Hyvät kuulijat – rakkaat puolueystävät,

Teitä nähdessäni koen suurta kiitollisuutta. On tavattoman rohkaisevaa nähdä, että meitä kristillisdemokraattisia vastuunkantajia on kokoontuneena paljon eri puolilta Suomea. Kiitos, että olet mukana tässä yhteisessä työssä! Pahoittelen, että itselläni on valitettavasti mahdollisuus tänään olla mukana vain osa päivästä.
Vietämme ensi viikolla itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyden sisältöä voi kuvata hyvin kahdella sanalla: vapaus ja oikeudet. Itsenäisyys on myös tekemistä eikä vain yleviä tunteita tai vapauksien ja oikeuksien nauttimista. Viime viikot ja eilinen perjantai ovat hallituksessa olleet erityisesti tätä tekemistä, jotta maamme taloudellinen itsenäisyys ja vapauksien ja oikeuksien sisältö säilyisi vahvana.

Jotta hallituksen eilisten päätösten merkitys olisi ymmärrettävä, on syytä palauttaa mieleen muutamalla luvulla tilanne, jossa olemme. Vientimme on kehittynyt heikosti ja talouskasvu on pitkälti velkaantuneiden kotimarkkinoiden varassa. Teollisuudessa on menetetty kymmenessä vuodessa 120 000 työpaikkaa. Kotitalouksien velkamäärä on kasvanut suhteessa käytettäviin vuosituloihin 120 prosentin lukemaan. Bruttokansantuotteella mitattuna taloutemme on jo 30 miljardia jäljessä verrattuna tilanteeseen, jossa BKT olisi kasvanut tasaista kahden prosentin uraa vuodesta 2008. Verotulot ovat laskeneet, mutta julkiset menot ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin. Taso on jo nyt se, jonka ennustettiin koittavan vasta vuonna 2030. Suomen kokonaistuotanto jää tänä vuonna noin 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007.
Pitkään jatkunut kasvuvaje on aiheuttanut korkeat työttömyysluvut sekä valtion ja kuntien suuret alijäämät. Kyse ei ole vain talouskasvun heikentämistä näkymistä, sillä julkisen talouden tulot eivät normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen vallitessa riittäisi rahoittamaan nykyisiä julkisia menojamme ilman hallitsematonta velkaantumista.
Talouskasvu tai hallituksen vaihto ei korjaisi ongelmiamme. Meillä on edessä yhdeksän mrd euron vaje, joille on tehtävä jotakin tai julkinen talous ei selviä velvoitteistaan. Siksi hallitus päätti eilen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jotta turvaamme etuudet ja palvelut jatkossakin. Ilman rakennepoliittista kokonaisratkaisua olisi suurempi tarve valtiontalouden ja kuntatalouden alijäämien nopeaan umpeen kuromiseen. Se merkitsisi sitä, että kysyntä ja työllisyys heikentyisivät suurten ja nopeiden sopeutustoimien johdosta. Tehdyillä päätöksillä saamme aikaa budjettivajeen hallittuun poistamiseen. Rakenteisiin puuttumisen vaihtoehtona olisi ollut budjettivajeen välitön kurominen, joka olisi väistämättä johtanut työttömyyden kasvamiseen.

Suomen luottoluokituksen säilyminen osoittaa, että meihin vielä luotetaan ja on äärimmäisen tärkeää, että pystymme tekemään sellaisia päätöksiä, joilla luottamus säilyy. Päätökset ovat olleet raskaita, mutta kokonaisuus on hyvä. Uudistuksen kautta luodaan paremmin toimivia rakenteita. Samalla on pidetty kiinni tulonsiirroista eikä uudistus merkitse palveluiden leikkaamista.
Suurin ponnistus rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevassa päätöksessä on ollut linjaus kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Tehdyillä linjauksilla saavutetaan miljardin euron vähennys kuntien toimintamenojen kasvussa vuoden 2017 tasossa.

