Valtion talouden tasapainottaminen ja kestävyysvajeen supistaminen ovat istuvan hallituksen tärkeimpiä haasteita. Pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää. Nuorten syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat merkitsevät suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja vaikeuttavat kestävyysvajeen ratkaisua.

Sosiaalibarometri 2010 osoittaa, että on ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Uudeksi ryhmäksi näyttävät muodostuvan työttömät tai kouluttautumattomat nuoret. Syrjäytyminen on jokaiselle yksilölle tragedia, mutta se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 90 prosenttia niistä, joilla ei ole 25-vuotiaana työtä, perusasteen jälkeistä tutkintoa, eikä keskeneräisiä opintoja, näyttää jäävän lopullisesti ilman jatkokoulutusta. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman nuorten yhteiskuntatakuu on tae siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ- harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Säästöohjelmasta huolimatta nuorten työllisyyttä parannetaan 60 miljoonan vuosittaisella panostuksella sekä perusturvaa yli 300 miljoonalla. Syrjäytymisen ehkäisy tarvitsee viranomaisten lisäksi koko kansalaisyhteiskunnan vastuun. Järjestöt ja seurakunnat voivat tukea perheitä kasvatustyössä sekä nuorten kasvuympäristöä silloin kun perheen voimat eivät siihen riitä.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä  15.9.2011.