Vaalikentillä toritapaamisissa ehdokkaat saavat vastatakseen kysymyksiä, joista tavallisesti suurin osa liittyy senioripolitiikkaan. Eläkeikäisten määrä on kasvussa ja heillä on usein nuorempaa väestöä enemmän aikaa ja intoa osallistua tapahtumiin. Jokainen kansanedustajaehdokas pääsee selvittämään näkemyksiään eläkeindekseistä, jotka moni eläkeikäinen kokee epäoikeudenmukaisiksi.

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen juuri eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Eläkeikäisten ostovoiman kannalta tulee erityisesti huomioida terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen hintakehitys, samoin kasvavat asumis- ja energiakustannukset.

Kolumni julkaistu KD-lehdessä 3.2.2011