Ajankohtaista

RSS

Päivi Räsänen: Seuraavaan hallitukseen perheministeri

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

julkaisuvapaa 31.1.2011 klo 18.30

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Isokyrössä puheessa 31.1.2011 klo 18.30:

Seuraavaan hallitukseen perheministeri

 

Kristillisdemokraatit on jo useiden vaalikausien ajan ajanut tavoitetta, että hallitukseen nimettäisiin perheministeri, joka vastaa kokonaisvaltaisesti perhepolitiikan kysymyksistä. Suomen tulevaisuus rakennetaan perheissä ja kodeissa. Hallituksen ministeritehtävät nimetään sillä perusteella, mitä tehtäviä yhteiskunnassa pidetään tärkeinä.

Iloitsen siitä, että Keskustapuolueen puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi on tässä asiassa tullut kristillisdemokraattien linjoille. Hän on perustellut hanketta sillä, että ”viime laman aikana suoritetut leikkaukset tekivät yhteiskuntaan haavoja, jotka eivät ole vieläkään umpeutuneet.” Toivottavasti tämä tavoite löytyy muiltakin puolueiden puheenjohtajilta. Ministerien määrää ei silti tarvitse lisätä. Peruspalveluministerin muut tehtävät voidaan siirtää sosiaali- ja terveysministerille.

Erityinen huomio tulee kiinnittää lapsiköyhyyteen, joka koskettaa kipeimmin yksinhuoltajatalouksia. Kaikkein suurimmassa ahdingossa ovat ne yksinhuoltajat, joiden lapset jäävät vaille toisen vanhemman elatusapua. Näissä tilanteissa Kela maksaa elatustukea, joka on kuitenkin jäänyt pahasti jälkeen lasten elatuskustannusten kasvusta. jolla turvataan lapsen elatus. Elatustuen täysi määrä on 139,54 euroa kuukaudessa lasta kohden. Suomalaislapsen keskimääräinen kulutus on 525 euroa kuukaudessa. Elatustuen korottamisen on kustannustehokas keino auttaa heikossa asemassa olevia perheitä, sillä se kohdistuu niille perheille, joiden talous on yhden vanhemman ansioiden varassa.

Perhevapaajärjestelmissä on jäänyt täysin huomiotta kasvatuksellisesti vaikea murrosikä. Tässä vaiheessa valvonnan ja läsnäolon tarve kasvaa, mutta vanhemmat ovat tiukasti kiinni omassa työelämässä. Joustojen puute on hankala etenkin yksinhuoltajille. Ehdotan harkittavaksi sitä, että osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa voisi pikkulasten ohella saada myös murrosikäisen lapsen vanhempi silloin kun erityistä kasvatuksellista tarvetta ilmenee.

 

Päivi Räsänen

0505113065

Kalliksen yllättävä päätös

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskuntaryhmämme puheenjohtajan Bjarne Kalliksen eilinen ilmoitus jättäytyä pois eduskuntavaaleista oli suuri yllätys. En osannut lainkaan aavistaa päätöstä. On tunnustettava, että Bjarnen luopuminen valtakunnan politiikasta on menetys puolueellemme, eduskuntaryhmällemme ja koko eduskunnalle. Eduskunnasta tuskin löytyy esimerkiksi veropolitiikasta parempaa asiantuntijaa. Kallis on myös yksi eduskunnan parhaista puhujista, retoriikassa ylivertainen molemmilla kotimaisilla kielillä. Bjarnen perustelut päätökselle kertovat vastuunkannosta: hän luottaa, että Vaasan vaalipiirin ehdokastilanne ja kannatus on nyt niin hyvä, että kansanedustajapaikka on turvattu. Tähän uskon itsekin, vähintään yksi paikka tulee Kalliksen päätöksenkin jälkeen. Olin jo aiemmin sopinut juuri tälle päivälle vierailun Pohjanmaalle, Seinäjoelle ja Isokyröön. Tapaan tänään useita loistavia ehdokkaitamme, ainakin Mauno Joupin, Kati Nummensalon, Aki Ruotsalan ja Helena Lahtisen.

Tietenkin päätös oli oikeutettu. Tämän vaalikauden lopulla 66-vuotta täyttävä valtiopäivämies on saavuttanut kunnioitettavan eläkeiän. Bjarne on antanut valtavan suuren panoksen puolueellemme viiden kauden kansanedustajana ja puolueen pitkäaikaisena, innovatiivisena puheenjohtajana. Vastuut jatkuvat Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja varmasti kysyttynä puhujana ja luottamushenkilönä. Toivon, että pitkään työpäivään tottunut, äärimmäisen ahkera Bjarne pystyisi nyt hiukan vapaammin ja paremmalla ajalla nauttimaan elämästä, terveydestä, perheestä ja ystävistä. Mutta kyllä omat tunnelmani ovat aika sekavat ja hämmentyneet tämän jälkeen…

Egyptissä anarkiaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Tuoreiden uutisten perusteella Egypti on syöksynyt paikoitellen anarkiaan. Mielenosoituksista alkaneet levottomuudet ovat johtaneet vandalismiin ja ryöstelyyn, tuhansia vankeja on paennut vankiloista ja pahimmilla alueilla asukkaat joutuvat suojelemaan kotejansa öisillä partioilla. Tunisiasta alkanut kansannousu on laajentunut useisiin Pohjois-Afrikan valtioihin. Se kertoo pinnan alla kyteneestä tyytymättömyydestä itsevaltaista hallitsemista, suuria tuloeroja, köyhyyttä ja työttömyyttä sekä mielivaltaista oikeusjärjestelmää kohtaan.

