Lapsiin kohdistunutta seksuaalirikollisuutta vastaan tarvitaan ponnisteluja. Lapset saattavat joutua alttiiksi tälle rikollisuudelle niin kodin piirissä kuin muissa sosiaalisissa tilanteissa. Julkisuudessa on viime päivinä käyty keskustelua myös luterilaisen kirkon sekä sen suurimman herätysliikkeen piirissä tapahtuneista hyväksikäytöistä. Tarvittaisiin myös lisää tutkimustietoa ilmiön yleisyydestä erilaisissa lasten elämänpiiriä koskettavissa tilanteissa. Seksuaalinen hyväksikäyttö, etenkin luottamus- ja riippuvuussuhteessa, on lapselle erittäin vahingoittavaa.
On mahdollista, että lukuisiin pedofiilirikoksiin syyllistyneet eivät koskaan joudu vastaamaan teoistaan oikeudessa. Syyteoikeus lasten hyväksikäytöissä vanhentuu aikaisintaan, kun uhri täyttää 28 vuotta. Tämä ei ole riittävä aikajänne siksi, että seksuaalisen hyväksikäytön uhri saattaa sulkea kokemansa väkivallan jopa vuosikymmeniksi mielestään. Jos lapsi ei kerro asiasta kenellekään, hän ei ehkä edes ymmärrä olevansa rikoksen uhri. Uhrin kokema syyllisyys ja häpeä tapahtumasta tai siihen liittyvä kiristäminen saattavat myös vaikeuttaa asian esiin ottamista.
Olen kansanedustajana jättänyt lukuisia aloitteita koskien lasten hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia sekä tekojen vanhentumisaikoja. Eduskuntaryhmämme vaati viimeksi elokuisessa kesäkokouksessaan vanhentumisaikojen poistamista
Vuosikymmeniä sitten tapahtuneiden rikosten selvittäminen on vaikeaa ja vaatii vahvaa näyttöä. On kuitenkin tilanteita, joissa henkilö saattaa jopa tunnustaa useita rikoksia, mutta rikosten vanhentumisen johdosta häntä ei voida tuomita. Pedofiilirikoksille on järkyttävän tyypillistä, että hyväksikäytön uhri tuntee syyllisyyttä tapahtuneesta. Uhrin toipumisen kannalta on tärkeää, että tapahtunut teko määritellään, tekijä tuomitaan ja uhri vapautetaan syyllisyydestä.

Julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 31.10.2013.

Viime viikolla julkaistiin Ei kilpailutukselle –kansalaisaloite, joka vaatii kaikkien kehitysvammaisten palvelujen jättämistä kilpailutusmenettelyn ulkopuolelle. Kehitysvammaisten oman aloitteen viesti on tärkeä: ”Kilpailuttamisessa raha ratkaisee, kehitysvammaisten sekä meidän omaistemme ja ystäviemme ääntä ei kuulla.”
Viime hallituskauden loppupuolella Kehitysvammaisten Tukiliiton saamat ilmoitukset kehitysvammaisten huonosta kohtelusta lähes kaksinkertaistuivat. Huonon palautteen yhtenä syynä oli toimintojen kilpailuttaminen. Kehitysvammaliitto on ollut huolissaan siitä, että kilpailutuksella alas saadut hinnat ja samassa yhteydessä minimiin poljettu laatu voivat heikentää kehitysvammaisten ihmisoikeuksia.
YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa ja asuinkumppaninsa, ja heillä tulee olla riittävästi palveluja, jotka tukevat osallistumista oman lähiyhteisön toimintaan. Perustuslaki edellyttää, että asuminen ja palvelut järjestetään siten, että ne edistävät kehitysvammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Hyvä periaate on, että palvelut järjestetään vammaiselle henkilölle riittävän yksilöllisesti ottaen huomioon hänen elämäntilanteensa. Kilpailuttamisessa ei saa unohtaa palvelujen käyttäjiä.
Toivon, että kansalaisaloite johtaa laajaan julkiseen keskusteluun hankintalain soveltamisesta, palveluiden laadusta ja kehitysvammaisten oikeuksista. Tähän on syytä myös siksi, että EU:ssa loppuvaiheen valmistelussa oleva hankintadirektiivi tulee antamaan hankintamenettelyn valinnassa nykyistä paremmat mahdollisuudet vammaisten henkilöiden palveluiden irrottamiseen hankintalain kilpailuttamissäännöistä kansallista hankintalakia säädettäessä.
Päivi Räsänen

Julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 24.10.2013.

