Ajankohtaista

RSS

Heikoimmassa asemassa olevien lasten palveluja parannettava

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa käytiin keskustelua mahdollisista valtiontalouden säästökohteista, joista hallitus joutuu pian tekemään päätöksiä. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että syksyn budjettiriihessä linjataan, miten 100 miljoonan euron osalta taloutta tasapainotetaan. Tämä summa on toki pieni verrattuna talousarvioehdotuksen loppusummaan 52,2 miljardiin euroon sekä 2,5 miljardin euron kokonaissäästötavoitteeseen.

Mediassa on uutisoitu yksi esiin nostamani säästömahdollisuus, joka sisältyi puolueemme vaalitavoitteisiin. Uutisointi vaatii täsmennystä. Mahdollisena säästökohteena ehdotimme kevään vaaliohjelmassamme, että subjektiivinen päivähoito-oikeus voitaisiin rajata puolipäiväiseksi silloin, kun jompikumpi tai molemmat lapsen vanhemmista on kotona, jos kokopäiväistä päivähoitotarvetta ei ole todettu lastensuojelun avohuollossa tarpeelliseksi tukitoimenpiteeksi. Emme siis ole esittäneet missään vaiheessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista, vaan sen rajaamista puolipäiväiseksi. Tätä aihetta koskevasta kesäkokouksen uutisesta oli jäänyt pois sosiaalinen peruste. Oikeus kokopäivähoitoon tulisi mielestäni olla kaikilla niillä lapsilla, jotka tarvitsevat sitä sosiaalisista tai terveydellisistä syistä samoin kuin vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Perheiden mielenterveys- ja päihdeongelmat aiheuttavat osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia, jolloin yhteiskunnan erityistä turvaverkkoa tarvitaan. Valitettavasti kuntien talouspaineissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten palvelut ovat monesti jääneet puutteellisiksi. Niukkojen resurssien aikana tulisikin selvittää, miten painopistettä siirrettäisiin erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin.

Ryhmämme kesäkokouksessa totesimme, että 100 miljoonan euron säästö on kuitenkin mahdollista saada ilman päivähoito-oikeuden rajausta, joten en ole sitä budjettiriihessä esittämässä.

Viisumivapauden toteutumisella useita edellytyksiä

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallitus on sitoutunut tukemaan EU:n tavoitetta viisumivapauden edistämisestä Venäjän kanssa. Viisumivapauden myönteiset vaikutukset näkyisivät suomalaisten matkailuyritysten ja elinkeinoelämän piristyksenä. Suomalaisten ostosmatkailu rajan läheisyyteen lisääntyisi ostoksista saatavan taloudellisen hyödyn kasvaessa viisumimaksujen poistuessa. Tämä näkyisi etenkin bensiinin, alkoholin ja tupakan ostossa.

Viisumivapauden toteutuminen edellyttää merkittäviä vahvistuksia viranomaisresursseihin Suomessa, EU:n kaikkien ulkorajojen biometrista valvontaa ja toimivaa viranomaisyhteistyötä Venäjän ja EU-maiden välillä. Mielestäni on epärealistista olettaa, että viisumivapaus voisi toteutua lähivuosina.

Suomen edustustot myönsivät Venäjälle viime vuonna lähes miljoona viisumia ja kielteinen päätös annettiin noin 10 000 hakijalle. Liikkumisvapauden lisääntyessä myös rikollisten liikkuminen helpottuu.

Rajanylityspaikkojen toimintakyvyn edellytyksenä ovat riittävät henkilöstöresurssit ja riittävän läpäisykyvyn mahdollistava infrastruktuuri, erityisesti liikenteen osalta. Rajanylittäjien määrät arviolta kaksi- tai jopa kolminkertaistuvat viisumivapauden myötä.

Rajatarkistusten lisähenkilöstön tarve olisi arviolta jopa 200 henkilöä. Henkilöstöresurssien lisäystä tarvittaisiin myös poliisi-, maahanmuutto- ja pelastuspalveluissa.

