Tuoreiden uutisten perusteella Egypti on syöksynyt paikoitellen anarkiaan. Mielenosoituksista alkaneet levottomuudet ovat johtaneet vandalismiin ja ryöstelyyn, tuhansia vankeja on paennut vankiloista ja pahimmilla alueilla asukkaat joutuvat suojelemaan kotejansa öisillä partioilla. Tunisiasta alkanut kansannousu on laajentunut useisiin Pohjois-Afrikan valtioihin. Se kertoo pinnan alla kyteneestä tyytymättömyydestä itsevaltaista hallitsemista, suuria tuloeroja, köyhyyttä ja työttömyyttä sekä mielivaltaista oikeusjärjestelmää kohtaan.
Mihin kansannousu johtaa? Toivottavasti vaihtoehdot eivät ole entisten vallanpitäjien kovenevien otteiden ja toisaalta radikaalin islamismin valtaannousun välillä. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei tuota demokratiaa, ihmisoikeuksia, sanan- ja uskonnonvapautta. Näyttää siltä, että muu maailma seuraa hämmentyneenä ja neuvottomana Pohjois-Afrikan kuohuntaa toivoen, että tilanne rauhoittuisi itsestään.