Suomessa tapahtuu vuosittain alle sata väkivaltarikosta, jotka voidaan liittää väkivaltaiseen ekstremismiin. Määrä on pieni suhteessa rikosten kokonaismäärään, mutta teoilla ja niiden uhkalla voi olla suuri vaikutus koettuun arjen turvallisuuteen.
Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan ääriliikehdintää, jossa väkivaltaa perustellaan aatteella tai ideologialla. Tekojen kohteet edustavat usein ryhmää tai aatesuuntaa, jota vastaan halutaan hyökätä. Terrorismi on ilmiön äärimmäinen muoto. Sen uhka on Suomessa edelleen vähäinen, mutta meillä tehdään säännöllisesti rikoksia, joiden taustalla on väkivaltaan yllyttävä ääriajattelu. Yhteyksiä terrorismiin muualla joudutaan myös selvittämään uudella tavalla, esimerkkinä Kenian kauppakeskusisku.
Ääriliikehdinnäksi tulkittavaa toimintaa on äärioikeiston ja -vasemmiston sekä islamistien ja yksittäisten toimijoiden piirissä. Valtavirrasta poikkeava ajattelu ei ole sinänsä laitonta, kunhan se ei tukeudu laittomaan toimintaan, riko lakia tai loukkaa muiden perusoikeuksia.
Tuoreen tilannekatsauksen mukaan väkivaltaisen ekstremismin määrä on edelleen vähäinen. Huolestuttava uudempi ilmiö on joidenkin musliminuorten osallistuminen aseellisiin konflikteihin islamilaisissa maissa, kuten Syyrian sisällissotaan.
Väkivaltainen islamismi on ekstremismin muoto, joka voisi kohdistaa uhkaa valtion rakenteita kohtaan. Muista ääriliikkeistä poiketen sillä on kansainväliset toimintatavat ja tavoitteet, ja yhteiskuntaan pyritään vaikuttamaan terrorismilla. Äärioikeistolaisten ryhmien toiminta on Suomessa luonteeltaan paikallista. Äärivasemmistolaiset väkivaltaa käyttävät antifasistiset ryhmät voivat pyrkiä yhteenottoihin viranomaisten ja muiden ääriliikkeiden kanssa. Tammi-heinäkuussa 2013 poliisin tietoon tuli noin kolmekymmentä rikosta, joiden voidaan epäillä liittyvän väkivaltaiseen ekstremismiin. Selkeä enemmistö tapauksista on äärioikeistolaisten skinheadien yksin tai yhdessä tekemiä spontaaneja väkivallantekoja. Ilmeinen rasistinen motiivi on noin kolmasosassa skinheadien väkivaltarikoksista. Tarkastelussa ei ole tullut ilmi rikoksia, jotka tekijä perustelee uskonnollisilla syillä.
Suurimmassa osassa rikoksista tekijä on kantaväestöä ja teko kohdistuu kantaväestöön. Ekstremistinen väkivalta on usein virheellisesti yhdistetty lisääntyneeseen maahanmuuttoon ja yhtenäiskulttuurin murtumiseen.
Ääriryhmiin liittyvät ovat usein nuoria miehiä. Turvaa ja aikuisen läsnäoloa kaipaava nuori voi löytää ryhmästä kaipaamansa yhteisön. Jäsenyys tuo arvovaltaa muiden silmissä.
Syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden vahvistaminen, koulutus ja pääsy työmarkkinoille ovat keskeisiä keinoja ilmiön ennalta ehkäisyssä. Hyvä koulutusjärjestelmä ja kansalaisjärjestötoiminta, joka tarjoaa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, ovat syitä Suomen useita maita parempaan tilanteeseen. Yhteistyö haavoittuvimpien ryhmien kanssa toimivien viranomaisten ja järjestöjen kesken on tärkeää. Koko yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistavia tekijöitä on syytä edelleen vaalia. Jos liikkeet saavat jalansijaa, on niistä vaikea päästä eroon.
Päivi Räsänen
sisäasiainministeri (kd)
Julkaistu Kaupunkisanomissa 4.10.2013.