Vapaa liikkuvuus perustuu luottamukseen

Bulgaria ja Romania liittyivät EU:n jäseniksi vuoden 2007 alussa. Jäsenyyden edellytyksiä katsottiin tuolloin valitettavasti läpi sormien. Vakavimmat puutteet näkyivät tuomioistuinlaitoksessa ja korruption torjunnassa.

Päätöksen jälkeen perustettiin mekanismi (CVM), jonka kautta komissio ja neuvosto voivat valvoa maita. Ongelmana on kuitenkin se, että havaitut puutteet eivät tuota mitään sanktioita tai kannustimia. Käytännössä suurin motivoija on ollut CVM-prosessin poliittinen kytkeytyminen päätökseen maiden Schengen-jäsenyydestä.

Suomen kanta on ollut johdonmukainen. Eduskunta on edellyttänyt, että oikeuslaitoksen puutteet on korjattava, ennen kuin liittyminen Schengenin alueeseen täysimääräisesti on mahdollista. Huomiota on kiinnitetty myös vähemmistöjen kohteluun ja ihmisarvoisen elämän edellytyksiin. Huono ihmisoikeustilanne on johtanut siihen, että ihmisiä on joutunut lähtemään mainituista maista hakemaan turvapaikkaa tai kerjäämään muualle Eurooppaan.

Kesällä julkaistussa CVM-raportissa todettiin molempien maiden osalta edistymistä, mutta edelleen vakavia puutteita. Suomen hallituksen ja eduskunnan johtopäätös oli selkeä. Vaikka molemmat maat täyttävät varsinaiset Schengen-kriteerit, laajempi tarkastelu ei tue pikaista rajojen avaamista. Kyse on luottamuksesta. Tekniset valmiudet eivät riitä, jos emme voi vakuuttua siitä, ettei rajavalvojia voida lahjoa.

Vapaan liikkuvuuden alueen turvallisuuden kannalta on viisasta kannustaa Romaniaa ja Bulgariaa ponnisteluihin, jotta liittyminen olisi mahdollista. Seuraava luonteva tarkasteluajankohta sijoittuu ensi kevääseen, jolloin odotetaan komission väliraporttia.

Vapaa liikkuvuus on EU:n perusarvo, joka pohjautuu luottamukseen. Jotta voimme tulevaisuudessakin nauttia vaivattomasta liikkumisesta yli rajojen, on varmistettava, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 29.9.2011.