Kilpailuttaminen voi johtaa halpahintaisuuteen

Viime viikolla julkaistiin Ei kilpailutukselle –kansalaisaloite, joka vaatii kaikkien kehitysvammaisten palvelujen jättämistä kilpailutusmenettelyn ulkopuolelle. Kehitysvammaisten oman aloitteen viesti on tärkeä: ”Kilpailuttamisessa raha ratkaisee, kehitysvammaisten sekä meidän omaistemme ja ystäviemme ääntä ei kuulla.”
Viime hallituskauden loppupuolella Kehitysvammaisten Tukiliiton saamat ilmoitukset kehitysvammaisten huonosta kohtelusta lähes kaksinkertaistuivat. Huonon palautteen yhtenä syynä oli toimintojen kilpailuttaminen. Kehitysvammaliitto on ollut huolissaan siitä, että kilpailutuksella alas saadut hinnat ja samassa yhteydessä minimiin poljettu laatu voivat heikentää kehitysvammaisten ihmisoikeuksia.
YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa ja asuinkumppaninsa, ja heillä tulee olla riittävästi palveluja, jotka tukevat osallistumista oman lähiyhteisön toimintaan. Perustuslaki edellyttää, että asuminen ja palvelut järjestetään siten, että ne edistävät kehitysvammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Hyvä periaate on, että palvelut järjestetään vammaiselle henkilölle riittävän yksilöllisesti ottaen huomioon hänen elämäntilanteensa. Kilpailuttamisessa ei saa unohtaa palvelujen käyttäjiä.
Toivon, että kansalaisaloite johtaa laajaan julkiseen keskusteluun hankintalain soveltamisesta, palveluiden laadusta ja kehitysvammaisten oikeuksista. Tähän on syytä myös siksi, että EU:ssa loppuvaiheen valmistelussa oleva hankintadirektiivi tulee antamaan hankintamenettelyn valinnassa nykyistä paremmat mahdollisuudet vammaisten henkilöiden palveluiden irrottamiseen hankintalain kilpailuttamissäännöistä kansallista hankintalakia säädettäessä.
Päivi Räsänen

Julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 24.10.2013.