihallinnon rakenneuudistus, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa organisaatiota, keventää hallintoa ja vahvistaa panostusta kenttä- ja rikostutkintatehtäviin. Mitään poliisille kuuluvia tehtäviä ei ajeta alas, vaan päinvastoin tehostetaan, kun yksikköjen määrä vähenee. Lisäksi poliisi tasapainottaa talouttaan, mikä edellyttää tietoteknisten hankkeiden toteuttamista, sähköisen asioinnin lisäämistä ja palveluverkkouudistusta, mm. toimipisteiden määrän karsimista. Näillä toimenpiteillä: merkittävillä määrärahalisäyksellä, säästötoimenpiteillä ja hallinnon keventämisellä pystytään turvaamaan poliisimiesten määrän säilyminen sekä poliisin toimintakyky hyvällä tasolla kaikkialla maassa.

Pelko kotihoidontuen leikkauksesta herätti kehysriihen alla keskustelua. Kristillisdemokraattien kanta oli selkeä ja tiukka. Emme hyväksy kotihoidontuen tason tai keston leikkausta. Toisin kuin Keskustan puheenjohtaja tulkitsi, opposition välikysymys ei ratkaissut asiaa, vaikka sen pohjalta keskustelu olikin rakentavaa ja ajankohtaista. Puolueemme ehdoton kanta asiassa oli ratkaiseva.

Päivi Räsänen

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 29.3.2012.

Pelko kotihoidontuen leikkauksesta herätti kehysriihen alla keskustelua. Kristillisdemokraattien kanta oli selkeä ja tiukka. Emme hyväksy kotihoidontuen tason tai keston leikkausta. Toisin kuin Keskustan puheenjohtaja tulkitsi, opposition välikysymys ei ratkaissut asiaa, vaikka sen pohjalta keskustelu olikin rakentavaa ja ajankohtaista.

Puolueemme oli aikoinaan ensimmäisenä avaamassa tietä kotihoidontuelle, jota perusteltiin vauvaperheiden ”pesimisrauhan” turvaamisella. Marraskuussa 1976 Martti Miettusen vähemmistöhallitus tarvitsi SKL:n tukea budjetin läpiviemiseksi vuodelle 1977. Yhdeksi ehdoksi SKL:n ryhmä asetti kotihoidon tuen aloittamisen. Puolueemme vaatimuksesta kotihoidon tuki aloitettiin 1977 siten, että valtioneuvosto alkoi myöntää kotihoidon tuen kokeiluihin valtionavustusta. Vuonna 1980 kotihoidon tuki muutettiin kokeilusta valtakunnalliseksi käytännöksi ja vuonna 1985 astui voimaan laki lasten kotihoidon tuesta. Puolueemme perhepoliittiseen ohjelmaan sisältynyt tavoite kotihoidontuen käynnistämisestä saatiin siis alkuun aloitteestamme 35 vuotta sitten vuonna 1977.

Kotihoidontuki on edelleen tarpeellinen tarjotessaan valinnanvapauden perheille lastenhoidon järjestämisessä. Päätökset pikkulapsen hoitopaikasta tulee saada tehdä keittiöpöydän äärellä, ei poliitikkojen neuvottelupöydissä. Pienellä lapsella tulee olla oikeus oman vanhemman syliin. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta.

Kotihoidontuen lyhentäminen lisäisi välittömiä kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Erityisen kallista on juuri pienten lasten hoitaminen päivähoidossa. Hallitus teki viisaan linjauksen kehyspäätöksessään.

Poliisitoimen osalta hallituksen kehyspäätös tuo merkittävän helpotuksen. Hallitus linjasi poliisin pidemmän aikavälin resurssisuunnitelman. Poliisimäärärahoja lisätään kehyskaudella vuositasolla niin, että vuonna 2015 lisämääräraha on 30 miljoonaa euroa. Määrärahalisäys on erinomainen päätös, kun samaan aikaan kaikilta hallinnonaloilta leikataan yhteensä yli miljardin euron verran valtiontalouden tasapainottamiseksi. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on asetettu etusijalle. Ilman tätä päätöstä poliisien työttömyys olisi uhannut nousta 500 poliisimieheen ja poliisien määrä vähentyä jopa 800 poliisimiehellä. Nyt pystymme pitämään tällä kehyskaudella poliisimäärän nykyisellä tasolla ja nujertamaan poliisityöttömyyden.

