Eduskunta aloitti hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen käsittelyn. Maamme on vaikeiden haasteiden keskellä. Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Nyt tehdyt päätökset 2,5 miljardin euron tasapainotuksesta merkitsevät kipeitä leikkauksia ja veronkorotuksia.

Ympäröivä kansainvälinen talousympäristö on poikkeuksellisen epävarma. Euroalueen velkaantuminen, erityisesti eteläisen Euroopan maissa, uhkaa syöstä rahoitusmarkkinat kaaokseen, joka pahimmillaan merkitsisi myös Suomessa rajua konkurssiaaltoa ja työttömyyttä. Puolueena emme olleet viemässä Suomea euroon ja nyt nähty kehitys osoittaa, että varoituksemme euroalueen valuvioista oli oikea. Ilman yhteisvaluuttaakin valtioiden taloudet ovat yhä riippuvampia toisistaan. Tässä tilanteessa on etsittävä ratkaisuja, joilla voidaan minimoida suomalaiselle veronmaksajalle koituvat vahingot.

Valtion talouden tasapainottamisen lisäksi kohtaamme pidemmän aikavälin kestävyysvajeen haasteen. Työikäisen väestön osuuden supistuessa ja palvelutarpeen kasvaessa joudumme etsimään rakenteellisia keinoja lisätä työn tuottavuutta: työuria on pidennettävä, työkykyä vahvistettava, painopistettä on siirrettävä hallinnosta suorittavaan työhön.

Näissä haasteissa vaikutusmahdollisuutemme ovat merkittävästi paremmat hallituksesta käsin kuin pienenä oppositiopuolueena. Suuri osa vaikuttamisesta on toki näkymätöntä, olemme esimerkiksi pystyneet torjumaan monia vahingollisia leikkauskohteita, vaikkapa kotihoidontuen leikkauksen. Olemme pystyneet palauttamaan jo evätyt rahankeräysluvat uskonnollisille yhdistyksille ja lykkäämään Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyyden sekä varmistamaan vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun. Pystyimme estämään hallitusohjelmasta ehdotuksen avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Jos nyt lähtisimme hallituksesta, tuo lakiesitys tulisi hallituksen toimesta ja menisi läpi varmuudella.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 13.10.2011.

Toimi Kankaanniemen siirto sitoutumattomaksi oli ikävä yllätys. Aloitin 16 vuotta sitten edustajana hänen toimiessaan puolueen puheenjohtajana. Näiden vuosien ajan olen saanut paljon tukea ja neuvoja Toimilta. Keskinäinen luottamus on kantanut vaikeissakin tilanteissa. Hän oli myös keskeisesti mukana hallitusneuvotteluissa. Neuvotteluiden aikana hän ei missään vaiheessa ilmaissut arvostelua hallitusohjelman linjauksia kohtaan. Hän ei ole ottanut sen jälkeen kertaakaan yhteyttä siinä tarkoituksessa, että olisi vedonnut toisenlaisen linjauksen puolesta. Mutta ymmärrän, että eduskunnasta tippuminen on kova isku vuosikymmeniä politiikan keskiössä uurastaneelle poliitikolle.

Kankaanniemen kritiikki kohdistui EU- ja kuntapolitiikkaan. Näillä sektoreilla ei eletä helppoja aikoja. Viime viikon ERVV-päätöksellä ei yhtään euroa vielä suomalaista rahaa tukipaketteihin sidottu. Päätöksen tavoitteena oli rauhoittaa epäluottamuksen kierrettä markkinoilla. Tuskinpa kukaan haluaa hallitsematonta euroalueen romahdusta, joka merkitsisi myös Suomessa rajun konkurssiaallon ja työttömyyden uhkaa. ERVV:n käyttäminen jonkun euromaan lainamuotoiseen tukeen edellyttäisi erillistä päätöstä eduskunnassa. Hallitussopimuksen mukaan tukea annetaan vain, jos Suomi saa riskiä vastaavan vakuuden takausosuudelleen. Tämä oli täsmälleen se linja, jota ajoimme yhdessä Toimin kanssa viime kaudella oppositiossa Irlannin tukipaketista päätettäessä. Liitovaltiokehitystä emme edistä.

Kuntauudistus on hallituksen keskeinen keino kaventaa tulevien vuosikymmenten talouden kestävyysvajetta. Kuntien kuuleminen ja saaminen mukaan uudistukseen on tärkeää. Kuntauudistuksen ydintavoitteena on turvata lähipalvelut ja suora lähidemokratia rakenteita ja hallintoa keventämällä. Niin kunta- kuin EU-politiikassa puolueestamme löytyy erilaisia näkemyksiä. Hallitukseen menon kynnyskysymykseksi ei kumpikaan osa-alue noussut. Puolue edellytti vaalien edellä hallitukseen menon ehdoiksi vanhuspalvelu- ja nuorten yhteiskuntatakuulakeja.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 6.10.2011.