Suomi ottaa ensi vuonna 500 pakolaista, jotka etsivät turvaa Syyrian sodan ja kasvavien pakolaisleirien ahdingosta. Haluamme olla osaltamme helpottamassa ennätyksellisiin mittasuhteisiin kasvanutta inhimillistä kärsimystä. Samaan aikaan poliisilta saadun tiedon mukaan Suomessa on jo 700 henkilöä, jotka ovat saaneet maastapoistamispäätöksen, mutta heitä ei ole onnistuttu palauttamaan. Irak, Afganistan ja Somalia ovat maita, jotka ottavat vain vapaaehtoisesti sinne palaavia henkilöitä.

Tilanteen taustalla on Korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antama päätös, jonka mukaan henkilö, joka on saanut maastapoistamispäätöksen ja jonka osalta maahanmuuttoviranomainen katsoo turvallisen paluu kotimaahan olevan mahdollista, voi pelkästään odottamalla vakiinnuttaa oleskelunsa Suomessa. Useissa EU:n jäsenvaltioissa tällaista väliaikaista oleskelua ei ole millään perusteella mahdollista muuttaa pysyväksi. On mahdollista, että tästä muodostuu vetovoimatekijä Suomeen kohdistuville perusteettomille turvapaikkahakemuksille ja pitkällä aikavälillä maahanmuuton hallittavuus vaarantuu.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sisäministeriössä käynnistettiin lakihanke ongelman korjaamiseksi. Lisäksi aiomme vakiinnuttaa vapaaehtoisen paluun järjestelmän, jonka puitteissa suojelua saaneille henkilöille voitaisiin maksaa paluuavustusta. Neuvottelemme myös takaisinottosopimuksista, esimerkiksi Afganistanin kanssa palautusten helpottamiseksi.

Emme voi sulkea silmiämme ihmisoikeusrikkomuksilta tai maailman kriisipesäkkeissä koetulta inhimilliseltä hädältä. Maahanmuuttopolitiikan hallittavuus ja humaanius eivät poissulje toisiaan.

Päivi Räsänen
sisäministeri (kd)

julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 17.10.2013.

Suomessa tapahtuu vuosittain alle sata väkivaltarikosta, jotka voidaan liittää väkivaltaiseen ekstremismiin. Määrä on pieni suhteessa rikosten kokonaismäärään, mutta teoilla ja niiden uhkalla voi olla suuri vaikutus koettuun arjen turvallisuuteen.

Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan ääriliikehdintää, jossa väkivaltaa perustellaan aatteella tai ideologialla. Tekojen kohteet edustavat usein ryhmää tai aatesuuntaa, jota vastaan halutaan hyökätä. Terrorismi on ilmiön äärimmäinen muoto. Sen uhka on Suomessa edelleen vähäinen, mutta meillä tehdään säännöllisesti rikoksia, joiden taustalla on väkivaltaan yllyttävä ääriajattelu. Yhteyksiä terrorismiin muualla joudutaan myös selvittämään uudella tavalla, esimerkkinä Kenian kauppakeskusisku.

Ääriliikehdinnäksi tulkittavaa toimintaa on äärioikeiston ja -vasemmiston sekä islamistien ja yksittäisten toimijoiden piirissä. Valtavirrasta poikkeava ajattelu ei ole sinänsä laitonta, kunhan se ei tukeudu laittomaan toimintaan, riko lakia tai loukkaa muiden perusoikeuksia.