EU:n kaikilla ulkorajoilla tulee ennen viisumivapauden toteutumista olla käytössä Entry/exit-järjestelmä, joka merkitsee kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähdön tietojen taltioimista ja Schengen-alueella laittoman oleskelun paljastumista. Näiden edellytysten toteutuminen vie aikaa.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 18.8.2011

Lihavien vuosien jälkeen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansainvälistä taloudellista ympäristöämme leimaa kärjistynyt epävarmuus. Huoli euroalueen kilpailukyvystä ja velkapaineista on kasvanut Italian ja Espanjan korkotasojen noustua. USA:n luottoluokituksen lasku ja heikot talousluvut heikentävät myös euroalueen vientinäkymiä ja talouskasvua. Kasvun hidastuessa tai mahdollisen taantuman tullessa elvytysvaraa Suomella tai euromailla ei edellisen laman tapaan ole.

Ongelman ydin on politiikassa ja poliitikoilla ovat myös talousongelmien ratkaisun avaimet. Euromaat ovat velkaantuneet elämällä yli varojensa. Jokainen hallitus on halunnut miellyttää äänestäjiä parantamalla etuuksia ja palveluja sekä keventämällä verotusta. Valitettavasti tämä koskee myös Suomea, vaikka tilanteemme onkin hyvä verrattuna useimpiin euromaihin. Jakopolitiikan aika on nyt ohi. Istuva hallitus toteuttaa 2,5 miljardin euron sopeutuksen kiristämällä veroja ja leikkaamalla menoja. Leikkaukset näkyvät kaikkien ministeriöiden budjeteissa. Lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu uusista lisäsopeutustoimista, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosentin bruttokansatuotteesta. Valtiontalouden tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tilanteessa, jossa julkisten talouksien kykyä selvitä velvoitteistaan epäillään useissa maissa, tavoitteista tasapainottaa valtiontalous ja taittaa valtion velkaantuminen Suomessa ei pidä tinkiä. Nostan hattua oppositiojohtajalle Soinille, joka totesi vastuullisesti, että ylivelkaisuus on kitkettävä pois: ”Kyllä siinä vain joudutaan ikäviin toimiin, ei siitä pääse mihinkään”.

Maailmantalouden epävarmuuden keskellä on tärkeää panostaa maamme kilpailukykyyn. Lähiajan tärkeitä päätöksiä ovat hallituksen budjetti- ja kehyspäätökset sekä työmarkkinaratkaisut

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 11.8.2011.

Rakkaus voittaa vihan

Kirjoitettu kirjoittajana

Perjantain synkät uutisviestit järkyttivät mökki-iltaa viettävää perhettämme. Miten joku voi julmasti teloittaa puolustuskyvyttömiä nuoria ja lapsia? Samanikäiset nuoreni olivat seuraavana päivänä lähdössä leirille.

Järkyttävä tapahtuma avasi keskustelun terrori-iskujen ehkäisystä. Tieto siitä, että kyseessä ei todennäköisesti ollut kansainvälisen rikollisjärjestön isku, oli helpottava. Toisaalta yksittäisen henkilön sairaiden suunnitelmien selvittäminen ja torjunta on poliisille erityisen vaikeaa. Toimittajilta alkoi sataa kysymyksiä aselainsäädännön muutostarpeista, omatekoisten räjähteiden valmistamisen estämisestä, ääriryhmien seurannasta, nettikeskustelun valvonnasta, joukkokokousten turvallisuudesta sekä poliisin ja pelastustoimen toimintavalmiudesta.

Pahuutta ei voi hallita pelkästään lakeja ja valvontaa tiukentamalla. Iskusta selviytynyt nuori haastaa meidät yhteisöllisyyteen, lähimmäisestä välittämiseen ja heikoista huolehtimiseen: ”Jos yksi ihminen voi osoittaa näin paljon vihaa, niin ajatelkaa, kuinka paljon rakkautta me kaikki yhdessä voimme osoittaa!” Kristillistä kulttuuria ei puolusteta vihalla tai väkivallalla vaan rakkauden ja armon sanomalla. Jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvokasta elämää tulee puolustaa. ”Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista”, muistutetaan Raamatussa. Terrorin edessä emme saa perääntyä avoimen yhteiskuntamme perusarvoista. Demokratiaa, poliittisen toiminnan vapautta ja sananvapautta tulee puolustaa.