Bulgaria ja Romania liittyivät EU:n jäseniksi vuoden 2007 alussa. Jäsenyyden edellytyksiä katsottiin tuolloin valitettavasti läpi sormien. Vakavimmat puutteet näkyivät tuomioistuinlaitoksessa ja korruption torjunnassa.

Päätöksen jälkeen perustettiin mekanismi (CVM), jonka kautta komissio ja neuvosto voivat valvoa maita. Ongelmana on kuitenkin se, että havaitut puutteet eivät tuota mitään sanktioita tai kannustimia. Käytännössä suurin motivoija on ollut CVM-prosessin poliittinen kytkeytyminen päätökseen maiden Schengen-jäsenyydestä.

Suomen kanta on ollut johdonmukainen. Eduskunta on edellyttänyt, että oikeuslaitoksen puutteet on korjattava, ennen kuin liittyminen Schengenin alueeseen täysimääräisesti on mahdollista. Huomiota on kiinnitetty myös vähemmistöjen kohteluun ja ihmisarvoisen elämän edellytyksiin. Huono ihmisoikeustilanne on johtanut siihen, että ihmisiä on joutunut lähtemään mainituista maista hakemaan turvapaikkaa tai kerjäämään muualle Eurooppaan.

Kesällä julkaistussa CVM-raportissa todettiin molempien maiden osalta edistymistä, mutta edelleen vakavia puutteita. Suomen hallituksen ja eduskunnan johtopäätös oli selkeä. Vaikka molemmat maat täyttävät varsinaiset Schengen-kriteerit, laajempi tarkastelu ei tue pikaista rajojen avaamista. Kyse on luottamuksesta. Tekniset valmiudet eivät riitä, jos emme voi vakuuttua siitä, ettei rajavalvojia voida lahjoa.

Vapaan liikkuvuuden alueen turvallisuuden kannalta on viisasta kannustaa Romaniaa ja Bulgariaa ponnisteluihin, jotta liittyminen olisi mahdollista. Seuraava luonteva tarkasteluajankohta sijoittuu ensi kevääseen, jolloin odotetaan komission väliraporttia.

Vapaa liikkuvuus on EU:n perusarvo, joka pohjautuu luottamukseen. Jotta voimme tulevaisuudessakin nauttia vaivattomasta liikkumisesta yli rajojen, on varmistettava, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 29.9.2011. 

Valtion talouden tasapainottaminen ja kestävyysvajeen supistaminen ovat istuvan hallituksen tärkeimpiä haasteita. Pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää. Nuorten syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat merkitsevät suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja vaikeuttavat kestävyysvajeen ratkaisua.

Sosiaalibarometri 2010 osoittaa, että on ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Uudeksi ryhmäksi näyttävät muodostuvan työttömät tai kouluttautumattomat nuoret. Syrjäytyminen on jokaiselle yksilölle tragedia, mutta se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 90 prosenttia niistä, joilla ei ole 25-vuotiaana työtä, perusasteen jälkeistä tutkintoa, eikä keskeneräisiä opintoja, näyttää jäävän lopullisesti ilman jatkokoulutusta. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman nuorten yhteiskuntatakuu on tae siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ- harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Säästöohjelmasta huolimatta nuorten työllisyyttä parannetaan 60 miljoonan vuosittaisella panostuksella sekä perusturvaa yli 300 miljoonalla. Syrjäytymisen ehkäisy tarvitsee viranomaisten lisäksi koko kansalaisyhteiskunnan vastuun. Järjestöt ja seurakunnat voivat tukea perheitä kasvatustyössä sekä nuorten kasvuympäristöä silloin kun perheen voimat eivät siihen riitä.

 

kolumni on julkaistu kd-lehdessä  15.9.2011.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2010 yhteensä 21 162 rattijuopumusta. Näistä 9 916 oli ns. tavallisia ja 11 246 törkeitä rattijuopumuksia.

Rattijuopumustapauksissa kuolee tai loukkaantuu vuosittain yli tuhat henkilöä. Joka neljäs tieliikenteessä menehtyneistä johtuu rattijuopumuksesta. Kuolleista joka kolmas ja loukkaantuneista 40 prosenttia on 15-24-vuotiaita.

Rattijuopumusrikokset ovat suurelta osin varsin yksinkertaisia ja selviä rikosoikeudellisesti. Tällaisena voidaan pitää tapauksia, joissa poliisi pysäyttää moottoriajoneuvon suoraan ajosta ja kuljettajan hengitysilman alkoholipitoisuus todetaan tarkkuusalkometrillä tai veren alkoholipitoisuus on verikokeen tuloksen perusteella yli sallitun, taikka verestä löytyy huumausainetta. Rattijuopumusrikoksen toteamisen jälkeen poliisi siirtää tapauksen syyttäjälle ja sieltä oikeuslaitoksen käsiteltäväksi.