Tuoreen tilannekatsauksen mukaan väkivaltaisen ekstremismin määrä on edelleen vähäinen. Huolestuttava uudempi ilmiö on joidenkin musliminuorten osallistuminen aseellisiin konflikteihin islamilaisissa maissa, kuten Syyrian sisällissotaan.
Väkivaltainen islamismi on ekstremismin muoto, joka voisi kohdistaa uhkaa valtion rakenteita kohtaan. Muista ääriliikkeistä poiketen sillä on kansainväliset toimintatavat ja tavoitteet, ja yhteiskuntaan pyritään vaikuttamaan terrorismilla. Äärioikeistolaisten ryhmien toiminta on Suomessa luonteeltaan paikallista. Äärivasemmistolaiset väkivaltaa käyttävät antifasistiset ryhmät voivat pyrkiä yhteenottoihin viranomaisten ja muiden ääriliikkeiden kanssa. Tammi-heinäkuussa 2013 poliisin tietoon tuli noin kolmekymmentä rikosta, joiden voidaan epäillä liittyvän väkivaltaiseen ekstremismiin. Selkeä enemmistö tapauksista on äärioikeistolaisten skinheadien yksin tai yhdessä tekemiä spontaaneja väkivallantekoja. Ilmeinen rasistinen motiivi on noin kolmasosassa skinheadien väkivaltarikoksista. Tarkastelussa ei ole tullut ilmi rikoksia, jotka tekijä perustelee uskonnollisilla syillä.

Suurimmassa osassa rikoksista tekijä on kantaväestöä ja teko kohdistuu kantaväestöön. Ekstremistinen väkivalta on usein virheellisesti yhdistetty lisääntyneeseen maahanmuuttoon ja yhtenäiskulttuurin murtumiseen.
Ääriryhmiin liittyvät ovat usein nuoria miehiä. Turvaa ja aikuisen läsnäoloa kaipaava nuori voi löytää ryhmästä kaipaamansa yhteisön. Jäsenyys tuo arvovaltaa muiden silmissä.

Syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden vahvistaminen, koulutus ja pääsy työmarkkinoille ovat keskeisiä keinoja ilmiön ennalta ehkäisyssä. Hyvä koulutusjärjestelmä ja kansalaisjärjestötoiminta, joka tarjoaa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, ovat syitä Suomen useita maita parempaan tilanteeseen. Yhteistyö haavoittuvimpien ryhmien kanssa toimivien viranomaisten ja järjestöjen kesken on tärkeää. Koko yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistavia tekijöitä on syytä edelleen vaalia. Jos liikkeet saavat jalansijaa, on niistä vaikea päästä eroon.

Päivi Räsänen
sisäasiainministeri (kd)

Julkaistu Kaupunkisanomissa 4.10.2013.

Perheiden valinnanvapaus ja lapsen etu ovat tärkeimmät perustelut alle kolmevuotiaiden lasten oikeudelle kotihoidontukeen. Perheellä tulisi olla oikeus tehdä valintansa lapsen hoidosta keittiön pöydän ääressä – ei valtiovallan määräyksillä.
Osana Suomen talouden kannalta erittäin tärkeää rakenneuudistusratkaisua jouduimme hyväksymään päätöksen kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken. Budjettiriihen päätöksellä tavoitellaan työvoiman tarjonnan lisäämistä, mutta samalla valitettavasti kavennetaan perheiden valinnanvapautta. On kuitenkin hyvä, että kotihoidon tuki säilyy ennallaan sekä kestoltaan että tasoltaan. Kolmen ikävuoden raja kotihoidontuen saamiselle on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta. Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään kipeitä kompromisseja, kuten muutkin puolueet.