Mietin, miksi tekijä on leimattu ”äärikristityksi”, kun hän ei manifestinsa mukaan pidä itseään kovin uskonnollisena? Hän määritteli itsensä kulttuurikristityksi, jollainen hänen mielestään voi olla myös ateisti tai agnostikko. Hän totesi, että hänellä itsellään ei ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen.

Käsittämättömän pahuuden edes sä minua lohduttaa ajatus siitä, että yhden ihmisen – Jeesuksen -rakkaus on saanut enemmän aikaan kuin kaikkien maailman ihmisten viha yhteensä. Rakkaus on vihaa suurempi voima. (Kirjoitus julkaistu Ilta-Sanomissa 30.7.2011)

Turvallinen Suomi

Kirjoitettu kirjoittajana

Puolueellemme uskottiin vahva ja raskas salkku sisäministeriöstä. Edellisen sisäministerin tehtävien lisäksi kokonaisuuteen yhdistettiin maahanmuuton kysymykset ja opetusministeriössä kirkolliset asiat. Nämä aihealueet sopivat erinomaisesti vaaliteemamme Koti uskonto ja isänmaa.

Sisäasiainministeriöllä on vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2015 Euroopan turvallisin maa.

Turvallista arkea tukee erityisesti hallituksen tavoite vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Kyseessä ei ole vain riittävän toimeentulon turvaaminen, syrjäytymisen ja yhteiskunnallisen jakautumisen ehkäisy vaan samalla myös periaatteellinen kysymys monenlaisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ihmiset voivat huonommin niissä yhteiskunnissa, joissa on suuret tuloerot ja jyrkät luokkaerot kuin niissä, joissa ollaan mahdollisimman lähellä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Turvattomuus ja sosiaalinen rauhattomuus kasvavat tuloerojen kasvaessa.

Hyvä valtion taloudenhoito on välttämätön edellytys sille, että monipuoliset arkea turvaavat palvelut voidaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Erityiseksi haasteeksi nousee leikkauksia vaativassa taloustilanteessa tavoite turvata riittävät poliisipalvelut koko maassa. Tarvitsemme samalla lisää esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan erikoistuneita poliiseja, jotta onnistumme ehkäisemään järjestäytynyttä ja kansainvälistyvää rikollisuutta. Rajavartiolaitoksen käyttöön tullaan hankkimaan monitoimialus, jolla on valmius sekä merirajavalvontaan että öljyntorjuntaan. Alus tulee parantamaan rajaturvallisuutta, meripelastusvalmiutta ja Itämeren ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin tuhat alkoholiin liittyvää tapaturma- ja väkivaltakuolemaa. Pahoinpitelyrikoksista reilusti yli puolet tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena, tehohoidosta ja päivystyspotilaista neljännes on alkoholin aiheuttamia sairauksia ja tapaturmia. Juomakulttuurimme vaikutus turvallisuuteen näkyy myös liikenteessä, sillä loukkaantumiseen johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa joka kymmenes ja kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa lähes joka kolmas kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen.

Jos suomalaisten humalahakuiseen juomiseen saataisiin muutos, taloudelliset säästöt olisivat suuria ja inhimillinen kärsimys merkittävästi vähäisempää. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tarvitaan jo nuorisolle, jota on samalla ohjattava raittiuteen kieltämällä alkoholin mielikuvamainonta.

Turvallisuudentunteen kannalta on keskeistä luottamus siihen, että mikään ei akuutisti uhkaa omaa tai läheisten henkeä ja terveyttä ja siihen, että apua saa, jos uhka todellistuu. Vanhenemisen mukanaan tuoma voimien heikkeneminen, terveysongelmat sekä yksinäisyys luovat turvattomuutta, johon ei liity aina todellista uhkaa. Yksilön kokema uhka heikentää kuitenkin hyvinvointia.