Selvät ratti-juopumustapaukset voitaisiin hoitaa suoraan rangaistusmääräysmenettelyssä ja ajokielto poliisin ajo-oikeuspäätöksellä niin, että syyttäjät ja tuomioistuimet eivät turhaan kuormittuisi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että poliisin toimesta, aivan kuten esimerkiksi ylinopeuksissa, määrättäisiin poliisiautossa sekä sakko että ajokielto ja asia olisi loppuun käsitelty, ellei rattijuopumuksesta kiinni jäänyt riitauttaisi asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Menettelyn mahdollisesta muutoksesta saavutettaisiin merkittäviä henkilötyövuosien säästöjä syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuinlaitoksessa. Tällä on merkitystä myös oikeusprosessien yleiseen kestoon lyhentävästi, kun suuri joukko rikoksia ei päätyisi tuomioistuimeen. Poliisin kohdalla tämä merkitsisi tarvetta tarkkuusalkometrien hankintaan poliisiautoihin, mutta samalla se tehostaisi myös poliisin työtä.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 8.9.2011.

Hallitus on sitoutunut tukemaan EU:n tavoitetta viisumivapauden edistämisestä Venäjän kanssa. Viisumivapauden myönteiset vaikutukset näkyisivät suomalaisten matkailuyritysten ja elinkeinoelämän piristyksenä. Suomalaisten ostosmatkailu rajan läheisyyteen lisääntyisi ostoksista saatavan taloudellisen hyödyn kasvaessa viisumimaksujen poistuessa. Tämä näkyisi etenkin bensiinin, alkoholin ja tupakan ostossa.

Viisumivapauden toteutuminen edellyttää merkittäviä vahvistuksia viranomaisresursseihin Suomessa, EU:n kaikkien ulkorajojen biometrista valvontaa ja toimivaa viranomaisyhteistyötä Venäjän ja EU-maiden välillä. Mielestäni on epärealistista olettaa, että viisumivapaus voisi toteutua lähivuosina.

Suomen edustustot myönsivät Venäjälle viime vuonna lähes miljoona viisumia ja kielteinen päätös annettiin noin 10 000 hakijalle. Liikkumisvapauden lisääntyessä myös rikollisten liikkuminen helpottuu.

Rajanylityspaikkojen toimintakyvyn edellytyksenä ovat riittävät henkilöstöresurssit ja riittävän läpäisykyvyn mahdollistava infrastruktuuri, erityisesti liikenteen osalta. Rajanylittäjien määrät arviolta kaksi- tai jopa kolminkertaistuvat viisumivapauden myötä.

Rajatarkistusten lisähenkilöstön tarve olisi arviolta jopa 200 henkilöä. Henkilöstöresurssien lisäystä tarvittaisiin myös poliisi-, maahanmuutto- ja pelastuspalveluissa.

EU:n kaikilla ulkorajoilla tulee ennen viisumivapauden toteutumista olla käytössä Entry/exit-järjestelmä, joka merkitsee kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähdön tietojen taltioimista ja Schengen-alueella laittoman oleskelun paljastumista. Näiden edellytysten toteutuminen vie aikaa.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 18.8.2011

Kansainvälistä taloudellista ympäristöämme leimaa kärjistynyt epävarmuus. Huoli euroalueen kilpailukyvystä ja velkapaineista on kasvanut Italian ja Espanjan korkotasojen noustua. USA:n luottoluokituksen lasku ja heikot talousluvut heikentävät myös euroalueen vientinäkymiä ja talouskasvua. Kasvun hidastuessa tai mahdollisen taantuman tullessa elvytysvaraa Suomella tai euromailla ei edellisen laman tapaan ole.

Ongelman ydin on politiikassa ja poliitikoilla ovat myös talousongelmien ratkaisun avaimet. Euromaat ovat velkaantuneet elämällä yli varojensa. Jokainen hallitus on halunnut miellyttää äänestäjiä parantamalla etuuksia ja palveluja sekä keventämällä verotusta. Valitettavasti tämä koskee myös Suomea, vaikka tilanteemme onkin hyvä verrattuna useimpiin euromaihin. Jakopolitiikan aika on nyt ohi. Istuva hallitus toteuttaa 2,5 miljardin euron sopeutuksen kiristämällä veroja ja leikkaamalla menoja. Leikkaukset näkyvät kaikkien ministeriöiden budjeteissa. Lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu uusista lisäsopeutustoimista, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosentin bruttokansatuotteesta. Valtiontalouden tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tilanteessa, jossa julkisten talouksien kykyä selvitä velvoitteistaan epäillään useissa maissa, tavoitteista tasapainottaa valtiontalous ja taittaa valtion velkaantuminen Suomessa ei pidä tinkiä. Nostan hattua oppositiojohtajalle Soinille, joka totesi vastuullisesti, että ylivelkaisuus on kitkettävä pois: ”Kyllä siinä vain joudutaan ikäviin toimiin, ei siitä pääse mihinkään”.

Maailmantalouden epävarmuuden keskellä on tärkeää panostaa maamme kilpailukykyyn. Lähiajan tärkeitä päätöksiä ovat hallituksen budjetti- ja kehyspäätökset sekä työmarkkinaratkaisut

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 11.8.2011.