Eduskunta aloitti hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen käsittelyn. Maamme on vaikeiden haasteiden keskellä. Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Nyt tehdyt päätökset 2,5 miljardin euron tasapainotuksesta merkitsevät kipeitä leikkauksia ja veronkorotuksia.

Ympäröivä kansainvälinen talousympäristö on poikkeuksellisen epävarma. Euroalueen velkaantuminen, erityisesti eteläisen Euroopan maissa, uhkaa syöstä rahoitusmarkkinat kaaokseen, joka pahimmillaan merkitsisi myös Suomessa rajua konkurssiaaltoa ja työttömyyttä. Puolueena emme olleet viemässä Suomea euroon ja nyt nähty kehitys osoittaa, että varoituksemme euroalueen valuvioista oli oikea. Ilman yhteisvaluuttaakin valtioiden taloudet ovat yhä riippuvampia toisistaan. Tässä tilanteessa on etsittävä ratkaisuja, joilla voidaan minimoida suomalaiselle veronmaksajalle koituvat vahingot.

Valtion talouden tasapainottamisen lisäksi kohtaamme pidemmän aikavälin kestävyysvajeen haasteen. Työikäisen väestön osuuden supistuessa ja palvelutarpeen kasvaessa joudumme etsimään rakenteellisia keinoja lisätä työn tuottavuutta: työuria on pidennettävä, työkykyä vahvistettava, painopistettä on siirrettävä hallinnosta suorittavaan työhön.

Näissä haasteissa vaikutusmahdollisuutemme ovat merkittävästi paremmat hallituksesta käsin kuin pienenä oppositiopuolueena. Suuri osa vaikuttamisesta on toki näkymätöntä, olemme esimerkiksi pystyneet torjumaan monia vahingollisia leikkauskohteita, vaikkapa kotihoidontuen leikkauksen. Olemme pystyneet palauttamaan jo evätyt rahankeräysluvat uskonnollisille yhdistyksille ja lykkäämään Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyyden sekä varmistamaan vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun. Pystyimme estämään hallitusohjelmasta ehdotuksen avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Jos nyt lähtisimme hallituksesta, tuo lakiesitys tulisi hallituksen toimesta ja menisi läpi varmuudella.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 13.10.2011.