Kotihoidontuen paaluttamista vanhempien kesken on perusteltu keinona rakenteelliseksi uudistukseksi naisten työllisyysasteen nostamiseksi.Vuonna 2012 kotihoidontuen saajia oli noin 116 000. Valtaosa tuen saajista oli äitejä. Kotihoidon tuen saajista 15 000:lla nuorin lapsi oli ikävälillä 2-3 vuotta. Siksi esitetty muutos vaikuttaa onneksi vain pieneen osaan kotihoidontuen saajista. Kotihoidontuen leikkauksen työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ulottuisi 15 000 henkilöön, vaan huomattavasti pienempään määrään, sillä jo nyt noin 6750 tukea saavista äideistä on työmarkkinoilla työllisinä. Hoitorahan tason alentaminen tässä ryhmässä voi siten vaikuttaa vain enimmillään 8250 henkilön hakeutumiseen työmarkkinoille. Kotihoidon tuen saaminen ei edellytä poissaoloa työmarkkinoilta vaan tukea saa, mikäli perheessä on alle 3?vuotias lapsi, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Kotihoidontuen uudistus ei laskelmien mukaan tuota merkittäviä julkistaloudellisia säästöjä. Uudistuksen työllisyysvaikutukset jäävät joihinkin tuhansiin henkilöihin. Uudistus saattaa lisätä kunnallisen päivähoidon kustannuksia enemmän kuin tuen lyhentäminen tuo säästöjä. Tukiajan puolittaminen johtaisi monissa perheissä todennäköisesti siihen, että tukiosuus jätettäisiin käyttämättä, jolloin lapset menevät nykyistä pienempinä päivähoitoon. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä tukisi paljon tehokkaammin vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasaisemmin yhteiskunnassa.
Lain muutosta aletaan vasta valmistella, joten voimaantulon voi arvioida olevan aikaisintaan ensi vuoden puolivälissä. Kristillisdemokraatit tulevat vaatimaan lakiin siirtymäaikaa niin, ettei jo kotihoidontuella oleville tule kesken tukikauden muutosta, johon ei ole voinut varautua. Tulemme pitämään kiinni siitä, että omana tukiaikanaan voisi edelleen joustavasti tehdä työtä ja sinä aikana lasta voisi hoitaa toinen vanhempi tai vaikka isovanhempi. Yksinhuoltajien, yrittäjien ja esimerkiksi omia sekä vieraita lapsia hoitavien perhepäivähoitajien asemaa on pohdittava, jotta laki kohtelee lapsia yhdenvertaisesti. Muutoksen lapsivaikutukset tulisikin arvioida. Lasten hyvinvointi ei saa jäädä aikuisten tasa-arvon jalkoihin.

Kotihoidontuen rinnalle hyväksytty joustava hoitoraha paikkaa omalta osaltaan perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Joustava hoitoraha annetaan osa-aikatyötä tekeville alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. Tuki helpottaa perheen ja työn yhdistämistä paremmin kuin nyt käytössä oleva osittainen hoitoraha. Joustava hoitoraha on enimmillään 240 euroa kuukaudessa, kun nykyinen osittainen hoitoraha 96 euroa kuukaudessa. Tämä merkitsee perheille sekä suurempaa valinnanvapautta lapsen hoitopaikasta että matalampaa kynnystä työhön paluuseen vanhempainvapaalta. Uusi tuki tulee voimaan ensi vuoden alusta.

On selvää, että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Jaan huolen työurien kestosta, mutta työurien pidentäminen ei saa kohtuuttomasti kaventaa perheiden valinnanvapautta. Työn ja perheen yhteensovittamista tulee edistää esimerkiksi osa-aikaisen työnteon mahdollisuuksia lisäämällä ja osa-aikaisia perhevapaamahdollisuuksia kehittämällä. Pienten lasten kotihoito on investointi tulevaisuuteen, myös maamme kilpailukyvyn kannalta.

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri (kd)

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa.

Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö. Kyseessä on tärkeä muutos, sillä Suomessa säilötilojen kapasiteetti on ollut pitkään alimitoitettu. Säilöön otettuja ulkomaalaisia on jouduttu pitämään yhä useammin poliisin tiloissa, minkä pitäisi olla poikkeusmenettely.
Säilöönotto liittyy muun muassa tilanteeseen ennen ulkomaalaisen maasta poistamista. Säilöönoton vaihtoehtona henkilöille voidaan määrätä esimerkiksi ilmoittautumisvelvollisuus viranomaiselle, matkustusasiakirjojen luovuttaminen, velvollisuus ilmoittaa paikka, josta on tavoitettavissa tai rahallisen vakuuden antaminen.
Sisäministeriössä on parhaillaan käynnissä hanke, joka keskittyy säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseen ja muun säilöönottoa koskevan lainsäädännön tarkistamiseen. Säilöönoton vaihtoehtojen kehittämisessä pyritään huomioimaan erityisesti lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten raskaana olevat naiset, vammaiset henkilöt ja kidutuksen uhrit. Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto tullaan hallitusohjelman mukaisesti kieltämään laissa.

