HARVA-hankkeessa on pohdittu, miten harvaan asutuilla alueilla varmistetaan turvallisuuspalveluiden saatavuus ja viranomaisten yhteistyö. Pilottihankkeista on tarkoitus ottaa parhaat käytännöt käyttöön koko maassa. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että Poliisin, pelastuslaitoksen ja rajavartijoiden välillä on jo nyt melko hyvin toimivaa yhteistoimintaa. Rajavartiolaitos suorittaa poliisin puolesta kymmeniä tehtäviä, sekä toteuttaa yhteispartiointia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yhä useammin liikenneonnettomuuspaikalla tai rattijuopon kintereillä on rajavartija, ei poliisi. Lapissa rajamiehet ovat puolestaan osallistuneet ensivastetoimintaan jo jonkin aikaa ja toimintaa suunnitellaan myös Kainuuseen.
Toimintaa voidaan kehittää syventämällä yhteistyötä erityisesti rikostorjunnassa, mutta on myös tärkeää miettiä eri toimivaltakysymyksiä. Tämä koskee lähinnä rajavartijoiden toimivaltuuksia yhteispartioissa poliisin kanssa. Asia on tarkoitus selventää valmisteilla olevassa rajavartiolainsäädännössä siten, että rajavartiomiehellä olisi näissä tilanteissa toimivalta suorittaa poliisilain 2 ja 3 luvussa mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi lähimmän partion käytännöllä turvataan avun saaminen onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti siten, että lähimpänä oleva tehtävään soveltuva partio vastaa toimenpiteistä siihen saakka, kun paikalle saapuva vastuuviranomainen ottaa tilanteen haltuun. Tilanteesta riippuen lähin partio voi myös toteuttaa tarvittavat toimenpiteet vastuuviranomaisen ohjaamana ja johtamana.
Viranomaisyhteistyön kehittämistyötä kokonaisvaltaisemman tilannekuvan parantamiseksi on toteutettu jo teknisesti hätäkeskusuudistuksessa ja viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän kehittämishankkeessa.

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä 2.5.2013

”Taas linnut laulujansa, livertää kauniisti.” Mutta laulavatko koululaiset enää Suvivirttä kevätjuhlissaan? Viestit eri puolilta Suomea kertovat, että koulujen joulujuhlista oli jätetty yhä useammassa tapauksessa kristilliseen kulttuuriperintöön viittaavat ainekset pois. Onko sama käymässä kevätjuhlien Suvivirrelle?

Uskonnonvapauslakia on usein tulkittu väärin painottaen negatiivista uskonnonvapautta, oikeutta kieltäytyä uskonnonharjoittamisesta. Usein tähän liittyy myös ylitulkinta, jossa koulujen ja päiväkotien yhteisistä tilaisuuksista karsitaan varmuuden vuoksi pois nekin vuosisataiset perinteet, jotka aivan hyvin voisivat jatkua. Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain perusteluissa todettiin, että uudistuksen tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen käytäntöjä uskonnollisten päivänavauksien, jumalanpalvelusten ja kristilliseen perinteeseen kuuluvien juhlien osalta.

Oppilaalla on oikeus omantunnon syistä kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, esimerkiksi koulujumalanpalveluksesta. Sen sijaan kristilliset juhlatraditiot, kuten Suvivirsi, joulukuvaelma tai ”Enkeli taivaan” ovat osa suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamista. Näiden sisällyttäminen koulun joulujuhlaan ei edellytä lupien kyselemistä huoltajilta. Edes ”Isä meidän”- rukous päivänavauksessa tai uskonnontunnilla ei muuta tilaisuutta lain tarkoittamaksi uskonnonharjoittamiseksi.

Kaikilla lapsilla, niin kristityillä, muslimeilla kuin uskonnottomilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme. Maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei edistä se, että eristämme heidät siitä arvotraditiosta, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan. Jos emme itse arvosta ja tunne omaa uskonperinnettämme, kuinka voimme olettaa tänne tulijoiden sitä kunnioittavan?

