Eduskuntaryhmämme puheenjohtajan Bjarne Kalliksen eilinen ilmoitus jättäytyä pois eduskuntavaaleista oli suuri yllätys. En osannut lainkaan aavistaa päätöstä. On tunnustettava, että Bjarnen luopuminen valtakunnan politiikasta on menetys puolueellemme, eduskuntaryhmällemme ja koko eduskunnalle. Eduskunnasta tuskin löytyy esimerkiksi veropolitiikasta parempaa asiantuntijaa. Kallis on myös yksi eduskunnan parhaista puhujista, retoriikassa ylivertainen molemmilla kotimaisilla kielillä. Bjarnen perustelut päätökselle kertovat vastuunkannosta: hän luottaa, että Vaasan vaalipiirin ehdokastilanne ja kannatus on nyt niin hyvä, että kansanedustajapaikka on turvattu. Tähän uskon itsekin, vähintään yksi paikka tulee Kalliksen päätöksenkin jälkeen. Olin jo aiemmin sopinut juuri tälle päivälle vierailun Pohjanmaalle, Seinäjoelle ja Isokyröön. Tapaan tänään useita loistavia ehdokkaitamme, ainakin Mauno Joupin, Kati Nummensalon, Aki Ruotsalan ja Helena Lahtisen.

Tietenkin päätös oli oikeutettu. Tämän vaalikauden lopulla 66-vuotta täyttävä valtiopäivämies on saavuttanut kunnioitettavan eläkeiän. Bjarne on antanut valtavan suuren panoksen puolueellemme viiden kauden kansanedustajana ja puolueen pitkäaikaisena, innovatiivisena puheenjohtajana. Vastuut jatkuvat Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja varmasti kysyttynä puhujana ja luottamushenkilönä. Toivon, että pitkään työpäivään tottunut, äärimmäisen ahkera Bjarne pystyisi nyt hiukan vapaammin ja paremmalla ajalla nauttimaan elämästä, terveydestä, perheestä ja ystävistä. Mutta kyllä omat tunnelmani ovat aika sekavat ja hämmentyneet tämän jälkeen…