Uudessa säilöönottoyksikössä huomioidaan perheiden tarpeita

Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti säilökapasiteetin laajentamiseen on ensi vuoden talousarvioissa budjetoitu lisämäärärahaa. Lisämäärärahan avulla Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen remontoidaan uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, joka tulee sijoittumaan Lappeenrannan Konnunsuolle.
Yksikön tuleva sijainti vastaanottokeskuksen yhteydessä lakkautetun vankilan tiloissa on toiminnallisesti erinomainen. Tärkeimpien yhteistyökumppaneiden Maahanmuuttoviraston, ulkomaalaispoliisin ja rajavartiolaitoksen toimipisteet sijaitsevat kaikki lähistöllä ja jo ennestään hyvät yhteistyösuhteet tulevat tiivistymään entisestään. Uuden säilöönottoyksikön tilat mahdollistavat erityistarpeiden huomioimisen huomattavasti nykyistä Helsingin säilöönottoyksikköä paremmin.

Perheille ja naisille varataan tiloista erillinen kerros, johon saadaan majoitushuoneiden lisäksi sijoitettua harraste- ja leikkitilaa, oleskeluhuoneita, keittiötilat sekä perheiden käyttöön soveltuvat peseytymis- ja pyykkihuoltotilat. Miesten osastot sijoitetaan rakennuksen 2. ja 3. kerrokseen. Myös miesten osastolle saadaan sijoitettua kaikki tarvittavat oleskelu-, ruokailu-, peseytymis- ja pyykkihuoltotilat sekä kuntosali.
Tilat kunnostetaan kauttaaltaan viihtyisiksi ja vanhan rakennuksen talotekniikka uusitaan lähes kokonaisuudessaan, jotta taataan toimintavarmuus pitkälle tulevaisuuteen. Hanke on tärkeä paitsi maahanmuuttohallinnolle ja erityisesti Joutsenon vastaanottokeskukselle, myös Konnunsuon kylälle ja historialliselle vankilamiljöölle. Näin saadaan pelastettua yksi historiallisesti arvokas rakennus ränsistymiseltä aktiiviseen käyttöön ja samalla kirjoitetaan jälleen uusi luku Konnunsuon pitkään ja kunniakkaaseen historiaan.

Vaihtoehtoja punnitaan käytännön lähtökohdista

Sisäministeriön hankkeessa on selvitelty viranomaisten arvioita nykykäytännöistä ja on todettava, että säilöönoton kehittämisessä ollaan haastavien kysymysten äärellä. Säilöönoton ja vaihtoehtoisten toimintatapojen väli koetaan liian suureksi: säilöönotto on turhan rajoittavaa, varsinkin jos henkilö joudutaan sijoittamaan poliisin säilöönottotiloihin, mutta vaihtoehtoiset turvaamistoimet voivat puolestaan olla tehottomia.
Tarkoitus on kehittää lainsäädännössä jo olevia vaihtoehtoisia turvaamistoimia entistä toimivammiksi. Esimerkiksi laajentamalla mahdollisuutta ilmoittautua poliisin ja rajatarkastusviranomaisen toimipisteiden lisäksi vastaanottokeskuksissa pyritään lisäämään ilmoittautumisvelvollisuuden käytettävyyttä. Pitkien välimatkojen vuoksi on kohtuutonta velvoittaa asiakas ilmoittautumaan poliisiasemalle.

Kehittämistyössä kuullaan sidosryhmiä

Säilöönotto vaatii monenlaisia resursseja – niin matkoihin, tiloihin kuin työaikaan liittyen – sekä toimintatapojen suunnittelua eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä huomioiden.
Hallitusohjelman tavoitteen toteuttaminen säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseksi edellyttää vaativaa työskentelyä ja tulemme kuulemaan siinä monia eri tahoja. Ensi keväällä käynnistyvä uuden säilöönottoyksikön rakennustyö on joka tapauksessa tärkeä askel säilöönottopolitiikan kokonaisuuden kehittämisessä.

Poliisi teki vuonna 2012 noin 72 000 päihdeperusteista kiinniottoa. Määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta se on yhä suuri ottaen huomioon, että tehtävä ei lain mukaan varsinaisesti kuulu poliisille. Jo 40 vuoden ajan laki on määrännyt ei-väkivaltaisista päihtyneistä huolehtimisen kunnille.