Suvivirren tavoin myös oman uskonnon opetus herättää keskustelua puolesta ja vastaan. Pidän tärkeänä sitä, että uskonnonopetuksen perustana säilyy oman uskonnon opetus. Moniarvoistuvassa yhteiskunnassa uskonnollinen lukutaito tulee yhä tärkeämmäksi. Uskontojen kohtaamisen näkökulmasta suomalainen uskonnon opetus on yllättävänkin moderni ja toimiva, pedagogisen kotiseutuperiaatteen mukainen malli: siinä avaudutaan tutkimaan ja kohtaamaan muita uskontoja oman perinteen kautta. Mitä paremmin nuoremme ymmärtävät oman kristillisen kulttuuriperintömme merkityksen, sitä parempi kyky heillä on ymmärtää muiden uskontojen edustajia ja uskonnon vaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen elämään.

Perusopetusasetukseen kirjattiin hiljattain tärkeä tavoite kristillisten perinteiden tuntemisen ja ymmärtämisen edistämisestä opetuksessa. Tällä vahvistetaan arvokasvatuksen asemaa perusopetuksessa hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Sivistysvaliokunta on korostanut sekä perusopetuslain että uskonnonvapauslain yhteydessä kristillis-humanistisen perinteemme tuntemisen tärkeyttä. Nyt sitä koskeva kirjaus on myös perusopetusta koskevassa asetuksessa mukana.

Oppilaamme tarvitsevat tiedon lisäksi mahdollisuutta keskusteluun ja elämän suurten kysymysten pohtimiseen. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunnit antavat tilaa tälle keskustelulle, jolla on myös henkistä hyvinvointia edistävä vaikutus.
Maailmankatsomuksellisesti määritellyt arvot antavat lapsille tässä ajassa kipeästi tarvittavia välineitä hahmottaa oikean ja väärän rajoja. Kristillinen kulttuuriperintö sekä oman uskonnon kouluopetus ovat suomalainen vahvuus, jota on tarpeetonta piilotella tai hävetä.
Päivi Räsänen

 

Julkaistu Ilkassa 30.4.2013.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista alkaa koordinoida uusi työryhmä, joka koostuu ministereistä ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista. Työtä ei aloiteta alusta, vaan tavoitteena on sovittaa yhteen kuuden eri puolueen näkemykset siitä, millä tavoin hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutetaan tähän asti tehdyn selvitystyön pohjalta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on poikkeuksellisen vaikea haaste. Väestörakenteen ikääntyessä väestön palvelutarve kasvaa. Työikäisen väestönosuuden supistuessa näköpiirissä siintää jo kasvava pula terveydenhoitohenkilöstöstä. Jos verotulot vähenevät, palvelujen rahoitus käy yhä haasteellisemmaksi. Palvelumenojen kasvaessa ja toisaalta rahoituksen vähentyessä palvelutaso uhkaa rapautua. Tätä ei voi sallia. Palvelut on pelastettava!

Tarvitaan uudistuksia, joilla voidaan keventää hallintoa ja turvata varsinainen suorittava työ. Sote-uudistus kytkeytyykin kiinteästi kuntauudistukseen, sillä kunnat kantavat vastuun palvelujen järjestämisestä, silloinkin kun palveluja tuotetaan ulkoistamalla tai ostamalla.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja on pystyttävä jatkossa katsomaan kokonaisuutena. Erilliset hallinnot ovat osaltaan johtaneet siihen, että terveyskeskukset ovat vaikeuksissa. Jos perusterveydenhuolto ei toimi, paine kasaantuu kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Ennaltaehkäisevien ja varhaisvaiheen palveluiden puuttuminen johtaa siihen, että sairaudet pahenevat ja vaativat huomattavasti kalliimpia hoitoja.

Soteuudistuksen tärkein tavoite on siirtää painopiste sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitamiseen. Näin säästetään kustannuksia ja turvataan jokaiselle hyvä hoito ja nopea apu.

 

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 25.4.2013.

Tänään eduskunnassa on käyty lähetekeskustelua maamme
historian ensimmäisestä kansalaisaloitteesta. Aloitteessa esitetään turkistarhauksen
kieltoa, jolle en itse näe perusteluja. Eläinten hyvinvoinnista tulee toki
huolehtia kaikkien tuotantoeläinten kohdalla.

