Suomi ottaa ensi vuonna 500 pakolaista, jotka etsivät turvaa Syyrian sodan ja kasvavien pakolaisleirien ahdingosta. Haluamme olla osaltamme helpottamassa ennätyksellisiin mittasuhteisiin kasvanutta inhimillistä kärsimystä. Samaan aikaan poliisilta saadun tiedon mukaan Suomessa on jo 700 henkilöä, jotka ovat saaneet maastapoistamispäätöksen, mutta heitä ei ole onnistuttu palauttamaan. Irak, Afganistan ja Somalia ovat maita, jotka ottavat vain vapaaehtoisesti sinne palaavia henkilöitä.

Tilanteen taustalla on Korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antama päätös, jonka mukaan henkilö, joka on saanut maastapoistamispäätöksen ja jonka osalta maahanmuuttoviranomainen katsoo turvallisen paluu kotimaahan olevan mahdollista, voi pelkästään odottamalla vakiinnuttaa oleskelunsa Suomessa. Useissa EU:n jäsenvaltioissa tällaista väliaikaista oleskelua ei ole millään perusteella mahdollista muuttaa pysyväksi. On mahdollista, että tästä muodostuu vetovoimatekijä Suomeen kohdistuville perusteettomille turvapaikkahakemuksille ja pitkällä aikavälillä maahanmuuton hallittavuus vaarantuu.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sisäministeriössä käynnistettiin lakihanke ongelman korjaamiseksi. Lisäksi aiomme vakiinnuttaa vapaaehtoisen paluun järjestelmän, jonka puitteissa suojelua saaneille henkilöille voitaisiin maksaa paluuavustusta. Neuvottelemme myös takaisinottosopimuksista, esimerkiksi Afganistanin kanssa palautusten helpottamiseksi.

Emme voi sulkea silmiämme ihmisoikeusrikkomuksilta tai maailman kriisipesäkkeissä koetulta inhimilliseltä hädältä. Maahanmuuttopolitiikan hallittavuus ja humaanius eivät poissulje toisiaan.

Päivi Räsänen
sisäministeri (kd)

julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 17.10.2013.