Kuntien veropohja kasvoi vuoteen 2005 asti, kun työvoiman määrä lisääntyi. Kun työikäisten määrä ja sen myötä verotulojen määrä kääntyivät laskuun, kunnat eivät ole enää pystyneet sopeuttamaan toimintaansa. Nyt tavoitteena on vähentää lisätyövoiman tarvetta kunnissa. Jos jatkaisimme kuten ennen, kuntien pitäisi palkata vuosittain 19 000 uutta työntekijää: 16000 eläköityneiden tilalle ja 3000 uutta työntekijää palveluntarpeen lisääntyessä. Uudistuksen myötä tarvitaan vain tuhannen, ei kolmen tuhannen työntekijän lisäys.

Kuntien tehtäviä koskevista yksittäisistä päätöksistä suurin taloudellinen merkitys on vanhuspalvelulain laitoshoitoa koskevien säädösten toimeenpano-ohjelmalla. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnat vähentävät laitoshoitoa ja parantavat avopalveluja. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan laitoshoitona edelleen, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Päätöksen valmistelussa pidin keskeisenä sitä, että laitoshoitoa voidaan vähentää vain lisäämällä samanaikaisesti hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja, kotipalvelua ja omaishoidon tukea ja perhehoitoa.

Jos vanhustenhoidon palvelurakenteemme olisi vuonna 2017 samanlainen kuin vuonna 2011, palvelujen (bruttokäyttö)kustannukset kasvaisivat 503 miljoonaa euroa. Vähentämällä laitoshoitoa ja parantamalla samalla avopalvelujen kattavuutta, vähennämme kustannusten kasvua 300 M€/v. Vanhustenhoidon rahoitusta ei siis leikata vaan ehkäistään kustannusten kasvua.
Taloudellisesti vaikeina aikoina on erityisen tärkeää kohdistaa valtion ja kunnan resurssit niin, että ne ovat parhaassa mahdollisessa käytössä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet säästävät inhimillisiltä tragedioilta, mutta samalla ennaltaehkäisy on myös edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Kuntien velvoitteiden karsiminen tulee toteuttaa niin, ettei tulilinjalla ole ennaltaehkäisevä toiminta. Hyvät ystävät, kd vaikuttaa. Eilen sovitun mukaisesti, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä jopa vahvistetaan parantamalla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraatiota. Näin tuetaan saumattomien palveluketjujen muodostumista esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa. Nykyisin mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat toisistaan erillään hajanaisessa palvelujärjestelmässä. Hajanainen palvelujärjestelmä vaikeuttaa palveluja tarvitsevien pääsyä niiden piiriin ja edesauttaa putoamista pois niistä. Palvelujen riittävyyden turvaaminen edellyttää terveyskeskuksissa toteutuvaa etulinjan varhaista mielenterveys- ja päihdetyötä, terveyskeskuslääkärien työn tukemista ja palveluohjaustoimintaa. Avohoidon ja liikkuvien palvelujen uudistaminen ja monipuolistaminen mahdollistaa psykiatristen sairaansijojen määrän vähentämisen arviolta 40 % verran.
Uudistus tuo mukanaan myös monia muita todella maalaisjärkeen käypiä uudistuksia. Esimerkiksi erilaisia terveydenhuollossa laadittavia lääkärintodistuksia ja –lausuntoja arvioidaan nyt olevan yli sata. Niiden vähentäminen säästää julkisen terveydenhuollon kustannuksista vuodessa 8 miljoonaa euroa. Reseptien voimassaoloajan pidentäminen kahteen vuoteen vähentää kustannuksia noin 3 M€.