Kansalaisaloitteen käsittelyä ja sen painoarvoa on ruodittu
mediassa viime kuukausien aikana. Näen kansalaisaloitteet tärkeinä
kansalaiskeskustelun kanavina ja uusien avauksien virittäjinä.
Kansalaisjärjestöillä ja kansalaisyhteiskunnalla on korvaamaton tehtävänsä
suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansalaisaloitteita tuleekin käsitellä
arvokkaasti eduskuntatyössä. Aloitteen arvokkaan käsittelyn takaa mielestäni
lähetekeskustelu täysistunnossa ja aloitteen lähettäminen valiokuntaan
jatkokäsittelyyn, kuten muidenkin eduskunta-aloitteiden kohdalla on käytäntö.
Valiokunnat päättävät aloitteen jatkokäsittelystä puhemiesneuvoston
ohjeistuksen mukaisesti.

Suomalainen poliittinen järjestelmä perustuu
edustukselliseen demokratiaan. Kansalaisaloite on puolestaan uusi suoran
demokratian väline perinteisen järjestelmän rinnalla. On muistettava, että
edustukselliselta painoarvoltaan 50 000 kansalaisen aloite vastaa kolmen
kansanedustajan luottamuspohjaa. Aika näyttää miten nämä kaksi instrumenttia
muovautuvat yhteen. Kansalaisaloitteen toimivuuden arvioimisen aika ei ole nyt
vaan vasta sen jälkeen kun aloitteiden käsittelystä on saatu tarpeeksi
kokemusta. Joka tapauksessa suomalaisessa demokratiassa on tänään otettu uusi
askel.

Alkoholilainsäädäntöä koskevassa keskustelussa on käytetty osuvaa ilmaisua ”humalan kulttuurisen paikan haastaminen”. Suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikea tehdä päätöksiä, joilla humalakulttuuria suitsitaan tehokkaasti, vaikka haitat ovat yleisesti tiedossa. Alkoholimainonnan rajoittamisessa otetaan lähiaikoina annettavassa hallituksen esityksessä tervetullut askel tiukempaan suuntaan.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinoja tullaan rajoittamaan siten, että yleisillä paikoilla toteutettu alkoholimainonta kielletään. Tätä kieltoa lieventää kuitenkin se, että alkoholimainontaa ja sponsorointia saa harjoittaa yleisötapahtumissa. Urheilutapahtumat ja konsertit eivät ole lasten jokapäiväistä elinympäristöä, mutta ne ovat tilanteita, joihin juuri siksi liittyy voimakas myönteinen elämys. Tulemme aiempien linjaustemme mukaisesti edelleen jatkossa vaatimaan, että tältä osin mainontaa rajoitetaan. Vielä ei tavoitteeseen valitettavasti päästy.
Televisio- ja radiomainontaan tulee yhdenmukainen tiukka aikaraja. Sen lisäksi erittäin kannatettava uudistus on peliin, arpajaisiin tai kilpailuihin osallistumiseen liittyvän mainonnan kieltäminen. Kuluttajien itse tuottamaa ja jakamaa aineistoa ei saisi myöskään jatkossa käyttää osana mainontaa. Käyttäjien kuvaamat humalapitoiset huumorivideot panimon sivustoilla kielletään.
Kristillisdemokraatit olisivat halunneet, että mainontaa koskevassa päätöksenteossa olisi otettu vahvemmin huomioon terveyden ja turvallisuuden eikä talouden näkökulma. Mielikuvamainonnan toteutumatta jääminen asettaa paineita alkoholilain kokonaisuudistukselle. Kun ongelmien laajuus on tiedossa, myös ratkaisujen tulee olla päättäväisiä ja haastaa humaltumisen asema osana suomalaisuutta.
Miksi mainontaa on rajoitettava ja tulisi rajoittaa nyt saavutettua askelta tiukemmin? Mielikuvamainonta aikaistaa alkoholin juomisen aloittamisikää. Kun viinimaa Ranskassakin vain tuotetiedot saa esittää, mutta mielikuvamainonta on kiellettyä, viinamaa Suomessa pitäisi pystyä samaan.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 18.4.2013

Kehysriihessä hyväksyttiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 11 miljoonan euron lisäys vuodesta 2014 lähtien joustavan hoitorahan toteuttamiseen. Parhaimmillaan tämä päätös merkitsee perheille sekä suurempaa valinnanvapautta lapsen hoitopaikasta että matalampaa kynnystä työhön paluuseen vanhempainvapaalta.