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu on laaja ja monimuotoinen ilmiö. Muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat ikääntyneet ovat erityisessä riskissä joutua kaltoinkohdelluiksi. Naiset ovat useammin väkivallan kohteena verrattuna ikääntyneisiin miehiin. Kaltoinkohtelu ja väkivalta tapahtuu usein vanhuksen kotona, ja tekijänä on läheinen tai lähipiiriin kuuluva ihminen. Väkivalta saattaa jatkua pitkään, sillä ikääntynyt itse ei halua tai pysty tekemään siitä ilmoitusta viranomaiselle.

Hallitusohjelmassa on päätetty turvata lailla iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Vanhuspalvelulaissa tulisi säätää viranomaisten lakisääteisestä velvollisuudesta puuttua ikäihmisten kaltoinkohteluun ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vanhusten asema turvattaisiin vastaavalla ilmoitusvelvollisuudella joka sisältyy lastensuojelulakiin. Lastensuojeluilmoitus on parantanut merkittävästi lasten asemaa ja turvallisuutta, ja tämä kannustaa laajentamaan järjestelmää myös muihin erityistä turvaa tarvitseviin ryhmiin.

 

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri, puolueen puheenjohtaja (kd)

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa 1.7.2011 

Vanhustensuojeluilmoitus

Kirjoitettu kirjoittajana

Sisäasiainministeriön johdolla on valmisteltu ikääntyneiden turvallisuutta parantava toimenpideohjelma ”Turvallinen elämä ikääntyneille”. Väestön ikääntyminen lisää palo- ja kaatumisonnettomuuksiin liittyvä riskejä. Ikääntyvässä väestössä yleinen yksinasuminen voi viivästyttää avun saamista.

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu on laaja ja monimuotoinen ilmiö. Muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat ikääntyneet ovat erityisessä riskissä joutua kaltoinkohtelun kohteeksi. Ikääntyneisiin kohdistuvassa väkivallassa on eräitä erityispiirteitä. Yksi näistä on se, että ikääntyneet naiset ovat useammin väkivallan kohteena verrattuna ikääntyneisiin miehiin. Kaltoinkohtelu ja väkivalta tapahtuu usein vanhuksen kotona, ja tekijänä on läheinen tai lähipiiriin kuuluva ihminen. Tästä seuraa, että kaltoinkohtelu ja väkivalta saattavat jatkua pitkään, sillä ikääntynyt itse ei halua tai pysty tekemään siitä ilmoitusta viranomaiselle.

Hallitusohjelmassa on päätetty turvata lailla iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Tässä ns. vanhuspalvelulaissa tulisi säätää viranomaisten lakisääteisestä velvollisuudesta puuttua ikäihmisten kaltoinkohteluun ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vanhusten asema turvattaisi vastaavalla ilmoitusvelvollisuudella joka sisältyy lastensuojelulakiin. Lastensuojeluilmoitus on parantanut merkittävästi lasten asemaa ja turvallisuutta, ja tämä kannustaa laajentamaan järjestelmää myös muihin erityistä turvaa tarvitseviin ryhmiin.

Päivi Räsänen

 Kolumni julkaistu kd-lehdessä 30.6.2011

Kaupparatsu ja matkasaarnaaja -presidenttiä arvostetaan vaaleissa ja valtiovierailuilla

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) avasi presidenttipelin, kun hänet asetettiin Vihreiden puoluekokouksessa Kuopiossa ehdokkaaksi. Haavisto ei enää kaventaisi presidentin valtaoikeuksia nyt lepäämässä olevaan perustuslakiuudistukseen nähden. Tasavallan presidentin toimivaltuudet rajoittuvat nykyisellään lähinnä yhteistyöhön valtioneuvoston kanssa ulkopolitiikan alalla, joihinkin nimityksiin, puolustusvoimien ylipäällikkyyteen ja vaikeasti määriteltävään arvojohtajuuteen.

Kansalaiset arvostavat presidentti-instituutiota ainakin äänestysaktiivisuuden perusteella arvioituna. Äänestyshalukkuuteen vaikuttanee myös vaalien yksinkertaisuus. Presidentinvaalit ovat vahvasti henkilövaalit. Jokainen pystyy ottamaan kantaa suppean ehdokasjoukon persoonien vetovoimaan.