Samalla käynnistetään poliisihallinnon rakenneuudistus, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa organisaatiota, keventää hallintoa ja samalla vahvistaa panostusta kenttä- ja rikostutkintatehtäviin. Mitään poliisille kuuluvia tehtäviä ei lopeteta tai ajeta alas, vaan päinvastoin tehostetaan, kun yksikköjen määrä vähenee. Lisäksi poliisi toteuttaa osana taloutensa tasapainottamista toimenpiteet, jotka merkitsevät menotason alentumista v. 2016 yhteensä 35 miljoonalla eurolla. Tämä edellyttää tietoteknisten hankkeiden toteuttamista, sähköisen asioinnin lisäämistä ja palveluverkkouudistusta, mm. toimipisteiden määrän karsimista. Näillä toimenpiteillä: merkittävillä määrärahalisäyksellä, säästötoimenpiteillä ja hallinnon keventämisellä pystytään turvaamaan poliisimiesten määrän säilyminen sekä poliisin toimintakyky hyvällä tasolla kaikkialla maassa.

Hätääntynyt perhe etsi 12-vuotiasta poikaa, joka oli hävinnyt ryhmämatkalla Jerusalemiin. Isälle nousi mieleen kahden tuhannen vuoden takaa toisen isän, Joosefin samanlainen tilanne. Esikoisemme oli lähtenyt omatoimisesti seikkailemaan ryhmän levähdyspaikalta ja eksyi miinoitettuun maastoon. Helpotus oli suuri, kun tunnin kuluttua itsekin pelästynyt poika löytyi ehjänä.

Esikoisen seikkailu miinakentällä pysäytti ajattelemaan sitä ahdinkoa, jonka keskellä alueen ihmiset joutuvat elämään. Itsemurhapommittajien uhka voi vaania aivan tavallisen arjen keskellä. Miltä itsestämme tuntuisi, jos naapurimaan johtaja antaisi lausunnon, jossa uhataan pyyhkäistä isänmaa pois kartalta? Jerusalemin heprealaisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kolme neljästä israelilaisesta tuntee jatkuvaa pelkoa.

Arabikevät heijastuu Israelin turvallisuustilanteeseen ja alueen vakauteen. Egyptin entistä arabien johtajamaan asemaa kansainvälisessä politiikassa havittelee Turkki, joka kasvattaa vaikutusvaltaansa. Myös Iran yrittää vaikuttaa alueen hapuileviin hallintoihin. Syyrian kestämätön tilanne aiheuttaa jännitteitä ja pelkoa sekä maan sisällä että naapurimaissa.

Arabimaissa ei ole Israelin tavoin demokratian perinnettä. Demokraattiset vaalit voivat yhtä hyvin nostaa valtaan avoimen vihamielisiä ja toimintatavoiltaan epädemokraattisia voimia, kuten kävi Hamasin noustua valtaan Gazassa.

Palestiinan valtion profiilin nostaminen kohti itsenäistä valtiota riitaisella tavalla voi kärjistää Lähi-idän konfliktia. Yksipuolinen itsenäisyysjulistus ei ratkaise avoimia kysymyksiä vakavista turvallisuusongelmista, Jerusalemin ja palestiinalaispakolaisten asemasta tai rajalinjauksista.

Palestiinan valtiota ei pidä tunnustaa ilman Israelin kanssa neuvoteltua rauhansopimusta. Suomen ja EU:n tulee tukea pyrkimyksiä rauhaan saamalla rauhanneuvottelut käyntiin pikaisesti.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 22.3.2012.