Joustavan hoitorahan perusajatus on, että osapäivätyötä tekevälle alle kolmivuotiaan vanhemmalle maksetaan viikoittaisen työajan mukaan porrastettua hoitorahaa. Hoitorahan olisi tehdystä tuntimäärästä riippuen 160 tai 240 euroa kuussa. Nykyinen osittainen hoitoraha on 96,41 euroa/kk. Työaikaansa lyhentävälle pienen koululaisen vanhemmalle maksettaisiin edelleen osittaista hoitorahaa.

Työajan lyhentäminen on monelle vanhemmalle taloudellisesti mahdoton sadan euron korvauksesta. Esitetty korvaustaso parantaa mahdollisuuksia jakaa arkea pienen lapsen kanssa. Kun samalla päivähoidosta voisi maksaa todellisen tuntimäärän mukaan, pienimpien hoitopäivät voivat lyhentyä lapsen eduksi. Vanhemmat voivat etuuden turvin hoitaa lasta kokonaan kotona, jos molemmat tekevät osa-aikaista työtä ja vuorottelevat hoitamisessa.

Kun poissaolo nopeasti muuttuvasta työelämästä venyy, voi kynnys paluuseen nousta ja luottamus omaan osaamiseen heiketä. Tällaisessa tilanteessa mahdollisuus osapäivätyöhön madaltaa kynnystä sekä työhön paluulle että lapsen hoitojärjestelyille muualla kuin kotona. Joustava hoitoraha lisää pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön edellyttäen, että työmarkkinoilla on tarjota heille työtä.

Kehysriihen päätös on oikea askel lapsiperheiden valinnanvapautta ja hyvinvointia vahvistavaan suuntaan.

 

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 11.4.2013.

Lainsäädännön tulee mahdollistaa koulurauhan turvaaminen kaikissa tilanteissa. Opettajille on annettava riittävät keinot puuttua oppilaiden häiritsevään käytökseen. Lähtökohtana tulee olla, että oppilas ei saa käyttäytyä häiritsevästi eikä epäasiallisesti niin, että hän aiheuttaa muiden turvallisuudelle tai terveydelle uhkaa. Oppilaan käyttäytyessä häiritsevästi tai epäasiallisesti tulee opettajalla olla yksiselitteinen oikeus poistaa näin käyttäytyvä oppilas. Erityisesti tältä osin on tarkasteltava tarvetta lakimuutokselle.

Koulujen turvattomuus huolestuttaa niin kansalaisia, opetusalan järjestöjä ja Vanhempainliittoa, jotka ovat vaatineet muutoksia perusopetuslakiin. Opettajien enemmistö kokee työrauhan heikentyneen kouluissa. Työrauhan heikkenemisestä kärsii viime kädessä oppilas, jolla ei ole mahdollisuutta keskittyä opetukseen. Kasvaville lapsille on tehtävä selväksi, että minkäänlainen häiritseminen, väkivalta tai kiusaaminen ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa. Tällä hetkellä opettajat kokevat, että heillä ei ole riittäviä keinoja puuttua ongelmiin. Opettajien on voitava olla aikuisia, jotka asettavat rajat oppilaiden käytökselle. Kouluväkivaltaan puuttuminen edistää osaltaan väkivallan vähentämistä myös laajemmin yhteiskunnassa.

 

Hallitus on tuomassa eduskunnalla tänä keväänä esityksen, joka antaa opettajille mm. mahdollisuuden tarkastaa oppilaiden omaisuutta vaarallisten esineiden varalta ja tarvittaessa ottaa vaaralliset tai kouluun sopimattomat esineet haltuun. Tämän kouluturvallisuutta parantavan esityksen voimaantuloa on kiirehdittävä ja uuden lain vaikutuksia kouluturvallisuuteen on seurattava tarkoin. Hallituksella tulee olla myös valmius täydentää lakiesitystä yksiselitteisellä oikeudella puuttua oppilaan häiritsevään käytökseen tarvittavin keinoin.

