KANNANOTTO

29.1.2011

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd):

Kokoomuksen verokevennyslupaukset ovat populistisia

 

Kokoomuksen lupaus miljardin euron tuloverokevennyksistä on populistinen vaalitäky. Jos kokoomus ottaa vakavasti valtion velkaantumisen pysäyttämisen, sen vero-ohjelma tarkoittaa sitä, että samaan aikaan joudutaan rajuihin menoleikkauksiin. On myös muistettava, että kulutukseen kohdistuvat lisäverot syövät kansalaisten ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa. Veronkiristysten euromääräisesti voimakas painottuminen kulutukseen merkitsee myös kansalaisten toimeentuloerojen kasvua.

 

Päivi Räsänen

050-5113065

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria. Pankin tekemän tutkimuksen mukaan avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Eron jälkeen yhteenlasketut asumiskulut kasvavat. Useita kodin hyödykkeitä tarvitaan kaksinkertaisesti. Peräti neljäsosa yksinhuoltajista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Lähes joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. Vuosittain noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron ja erilleen muuton. Uusi ja huolestuttava ilmiö on pikkulasten vanhempien erojen lisääntyminen. Tällä hetkellä perheille ei erotilanteessa ole tarjolla riittävästi tukea ja sen saatavuus vaihtelee eri puolilla maata.

Lapsuudessa koettu ero voi tutkimusten mukaan vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja koulumenestykseen, lisätä nuoruusiän masennusta ja aiheuttaa vaikeuksia myöhemmin nuorten aikuisten parisuhteissa. Suurempi merkitys kuin itse erolla on kuitenkin sillä, millä tavalla ero hoidetaan – eron negatiiviset vaikutukset näyttävät olevan selvässä yhteydessä siihen, miten vanhemmat pystyvät sopimaan riitansa ja vastaamaan hyvästä vanhemmuudesta.

Painopiste tulee siirtää perheiden ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluiden valikkoon on lisättävä lapsiperheille suunnattu ennalta ehkäisevä kotipalvelu sitä tarvitseville.

Merkittävä osa avioeron kokeneista katuu ratkaisuaan myöhemmin. Lapsiperheiden kohdalla tulisi palauttaa sovittelu avioeron saamisen edellytykseksi. Sen avulla voitaisiin ehkäistä osa avioeroista ja toisaalta turvata eron jälkeen lasten asema mahdollisimman sopuisasti.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 27.1.2011

TIEDOTE

julkaisuvapaa 24.1.2011 klo 10

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) Ikääntyvien hyvinvointia koskevassa keskustelutilaisuudessa Riihimäellä 24.1.2011 klo 10:

Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

 

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Eläkeikäisten ostovoiman kannalta tulee erityisesti huomioida terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen hintakehitys. Hallitus ei ole toteuttanut lupaustaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisestä maksukattojärjestelmästä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi.

Sen sijaan tällä vaalikaudella terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 17 %:lla, mikä tuntuu erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa. Kaikkein rajuin vaikutus korotuksilla oli kunnallisen hammashuollon maksuihin, joihin tehtiin lähes 30 % korotus. Suun terveydenhuollon maksujen korotus on erityisen tuntuva, sillä ne eivät sisälly maksukattoon. Asiakasmaksut ulotettiin myös sairaanhoitajan vastaanotoille.

Viime vuosina yhä useampi lääke on jäänyt kokonaan korvausten ulkopuolelle puutteellisen lainsäädännön ja alibudjetoinnin vuoksi. Sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen tai syövän hoitoon on kehitetty uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka ovat laajassa käytössä ja korvattuina monessa maassa saamatta kuitenkaan korvattavuutta Suomessa. Tilanne on kiusallinen niin potilaille kuin lääkärille. Potilaat joutuvat varsin eriarvoiseen asemaan riippuen varallisuudestaan.

TIEDOTE

julkaisuvapaa 22.1.2011 klo 14.30

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) puheessaan Oulussa Kristillisdemokraattien terveyspoliittisessa tilaisuudessa 22.1.2011 klo 14.30:

 

Alkoholin mielikuvamainonta on kiellettävä kokonaan – hallitus alkoholiteollisuuden talutusnuorassa

 

Ministeri Risikon tyrmäys ehdotukselle alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä on pettymys. Hallitus on venyttänyt asian käsittelyä vaalikauden kalkkiviivoille ja viime hetkellä vesittänyt sen. Kansanterveyden asiantuntijat sekä eduskunnan enemmistö kannattavat alkoholimainonnan tehokasta rajoittamista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa sallitaan vain tuotetietojen esittely, mielikuvamainontaa ei lainkaan. Alkoholimainonnan vapautta on ajanut lähinnä alkoholiteollisuus. Hallituksen vaakakupissa alkoholiteollisuuden intressit näyttävät painavan enemmän kuin kansanterveyden edistäminen.

Alkoholi on merkittävin suomalainen kansanterveysongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain tuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia sekä lähes kuuden miljardin euron kustannukset haittojensa vuoksi. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten alkoholin käytön yleisyys sekä alhainen aloitusikä. Alkoholimainonta lisää nuorten juomista, sillä se lisää jo juovien nuorten juomista sekä alentaa aloittamisikää. Usein syy juomiseen nähdään pelkästään yksilön valinnoissa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että alkoholijuomien hinnan korottaminen sekä saatavuuden ja mielikuvamainonnan rajoittaminen ovat tehokkaimmat keinot vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Myös yleinen mielipide puoltaa mainontarajoituksia, sillä yli puolet suomalaisista haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan.

Eduskunnan on otettava alkoholipolitiikassa ohjat käsiin. Laki alkoholin mielikuvamainonnan kiellosta tulee saada hyväksytyksi tällä vaalikaudella.

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta.

Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen 80 vuoden ikää tai lisäeläkkeen maksatuksen alkuvuosina. Järjestelmästä hyötyisivät ne ikäihmiset, jotka elävät suhteellisen hyväkuntoisena kotona yhdeksänkymppisiksi ja pystyvät nauttimaan korotetun eläkkeen mahdollistamista lisäpalveluista.

Kukaan ei pysty ennustamaan elinvuosiaan tai kuntoaan. Pitkäikäisyysvakuutuksen kysyntä perustuisikin ennen muuta turvattomuuden tunteeseen ja pelkoihin vanhuspalveluiden riittävyydestä. Vakuutusjärjestelmä voisi pahimmillaan myös johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Tähän tulee jokaisen ikääntyvän voida luottaa.

Päivi Räsänen

 

kolumni julkaistu kd-lehdessä 20.1.2011