Hätääntynyt perhe etsi 12-vuotiasta poikaa, joka oli hävinnyt ryhmämatkalla Jerusalemiin. Isälle nousi mieleen kahden tuhannen vuoden takaa toisen isän, Joosefin samanlainen tilanne. Esikoisemme oli lähtenyt omatoimisesti seikkailemaan ryhmän levähdyspaikalta ja eksyi miinoitettuun maastoon. Helpotus oli suuri, kun tunnin kuluttua itsekin pelästynyt poika löytyi ehjänä.

Esikoisen seikkailu miinakentällä pysäytti ajattelemaan sitä ahdinkoa, jonka keskellä alueen ihmiset joutuvat elämään. Itsemurhapommittajien uhka voi vaania aivan tavallisen arjen keskellä. Miltä itsestämme tuntuisi, jos naapurimaan johtaja antaisi lausunnon, jossa uhataan pyyhkäistä isänmaa pois kartalta? Jerusalemin heprealaisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kolme neljästä israelilaisesta tuntee jatkuvaa pelkoa.

Arabikevät heijastuu Israelin turvallisuustilanteeseen ja alueen vakauteen. Egyptin entistä arabien johtajamaan asemaa kansainvälisessä politiikassa havittelee Turkki, joka kasvattaa vaikutusvaltaansa. Myös Iran yrittää vaikuttaa alueen hapuileviin hallintoihin. Syyrian kestämätön tilanne aiheuttaa jännitteitä ja pelkoa sekä maan sisällä että naapurimaissa.

Arabimaissa ei ole Israelin tavoin demokratian perinnettä. Demokraattiset vaalit voivat yhtä hyvin nostaa valtaan avoimen vihamielisiä ja toimintatavoiltaan epädemokraattisia voimia, kuten kävi Hamasin noustua valtaan Gazassa.

Palestiinan valtion profiilin nostaminen kohti itsenäistä valtiota riitaisella tavalla voi kärjistää Lähi-idän konfliktia. Yksipuolinen itsenäisyysjulistus ei ratkaise avoimia kysymyksiä vakavista turvallisuusongelmista, Jerusalemin ja palestiinalaispakolaisten asemasta tai rajalinjauksista.

Palestiinan valtiota ei pidä tunnustaa ilman Israelin kanssa neuvoteltua rauhansopimusta. Suomen ja EU:n tulee tukea pyrkimyksiä rauhaan saamalla rauhanneuvottelut käyntiin pikaisesti.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 22.3.2012.