Putkan kanta-asiakkaiden terveydentila vaatisi usein terveydenhuollon ammattilaisen arviointia tai sosiaalityöntekijän apua. Säilöön otetut ovat tyypillisesti keski-ikäisiä, päihdeongelmaisia asunnottomia miehiä, jotka ovat jollain tavoin syrjäytyneitä yhteiskunnasta. Jopa 65 % heistä kärsii jostakin kroonisesta sairaudesta. Kiinniottoja voi olla samalla henkilöllä satoja kertoja vuodessa.

Päihtymyksen vuoksi säilöön otettuja kuolee säilöönoton aikana vuosittain noin kymmenen henkilöä. Selkeä tilastohuippu näissä niin sanotuissa putkakuolemissa oli vuonna 2003, jolloin määrä nousi alkoholiveroalen vuoksi 24:ään. Putkakuolemien pääsyinä olivat alkoholimyrkytys, sairauskohtaukset ja aivovammat. Poliiseja on koulutettu muun muassa seuraamaan putkaan otettujen tajunnan tilaa, mutta arviointivirheitä tapahtuu. Alkoholin ja lääkkeiden yleistynyt sekakäyttö vaikeuttaa asiakkaan tilanteen arviointia.

Poliisilaitokset ovat joillakin paikkakunnilla sopineet yhteistyöstä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitajia ja tai sosiaalityöntekijöitä on sijoitettu viikonloppuisin putkalle, jotta päihteidenkäyttäjiä voidaan ohjata oikean avun piiriin. Joissakin kunnissa on kunnan ylläpitämä selviämisasema, jonka toiminnasta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia esimerkkejä. Suurimmassa osassa maata poliisi on jäänyt päihtyneiden säilöönoton kanssa yksin.

Onko putkan kova penkki oikea apu päihdeongelmaiselle? Mielestäni ei. On tärkeää vahvistaa sosiaali- ja terveysviranomaisten roolia päihtyneiden säilöönotossa. Näin myös putkakuolemia voidaan vähentää.

julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 19.9.2013.

Syyrian konflikti on jatkunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta ja vaatinut noin 100 000 kuolonuhria. Kriisin keskellä miljoonat ihmiset ovat myös joutuneet lähtemään kodeistaan. YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston UNCHR:n mukaan Syyriasta paenneita pakolaisia on jo kaksi miljoonaa. Näiden lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on arviolta yli neljä miljoonaa. Sisäministeriössä on huolestuneena seurattu tilanteen heikkenemistä ja samalla on käyty jatkuvia keskusteluja UNHCR:n kanssa siitä miten Suomi voisi pakolaistilanteessa auttaa. Pyynnöstäni sisäministeriö käynnisti kesällä varautumistyön sen miettimiseksi miten Suomi voisi Syyrian pakolaistilanteeseen vastata. Olemme sisäministeriön kautta mm. tarjonneet pakolaiskiintiön hätäkiintiön kohdentamista Syyrian pakolaisille sekä valmistelleet ensi vuoden kiintiön merkittävää kohdentamista Syyrian pakolaisille. Näiden toimenpiteiden lisäksi on sisäministeriön johdolla jatkuvasti valmisteltu vaihtoehtoja myös normaalin menettelyn ylittäville toimenpiteille. Tilanteen edelleen kärjistyessä on nyt ilmeistä, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa auttaminen normaalin pakolaiskiintiön puitteissa ei ole riittävää, vaan nyt tarvitaan poikkeuksellisia normaalin 750 henkilön pakolaiskiintiön ylittäviä menettelyjä. Sisäministeriössä valmistellaankin nyt ehdotusta ensi vuoden pakolaiskiintiön väliaikaiselle kasvattamiselle Syyrian tilanteen johdosta. Pidän mahdollisensa, että Suomi voisi jo heti ensi vuoden alussa vastaanottaa useita satoja pakolaisia, jotka ovat joutuneet pakolaiseksi Syyrian kriisin seurauksena. Myös taloudellisesti tiukkana aikana on Suomella oltava mahdollisuus auttaa lähimmäisiä keskellä äärimmäistä inhimillistä kärsimystä. Päätöksen pakolaiskiintiön mahdollisesta kasvattamisesta tekee hallitus yhdessä.