Hallituksen kehysriihen päätökset vahvistavat Suomen sisäistä turvallisuutta. Velkaantumisen taittamiseksi tehtiin kaiken kaikkiaan 600 miljoonan euron sopeutuspäätös, mutta leikkaukset eivät kohdistuneet sisäisen turvallisuuden rahoitukseen. Päinvastoin, Rajavartiolaitokselle päätettiin lisätä 10 miljoonaa euroa ja Suojelupoliisille 1,6 miljoonaa euroa. Päätös on merkittävä, sillä se tuo Rajavartiolaitokselle arviolta noin 160 henkilötyövuotta vuoden 2017 tasolla. Suojelupoliisille lisäys tarkoittaa 10 henkilötyövuotta, jotka osoitetaan terrorismin torjuntaan.

Itärajaliikenne kasvaa jatkuvasti 15 % vuosivauhdilla. Ilman lisäpanostusta Rajavartiolaitoksen ei olisi mahdollista järjestää rajaliikennettä sujuvasti. Toimivalla rajaliikenteellä turvataan, että miljardiluokan matkailusta saatava tulo jatkossakin kotiutuu Suomeen. Varsinkin Itä-Suomen taloudelle ratkaisu on todella tärkeä, mutta samaan aikaan hyvin järjestetty rajaliikenne on koko Suomen etu.

Samaan aikaan hallituksen kehysratkaisu vastaa hyvin Kristillisdemokraattien pitkään ajamia tavoitteita. Tavoite kotihoidontuen tason ja keston säilymisestä nykytasollaan saavutettiin. Samalla käyttöön otetaan osa-aikatyön paremmin mahdollistava joustava hoitoraha, joka helpottaa perheen ja työn yhdistämisen paremmin kuin nyt käytössä oleva osittainen hoitoraha. Myös päivähoitomaksut määräytyvät jatkossa nykyistä tarkemmin hoitotuntien määrän mukaan. Uudistus kannustaa vanhempia siihen, että lapset ovat hoidossa todellisen tarpeen mukaan. Lisäksi monen sairaan lapsen perheen huolta helpottaa se, että uuden Lastensairaalan rakentamiseen myönnettiin 50 miljoonan valtionosuudet.

 

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 28.3.2013.

Itäliikkuvuuden kasvu ja mahdollinen EU:n ja Venäjän viisumivapaus ovat Suomelle todellisia haasteita, joka vaativat merkittäviä muutoksia maahantulon käytäntöihin.

Näitä kysymyksiä mietitään myös EU-tasoisesti, josta esimerkkinä on älykkäät rajat-hanke. Komission ministerineuvostossa esittelemällä hankkeella tavoitellaan maahantulon helpottamista ja parempaa turvallisuutta. Hankepaketti sisältää kaksi asetusehdotusta, jotka ovat rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP) ja rajanylitystietojärjestelmä (EES).

Rekisteröityjen matkustajien ohjelmalla (RTP) mahdollistetaan yksinkertaisempi ja nopeampi rajanylitys Schengen-alueelle kaikille niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka liittyvät ohjelmaan ja täyttävät määritellyt ennakkotarkastuskriteerit.

Entry-exit-rajanylitystietojärjestelmä (EES) puolestaan mahdollistaa luvallisen oleskelun tarkan ja luotettavan laskemisen sekä matkustajien matkustushistorian todentamisen. Tämä tapahtuu mm. korvaamalla nykyinen passien leimaamisjärjestelmä sähköisellä rekisterillä.

Suomen on muiden maiden tavoin osittain itsekkäästikin varjeltava omaa turvallisuuttaan. Siksi uusi, älykäs järjestelmä, joka sisältäisi sormenjälkitiedot, sekä lainvalvontaviranomaisten pääsyn järjestelmän tietoihin olisi todella tarpeellinen. Ilman näitä lisäyksiä komission ehdotuksesta on vaarana tulla pelkkä kirjanpitojärjestelmä, joka ei vastaa uudistuksen varsinaisia tavoitteita unionin ulkorajojen turvallisuuden kehittämiseksi. Järjestelmä tulisi lisäksi saada mahdollisimman nopeasti käyttöön kaikilla ulkorajoillamme, jotta rajan ammattilaisilla olisi riittävät resurssit tehdä työnsä hyvin, eikä ylityspaikoille syntyisi pullonkauloja.

Päivi Räsänen

 

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 21.3.2013.