Kansainvälistä taloudellista ympäristöämme leimaa kärjistynyt epävarmuus. Huoli euroalueen kilpailukyvystä ja velkapaineista on kasvanut Italian ja Espanjan korkotasojen noustua. USA:n luottoluokituksen lasku ja heikot talousluvut heikentävät myös euroalueen vientinäkymiä ja talouskasvua. Kasvun hidastuessa tai mahdollisen taantuman tullessa elvytysvaraa Suomella tai euromailla ei edellisen laman tapaan ole.

Ongelman ydin on politiikassa ja poliitikoilla ovat myös talousongelmien ratkaisun avaimet. Euromaat ovat velkaantuneet elämällä yli varojensa. Jokainen hallitus on halunnut miellyttää äänestäjiä parantamalla etuuksia ja palveluja sekä keventämällä verotusta. Valitettavasti tämä koskee myös Suomea, vaikka tilanteemme onkin hyvä verrattuna useimpiin euromaihin. Jakopolitiikan aika on nyt ohi. Istuva hallitus toteuttaa 2,5 miljardin euron sopeutuksen kiristämällä veroja ja leikkaamalla menoja. Leikkaukset näkyvät kaikkien ministeriöiden budjeteissa. Lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu uusista lisäsopeutustoimista, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosentin bruttokansatuotteesta. Valtiontalouden tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tilanteessa, jossa julkisten talouksien kykyä selvitä velvoitteistaan epäillään useissa maissa, tavoitteista tasapainottaa valtiontalous ja taittaa valtion velkaantuminen Suomessa ei pidä tinkiä. Nostan hattua oppositiojohtajalle Soinille, joka totesi vastuullisesti, että ylivelkaisuus on kitkettävä pois: ”Kyllä siinä vain joudutaan ikäviin toimiin, ei siitä pääse mihinkään”.

Maailmantalouden epävarmuuden keskellä on tärkeää panostaa maamme kilpailukykyyn. Lähiajan tärkeitä päätöksiä ovat hallituksen budjetti- ja kehyspäätökset sekä työmarkkinaratkaisut

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 11.8.2011.