Tasavallan presidentin toimenkuvassa korostetaan arvojohtajuutta. Mitä vähemmän presidentillä on valtaoikeuksia, sitä kevyemmäksi kuitenkin arvojohtaminen muuttuu. Johtajan mielipiteillä on sitä enemmän painoarvoa, mitä vahvemmin hän pystyy vaikuttamaan asioihin. Arvojohtajana presidentin on vaikea olla koko kansan presidentti. Tasavallan presidentti Halonen on nostanut esiin useita kansakuntaa yhdistäviä teemoja, mutta kaikkia hänen arvonäkemyksiään ei koko kansa voi jakaa.

Presidentillä on monessa maassa erittäin vahva asema. Siksi Suomen tasavallan presidentti nauttii suurta arvostusta valtiovierailuillaan. Presidentti onkin vahva valttikortti Suomen ulkomaankaupan edistämisessä, vientiyrittäjyyden tukemisessa ja universaalien ihmisoikeuksien puolustamisessa. Kaupparatsun ja matkasaarnaajan taidot kannattaa vielä nykyistä vahvemmin hyödyntää ja huomioida myös ehdokasvalinnassa.

Kristillisdemokraattien elokuun puoluekokouksessa käydään varmasti keskustelua presidentinvaaleista. Päätös mahdollisen oman ehdokkaan asettamisesta jäänee kuitenkin syksyn puoluevaltuustoon.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 16.6.2011

Vastuunkantoa

Kirjoitettu kirjoittajana

Tänään eduskuntaryhmämme teki päätöksen jatkaa hallitustunnustelija Jyrki Kataisen muodostamassa hallitusneuvottelupohjassa. Hallituksen muodostaminen on ollut raskas ja vaikea prosessi, myös kristillisdemokraateille. Kahden kuukauden aikana on kartoitettu perusteellisesti erilaisia vaihtoehtoja hallituspohjaksi ja lopulta ainoaksi jäljelle jääväksi vaihtoehdoksi on jäänyt paluu kuuden puolueen ns. sixpack-pohjaan. Poikkeuksellinen vaalitulos on merkinnyt poikkeuksellisia vaikeuksia. Olen edelleen pettynyt siitä, ettei vaalien suurimman voittajan perussuomalaisten kohdalla löytynyt sellaista ratkaisua, joka olisi mahdollistanut heidän vastuunkantonsa hallituksessa. Maahan on välttämätöntä saada pikaisesti toimiva enemmistöhallitus, sillä valtion velkaantumisen pysäyttäminen sekä syrjäytymisen estäminen vaativat toimia, jotka eivät onnistuisi vähemmistöhallitukselta. Paluu jo kerran riitaantuneeseen pohjaan vaatii nöyrtymistä ja omien virheiden tunnustaminen. Puheenjohtajien kokoontumisessa todettiin, että hallituksen muodostamisessa pätevät samat lait kuin elämässä muutenkin: riidat täytyy pystyä sopimaan, anteeksi voi pyytää ja anteeksi voi antaa.

Oman puolueemme asema on sellainen, että me emme olleet pohjaratkaisua valitsemassa. Pienenä puolueena vaikutusmahdollisuutemme maan asioihin ovat kuitenkin selvästi paremmat hallituksesta kuin oppositiosta käsin. Siksi eduskuntaryhmämme on päättänyt jatkaa hallitusneuvotteluissa, jotka käynnistyvät ensi maanantaina. Haluamme osaltamme kantaa vastuuta, jotta vakaa enemmistöhallitus voitaisiin muodostaa. Kuuden puolueen hallitusneuvottelupohja on aatteellisesti epäyhtenäinen, kukin puolue edustaa erilaisia arvoja. Yritämme parhaamme edistääksemme kristillisdemokraateille tärkeitä tavoitteita.

Takinkääntöä vai neuvottelukykyä?