Meillä sisäministeriössä rajanpinta kuntiin muodostuu pelastuslaitosten kautta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa hyväksyttiin ehdotuksemme pelastustoimen rakenneuudistukseksi. Hallinnosta ja tukitoiminnoista säästetään 7,5 miljoonaa euroa niin että vasteajat eivät pitene muuttamalla pelastustoimen aluejakoa. Alueita tulee 22 sijaan 11. Pelastuslaitosten palvelutasoon tai palomiesten määrään ei kajota. Paloauto ja ambulanssi saapuvat hädässä olevan luo yhtä nopeasti kuin tähänkin asti. Vasteaikojen pysyminen ennallaan oli ehdoton lähtökohta tälle esitykselleni.

Hyvät kuulijat,

Hallitus teki syyskuussa päätöksen kasvattaa pakolaiskiintiötä väliaikaisesti 300 henkilöllä ensi vuodelle Syyrian pakolaistilanteen vuoksi. Syyrian konflikti on jatkunut jo kaksi ja puoli vuotta. Se on vaatinut noin 100 000 kuolonuhria ja yli 2 000 000 ihmistä on joutunut jättämään kotimaansa. Sisällissodassa raskaimman taakan kantavat aina siviilit – naiset, lapset ja vanhukset.

Syyrian naapurimaissa yritetään selviytyä kasvavien pakolaismäärien kanssa. Esimerkiksi väestöltään Suomen kokoisessa Jordaniassa on jo yli 800 000 pakolaista.
Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen. Teemme sen monin eri tavoin muun muassa kriisiapua lisäämällä. Silti panoksemme on vaatimaton.

Kiintiöpakolaisten ottaminen ei ole avain koko kriisin ratkaisuun, mutta se on ratkaisevan tärkeä mahdollisuus heille, jotka pääsevät aloittamaan uutta elämää pakolaisleirin näköalattomuuden jälkeen. Suomen kannalta juuri tämä parjattu kiintiöpakolaisten ottaminen on hallittu ja turvallinen tapa auttaa. Pystymme etukäteen valitsemaan, ketä otamme vastaan ja varmistamaan, että esimerkiksi sodan osapuolia tai henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin, ei pääse maahamme. Kiintiöpakolaisten kohdalla varmistetaan etukäteen, että heillä on niin sanotut kuntapaikat, eli heidät voidaan sijoittaa tuleviin asuinkuntiinsa. Järjestelmä on hyvin hallittu tapa auttaa näitä ihmisiä ja hallittavuus on mielestäni keskeistä maahanmuuttopolitiikassa. Voimme verrata käytäntöä siihen, keitä maahamme yleensä saapuu turvapaikanhakijoiksi. Joukossa on usein kaikkein hyväosaisimpia ja vahvimpia ja ne, jotka todella ovat avun tarpeessa, ovat jääneet pakolaisleireille. Juuri tästä joukosta valitaan kiintiöpakolaiset.

Pakolaiset edustavat vain murto-osaa maahanmuuttajista. Kokonaisuus on paljon monimuotoisempi. Tuoreen OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Suomeen tuli vuonna 2012 pitkäaikaista oleskelua varten ulkomailta yli 35 000 henkilöä, heistä suojelua hakevia turvapaikanhakijoita oli vain alle 10 prosenttia. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelun tai puolison perässä.

Maahanmuuttokeskustelu on kärjistynyt viime vuosina. Esillä ja äänessä tässä keskustelussa ovat useimmiten äärilaidat. Kärjistävistä lausunnoista tulee helposti itseään toteuttavia ennustuksia, sillä ne heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä taas puolestaan lisää heidän syrjäytymisriskiään.

Kristillinen ihmiskäsitys korostaa jokaisen ihmisyksilön ainutlaatuisuutta ja arvoa Jumalan kuvana. Kristillinen ihmiskuva on kristillisdemokraattisen politiikan kivijalka. Puolueemme ei ole kummassakaan äärilaidassa tässä kysymyksessä. Olemme aina tunnustaneet ihmiskuvamme mukaisesti myös kaukana olevan lähimmäisemme oikeuden ihmisarvoiseen elämään. Meidänkin joukossamme on monia, jotka antavat säännöllisesti varoja lähetys- ja kehitysaputyöhön ja olemme puolustaneet kansainvälisen vastuun kantamista kehitysavun kautta. On hyvä muistaa, että meistä jokainen kuuluu rikkaimpaan yhteen prosenttiin maailman väestöstä.