Mihin kansannousu johtaa? Toivottavasti vaihtoehdot eivät ole entisten vallanpitäjien kovenevien otteiden ja toisaalta radikaalin islamismin valtaannousun välillä. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei tuota demokratiaa, ihmisoikeuksia, sanan- ja uskonnonvapautta. Näyttää siltä, että muu maailma seuraa hämmentyneenä ja neuvottomana Pohjois-Afrikan kuohuntaa toivoen, että tilanne rauhoittuisi itsestään.

Räsänen: Kokoomuksen verokevennyslupaukset ovat populistisia

Kirjoitettu kirjoittajana

KANNANOTTO

29.1.2011

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd):

Kokoomuksen verokevennyslupaukset ovat populistisia

 

Kokoomuksen lupaus miljardin euron tuloverokevennyksistä on populistinen vaalitäky. Jos kokoomus ottaa vakavasti valtion velkaantumisen pysäyttämisen, sen vero-ohjelma tarkoittaa sitä, että samaan aikaan joudutaan rajuihin menoleikkauksiin. On myös muistettava, että kulutukseen kohdistuvat lisäverot syövät kansalaisten ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa. Veronkiristysten euromääräisesti voimakas painottuminen kulutukseen merkitsee myös kansalaisten toimeentuloerojen kasvua.

 

Päivi Räsänen

050-5113065

Lepakoiden, vapaaehtoisten, lottien, metsien, kemian ja afrikkalaisen alkuperän juhlavuosi

Kirjoitettu kirjoittajana

Suomen luonnonsuojeluliitto tiedotti, että vuotta 2011 vietetään maailman lepakoiden vuotena. Lepakkovuoden tavoitteita ovat lepakoihin liittyvien ennakkoluulojen hälventäminen, lepakoiden suojelutilanteen parantaminen ja lepakkotiedon lisääminen.

Aloin muistelemaan, mille muille hyville tarkoituksille tämä vuosi on omistettu. Vuonna 2011 vietetään Euroopan Unionin vapaaehtoisten vuotta. Suomessa vietetään tänä vuonna Lotta Svärd -yhdistyksen perustamisen juhlavuotta. YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi. YK juhlii tänä vuonna myös kansainvälistä kemian vuotta.

YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö UNESCO on julistanut vuoden 2011 afrikkalaisen syntyperän vuodeksi. Miten aiot juhlistaa lepakoiden vuotta?

Lapsilisät tulee palauttaa toimeentulotukea saaville perheille

Kirjoitettu kirjoittajana

Lapsilisät tulee palauttaa etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin niitä ei leikata pois, mikäli perhe saa toimeentulotukea. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt tätä vaihtoehtobudjeteissaan ja ehdotus sisältyy myös puolueemme vaaliohjelmaan.

Lapsilisät ovat lapsen tuloa ja niiden tarkoitus on tasata kustannuksia lapsettomien ja lapsiperheiden välillä. Sen vuoksi vanhempien tulojen tai etuuksien ei tule vaikuttaa lapsilisien saamiseen. Tällä hetkellä lähes kymmenesosa lapsiperheistä ei saa lapsilisiä lainkaan. Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on noin 50 000. Näistä suuri osa on yksinhuoltajaperheitä.

Yksinhuoltajien kotitalouksista joka neljäs sai toimeentulotukea viime vuonna. Lapsilisien palauttaminen etuoikeutetuksi tuloksi maksaisi n. 150 miljoonaa euroa vuodessa, mutta sillä voitaisiin tehokkaasti vähentää lapsiköyhyyttä.

Tuloeroja tulee tasata verotuksen, ei lapsilisien kautta. Lapsilisiä ei siksi tule tehdä tulosidonnaisiksi tai veronalaiseksi tuloksi. Vaikka lapsilisät poistettaisiin kokonaan yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevilta perheiltä, valtio saisi lisätuloja vain kymmenen miljoonaa. Jyrkkää leikkuria ei olisi mahdollista laittaa, vaan käytännössä lapsilisät tehtäisiin tulosidonnaisiksi tai veronalaiseksi tuloksi.

Jos lapsilisät pantaisiin verolle tai tulosidonnaisiksi, lapsiperheiden verotus kiristyisi suhteessa lapsettomiin. Lapsilisien porrastaminen tuloista riippuvaksi kohdistuisi kipeimmin tavallisiin työtätekeviin perheisiin ja aiheuttaisi kannustinloukkuja.