Kirjoitettu kirjoittajana

Tätä kolumnia kirjoittaessani hallitusneuvottelutilanne on epäselvä. Hallitustunnustelija Jyrki Katainen sai eduskuntaryhmien yksimielisen tuen jatkaa tunnusteluja kaikkien puolueiden kanssa vielä muutaman päivän ajan. Kuuden puolueen kokoonpano ”sixpack” yritti 13 päivän ajan laatia yhteistä hallitusohjelmaa, mutta hanke karahti kiville. Neuvotteluilmapiiriä vaikeutti vaalien tuoma asetelma: ainoa vaalivoittaja jäi pois Säätytalolta ja häviäjät jäivät jäljelle. Vaalitappion jälkeen puolueelta puuttuu vahva mandaatti ja selkänoja, mikä lisää painetta siirtyä oppositioon. Media syytti neuvottelevia puolueita ensin takinkäännöstä ja neuvottelujen katkeamisen jälkeen kyvyttömyydestä joustaa ja tehdä kompromisseja.

Monipuoluehallituksen ohjelma ei voi olla identtinen yhdenkään puolueen vaaliohjelman kanssa. Isänmaa tarvitsee joka tapauksessa toimivan enemmistöhallituksen ja sen vuoksi puolueiden tulee nyt vastuullisesti etsiä ratkaisua hallituksenmuodostamiskriisiin.

Hallituksen kiireellisin tehtävä on pysäyttää velkaantumiskierre ja samaan aikaan vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Jos velaksi eläminen jatkuu nykyisellä tahdilla, Suomi seuraa tuhoisaa Kreikan tietä. Tällä hetkellä tulot ja menot ovat epätasapainossa niin, että joka päivä valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa, vuodessa yhdeksän miljardin euron vauhtia.

Näiden lisäksi Kristillisdemokraattien keskeisinä tavoitteina hallitusneuvotteluissa ovat olleet nuorten syrjäytymisen estäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, terveyden edistäminen, vanhuspalvelulain toteuttaminen, avioliittolain säilyttäminen nykyisenä sekä elämänsuojelun edistäminen. Kiitän oman puolueväen tukea neuvotteluissa. Yritämme parhaan kykymme mukaan edistää meille tärkeitä tavoitteita ja isänmaan etua, olimmepa sitten hallituksessa tai oppositiossa.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 9.6.2011

Kiitän puoluekenttää tuesta!

Kirjoitettu kirjoittajana

Eräillä verkkosivuilla julkaistu juttu haastattelustani harmittaa. Siinä oli tehty monta virheellistä tulkintaa hallitusneuvotteluihin liittyen ja pyysin poistamaan koko jutun. Omalta puolueväeltä on tullut hyvää ja rakentavaa tukea näiden neuvotteluiden ajan. Toki usean puolueen kokema vaalitappio vaikuttaa hallitusneuvotteluiden tunnelmaan, yhteisen ohjelman sopiminen näyttää olevan vaikeampaa, kun mandaatti ei ole niin vahva kuin vaalivoiton jälkeen. Vielä harmillisempi virhe oli se väite, että pienpuolueita ei olisi neuvotteluissa kuunneltu. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Kaikki puolueet neuvottelivat varsin tasavertaisesti. Totesin vain, että yksityiskohtaisia päätöksiä veroratkaisuista ei vielä ennätetty edes tehdä, sillä talouden suurista linjoista ei löytynyt sopua.

Isänmaa tarvitsee joka tapauksessa toimivan enemmistöhallituksen ja sen vuoksi puolueiden tulee nyt vastuullisesti etsiä ratkaisua hallituksenmuodostamiskriisiin.

Hallituksen kiireellisin tehtävä on pysäyttää velkaantumiskierre ja samaan aikaan vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Jos velaksi eläminen jatkuu nykyisellä tahdilla, Suomi seuraa tuhoisaa Kreikan tietä. Tällä hetkellä tulot ja menot ovat epätasapainossa niin, että joka päivä valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa, vuodessa yhdeksän miljardin euron vauhtia.

Näiden lisäksi Kristillisdemokraattien keskeisinä tavoitteina hallitusneuvotteluissa ovat olleet nuorten syrjäytymisen estäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, terveyden edistäminen, vanhuspalvelulain toteuttaminen, avioliittolain säilyttäminen nykyisenä sekä elämänsuojelun edistäminen.