Maahanmuuttopolitiikan tulee kuitenkin olla hallittua. Rajavalvonnan sekä turvapaikka- ja oleskelulupakäytäntöjen avulla huolehdimme yhteiskunnan turvallisuudesta ja siitä, ettei tänne muodostu paperittomien siirtolaisten slummeja. Otamme vastaan turvapaikanhakijat ja lisäksi sen verran pakolaisia, kun aidosti pystymme yhteiskuntaamme integroimaan ja että järjestelmän väärinkäyttöä pyritään estämään.

Hyvät kristillisdemokraatit,

Teidän ansiostanne puolueemme vaikuttaa monella tasolla: eduskunnassa, hallituksessa ja paikallistasolla sekä Brysselissä. Sari Essayah hoitaa ansiokkaasti tehtäväänsä europarlamentaarikkona yhtenä parlamentin ahkerimmista MEPeistä. Huomasitte varmasti uutisen, että Sari on koko yli 700-päisen europarlamentin neljänneksi eniten muutosesityksiä jättänyt parlamentaarikko. Tukenaan hänellä on osaava esikunta. Vaikutamme Brysselissä myös sisäministerin tehtävien kautta, sillä osallistun säännöllisesti oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvoston kokouksiin. Seuraava kokous on ensi viikolla. Kotimaassa EU-politiikan keskeinen linjaaja on eduskunnan suuri valiokunta. Meillä on loistava tilanne, sillä Peter Östman on valiokunnan varsinaisena jäsenenä ja Sauli Ahvenjärvi hänen varajäsenenään. Suomen kristillisdemokraattien kädenjälki näkyy EU-politiikassa.

Syksy on ollut Euroopan sisäasioiden näkökulmasta tiivis. Eniten ovat puhututtaneet Eurooppaan kohdistuneet maahantulopaineet ja niihin reagointi. Välimeren tilanteella on vaikutusta myös muihin vapaan liikkuvuuden alueen valtioihin, ja siksi siihen vastaaminen edellyttää eurooppalaista yhteistyötä. Tuoreessa muistissa on Lampedusan traaginen onnettomuus, jossa hukkui satoja Italiaan pyrkineitä siirtolaisia.

Olemme mukana Euroopan rajavalvontaviraston Frontexin ja Euroopan turvapaikkavirasto EASO:n toiminnassa. Suomi osallistuu kokoonsa nähden vahvasti nyt Lampedusan edustalla käynnissä olevaan Frontexin valvontaoperaatioon Välimerellä. Operaation avulla voidaan pelastaa lukuisia ihmishenkiä. Käytännössä kaikki Frontexin valvontaoperaatiot ovat viime vuosina muuttuneet meripelastusoperaatioiksi. Sisäministerinä olen saanut olla vaikuttamassa siihen, että marraskuun alussa lähetimme välimerelle rajavartiolaitoksen Dornier valvontakoneen.

Ensi viikon OSA-neuvostossa käsitellään Välimeren muuttovirtojen tilanteen hallintaa varten perustetun Task forcen toimintaa. Tarvitsemme niin lähtö- ja kauttakulkumaiden tukemista, turvapaikka- ja palautuspolitiikan kehittämistä kuin ihmissalakuljetuksen ja organisoidun rikollisuuden ennaltaehkäisyä ja torjuntaa.

On esitetty myös näkemyksiä, että EU:ssa pitäisi vastata maahanmuuttopaineisiin myös turvapaikanhakijoiden sisäisillä siirroilla osana solidaarisuuden osoittamista. Suomen kanta on, että sisäisten siirtojen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Pidän tätä perusteltuna, sillä sisäisistä siirroista voi seurata niin sanottua vetovaikutusta. Tieto tai toive siirrosta toiseen jäsenvaltioon voisi houkutella tulemaan EU:n alueelle juuri sellaisen jäsenvaltion kautta, johon maahanmuuttopainetta kohdistuu ja josta siirtoja muualle tehdään.

Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on yksi EU:n kansalaisten tärkeimmistä oikeuksista ja sisämarkkinoiden kulmakivistä. Vapaa liikkuvuus tuo niin hyötyjä kuin mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Ensi viikon OSA-neuvostossa keskustellaan komission loppuraportin pohjalta näistä väärinkäytöksistä, joita olemme, ikävä kyllä, kohdanneet kasvavassa määrin myös Suomessa. Ilmiön laajeneminen tulee estää tehokkailla toimilla, kuten kehittämällä tilastointia ja jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. Erityisen tärkeä meille on Viron kanssa käynnistynyt hanke. Myös Suomen viranomaisten on välttämätöntä parantaa keskinäistä tiedonkulkuaan. EU/ETA-alueen kansalaisen oleskeluoikeuden edellytyksenä on, että hän kykenee elättämään itsensä. Toistuva turvautuminen toimeentulotukeen voi johtaa rekisteröinnin peruuttamiseen. Sosiaaliviranomaisille tulisi saada oikeus raportoida lupaviranomaisille EU-kansalaisen toistuvasta turvautumisesta toimeentulotukeen, jotta oleskeluluvan voisi näissä tapauksissa perua.

Hyvät ystävät,

Talouden rinnalla politiikan talvea ja kevättä hallitsee tulevat eu-vaalit. Haluan rohkaista ja kannustaa teitä hyvät puolueystävät käymään tarmolla vaalityöhön. Tulevat EU-vaalit ovat meille puolueena näytönpaikka ja vaativat meidän jokaisen täyttä panosta.
Me Kristillisdemokraatit tarjoamme Eurooppa-politiikkaan rakentavaa vaihtoehtoa. Eurooppa-keskustelun toisella laidalla ovat kaikkea EU:n kehittämistä vastustavat ja toisella taas yltiö EU-myönteiset puolueet. Viime vuosien talouskriisin keskellä on ajatus Euroopasta hukkunut. Eurooppa on ja tulee olemaan Suomen tärkein viiteryhmä. Eurooppalaisen yhteistyön projekti sisältää myös onnistumisia. Euroopan yhdentyneet sisämarkkinat ovat tarjonneet suomalaisille yrityksille 500 miljoonan ihmisen kotimarkkinat.

Kristillisdemokraateilla on edelleen tehtävä Euroopassa. Tahdomme olla mukana rakentamassa Eurooppaa, jonka perustana ovat ihmisarvo, vapaus, vakaus ja hyvinvointi. Eurooppalaisen kristillisdemokratian periaatteiden mukaan päätöksiä tulee tehdä lähellä ihmistä alhaalta ylöspäin, ei päinvastoin. Politiikan viitekehys tulee olla ensin yksilö ja hänen perheensä, sen jälkeen yhteisö ja jäsenvaltio. Näemme EU:n ennen kaikkea valtioiden välisenä yhteistyöelimenä. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU-tasolla. Tämän eurooppalaisen kristillisdemokratian periaatteen me jaamme myös Suomessa.

Hyvät kristillisdemokraatit,

Me tarvitsemme yhteisiä tekoja tulevaisuuden Suomen puolesta.
Meillä päättäjillä on oltava rohkeutta tehdä maamme kannalta tärkeät päätökset. Kristillisdemokraatit ovat perinteisesti olleen niin puolueena kuin yksittäisinä poliittisina toimijoina vastuullisia, yhteisen hyvän rakentajia. Olemme myös rauhan ja sovinnon rakentajia. Pienikin kansakunta voi olla vahva ja saada paljon aikaiseksi, kun puhallamme yhteen hiileen. Sama koskee puoluettamme.