Avioerojen ehkäisyyn kannattaa panostaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria. Pankin tekemän tutkimuksen mukaan avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Eron jälkeen yhteenlasketut asumiskulut kasvavat. Useita kodin hyödykkeitä tarvitaan kaksinkertaisesti. Peräti neljäsosa yksinhuoltajista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Lähes joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. Vuosittain noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron ja erilleen muuton. Uusi ja huolestuttava ilmiö on pikkulasten vanhempien erojen lisääntyminen. Tällä hetkellä perheille ei erotilanteessa ole tarjolla riittävästi tukea ja sen saatavuus vaihtelee eri puolilla maata.

Lapsuudessa koettu ero voi tutkimusten mukaan vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja koulumenestykseen, lisätä nuoruusiän masennusta ja aiheuttaa vaikeuksia myöhemmin nuorten aikuisten parisuhteissa. Suurempi merkitys kuin itse erolla on kuitenkin sillä, millä tavalla ero hoidetaan – eron negatiiviset vaikutukset näyttävät olevan selvässä yhteydessä siihen, miten vanhemmat pystyvät sopimaan riitansa ja vastaamaan hyvästä vanhemmuudesta.

Painopiste tulee siirtää perheiden ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluiden valikkoon on lisättävä lapsiperheille suunnattu ennalta ehkäisevä kotipalvelu sitä tarvitseville.

Merkittävä osa avioeron kokeneista katuu ratkaisuaan myöhemmin. Lapsiperheiden kohdalla tulisi palauttaa sovittelu avioeron saamisen edellytykseksi. Sen avulla voitaisiin ehkäistä osa avioeroista ja toisaalta turvata eron jälkeen lasten asema mahdollisimman sopuisasti.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 27.1.2011

Kiitos SAK!

Kirjoitettu kirjoittajana

SAK julkisti tänään oman vaali-ilmeensä. Hämmästyin, sillä rintanappeihin perustuva kampanjamateriaali on ilmeeltään lähes identtistä puolueemme jo viime syksynä julkaiseman ja tuottaman vaalimateriaalin kanssa. Meidän molempien kampanjailmeemme pohjautuu pyöreisiin valkopohjaisiin rintanappeihin, joissa on mustin tikkukirjaimin kirjoitettu erilaisia iskulauseita. Samoja teemojakin napeista löytyy: työstä, yrittäjyydestä ja työsuhteista. Mieleen nousee väistämättä, matkiko SAK kd:n onnistunutta kampanjamateriaalia? Puolueemme kannalta tämä on tietysti ihan hyvä ja vahvistaa oman kampanjamme sanomaa. Voimme sujuvasti ottaa rintanappiemme rinnalle SAK:n iskulauseita, mm. ”Rehellisen yrittäjän puolesta” tai ”Työn ja sen tekijän puolesta”. SAK saa myös halutessaan käyttää sarjaan sopivia nappejamme, mm. tekstillä ”Pätkis ei ole makea työsuhde”.

Eläkkeille oma kustannusindeksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiivis ohjelma jatkuu. Tällä viikolla on haastatteluja tilaisuuksia joka päivälle, aivan myöhäiseen lauantai-iltaan saakka. Tulin juuri radiohaastattelusta, sitä ennen kävin pitämässä luentoja terveydenhuollon etiikasta ja aamupäivällä osallistuin ikäihmisten hyvinvointitilaisuuteen Riihimäellä. Eläkepolitiikka nousi keskeiseksi teemaksi.

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Räsänen: Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

julkaisuvapaa 24.1.2011 klo 10

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) Ikääntyvien hyvinvointia koskevassa keskustelutilaisuudessa Riihimäellä 24.1.2011 klo 10:

Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

 

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Eläkeikäisten ostovoiman kannalta tulee erityisesti huomioida terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen hintakehitys. Hallitus ei ole toteuttanut lupaustaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisestä maksukattojärjestelmästä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi.

Sen sijaan tällä vaalikaudella terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 17 %:lla, mikä tuntuu erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa. Kaikkein rajuin vaikutus korotuksilla oli kunnallisen hammashuollon maksuihin, joihin tehtiin lähes 30 % korotus. Suun terveydenhuollon maksujen korotus on erityisen tuntuva, sillä ne eivät sisälly maksukattoon. Asiakasmaksut ulotettiin myös sairaanhoitajan vastaanotoille.

Viime vuosina yhä useampi lääke on jäänyt kokonaan korvausten ulkopuolelle puutteellisen lainsäädännön ja alibudjetoinnin vuoksi. Sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen tai syövän hoitoon on kehitetty uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka ovat laajassa käytössä ja korvattuina monessa maassa saamatta kuitenkaan korvattavuutta Suomessa. Tilanne on kiusallinen niin potilaille kuin lääkärille. Potilaat joutuvat varsin eriarvoiseen asemaan riippuen varallisuudestaan.