Ajankohtaista

RSS

Käsittämätön ratkaisu

Kirjoitettu kirjoittajana

Toimi Kankaanniemen siirto sitoutumattomaksi oli ikävä yllätys. Aloitin 16 vuotta sitten edustajana hänen toimiessaan puolueen puheenjohtajana. Näiden vuosien ajan olen saanut paljon tukea ja neuvoja Toimilta. Keskinäinen luottamus on kantanut vaikeissakin tilanteissa. Hän oli myös keskeisesti mukana hallitusneuvotteluissa. Neuvotteluiden aikana hän ei missään vaiheessa ilmaissut arvostelua hallitusohjelman linjauksia kohtaan. Hän ei ole ottanut sen jälkeen kertaakaan yhteyttä siinä tarkoituksessa, että olisi vedonnut toisenlaisen linjauksen puolesta. Mutta ymmärrän, että eduskunnasta tippuminen on kova isku vuosikymmeniä politiikan keskiössä uurastaneelle poliitikolle.

Kankaanniemen kritiikki kohdistui EU- ja kuntapolitiikkaan. Näillä sektoreilla ei eletä helppoja aikoja. Viime viikon ERVV-päätöksellä ei yhtään euroa vielä suomalaista rahaa tukipaketteihin sidottu. Päätöksen tavoitteena oli rauhoittaa epäluottamuksen kierrettä markkinoilla. Tuskinpa kukaan haluaa hallitsematonta euroalueen romahdusta, joka merkitsisi myös Suomessa rajun konkurssiaallon ja työttömyyden uhkaa. ERVV:n käyttäminen jonkun euromaan lainamuotoiseen tukeen edellyttäisi erillistä päätöstä eduskunnassa. Hallitussopimuksen mukaan tukea annetaan vain, jos Suomi saa riskiä vastaavan vakuuden takausosuudelleen. Tämä oli täsmälleen se linja, jota ajoimme yhdessä Toimin kanssa viime kaudella oppositiossa Irlannin tukipaketista päätettäessä. Liitovaltiokehitystä emme edistä.

Kuntauudistus on hallituksen keskeinen keino kaventaa tulevien vuosikymmenten talouden kestävyysvajetta. Kuntien kuuleminen ja saaminen mukaan uudistukseen on tärkeää. Kuntauudistuksen ydintavoitteena on turvata lähipalvelut ja suora lähidemokratia rakenteita ja hallintoa keventämällä. Niin kunta- kuin EU-politiikassa puolueestamme löytyy erilaisia näkemyksiä. Hallitukseen menon kynnyskysymykseksi ei kumpikaan osa-alue noussut. Puolue edellytti vaalien edellä hallitukseen menon ehdoiksi vanhuspalvelu- ja nuorten yhteiskuntatakuulakeja.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 6.10.2011.

Vapaa liikkuvuus perustuu luottamukseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Bulgaria ja Romania liittyivät EU:n jäseniksi vuoden 2007 alussa. Jäsenyyden edellytyksiä katsottiin tuolloin valitettavasti läpi sormien. Vakavimmat puutteet näkyivät tuomioistuinlaitoksessa ja korruption torjunnassa.

Päätöksen jälkeen perustettiin mekanismi (CVM), jonka kautta komissio ja neuvosto voivat valvoa maita. Ongelmana on kuitenkin se, että havaitut puutteet eivät tuota mitään sanktioita tai kannustimia. Käytännössä suurin motivoija on ollut CVM-prosessin poliittinen kytkeytyminen päätökseen maiden Schengen-jäsenyydestä.

Suomen kanta on ollut johdonmukainen. Eduskunta on edellyttänyt, että oikeuslaitoksen puutteet on korjattava, ennen kuin liittyminen Schengenin alueeseen täysimääräisesti on mahdollista. Huomiota on kiinnitetty myös vähemmistöjen kohteluun ja ihmisarvoisen elämän edellytyksiin. Huono ihmisoikeustilanne on johtanut siihen, että ihmisiä on joutunut lähtemään mainituista maista hakemaan turvapaikkaa tai kerjäämään muualle Eurooppaan.

Kesällä julkaistussa CVM-raportissa todettiin molempien maiden osalta edistymistä, mutta edelleen vakavia puutteita. Suomen hallituksen ja eduskunnan johtopäätös oli selkeä. Vaikka molemmat maat täyttävät varsinaiset Schengen-kriteerit, laajempi tarkastelu ei tue pikaista rajojen avaamista. Kyse on luottamuksesta. Tekniset valmiudet eivät riitä, jos emme voi vakuuttua siitä, ettei rajavalvojia voida lahjoa.

Vapaan liikkuvuuden alueen turvallisuuden kannalta on viisasta kannustaa Romaniaa ja Bulgariaa ponnisteluihin, jotta liittyminen olisi mahdollista. Seuraava luonteva tarkasteluajankohta sijoittuu ensi kevääseen, jolloin odotetaan komission väliraporttia.

Vapaa liikkuvuus on EU:n perusarvo, joka pohjautuu luottamukseen. Jotta voimme tulevaisuudessakin nauttia vaivattomasta liikkumisesta yli rajojen, on varmistettava, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 29.9.2011. 

Palestiinan valtiota ei tule tunnustaa ilman rauhansopimusta

Kirjoitettu kirjoittajana

Tänään kokoustaan pitänyt puoluehallituksemme otti kantaa ensi viikon YK:n kokouksessa käsiteltävään Palestiinan asemaan. Lehtitietojen mukaan palestiinalaisosapuolet hakevat ensi viikolla YK:n täyttä jäsenyyttä. Heidän mukaansa Palestiinan valtio pitää määritellä vuoden 1967 rajalinjojen mukaisesti.

Palestiinan valtion yksipuolinen itsenäiseksi julistautuminen voi kärjistää Lähi-idän konfliktia ja estää rauhan löytymiseksi tarvittavia kompromisseja. Vakavia turvallisuusongelmia, Jerusalemin ja palestiinalaispakolaisten asemaa sekä rajalinjauksia ei ratkaista tällä menettelyllä. Edellytyksenä luottamuksen kasvamiselle on se, että israelilaiset ja palestiinalaiset sopivat kiistakysymyksistä keskenään.

Palestiinan valtiota ei pidä siis tunnustaa ilman Israelin valtion kanssa neuvoteltua rauhansopimusta. Suomen ja EU:n pitää ensisijaisesti tukea pyrkimyksiä rauhaan saamalla rauhanneuvottelut käyntiin pikaisesti.

On tärkeää, että Lähi-idän kvartetin (EU, YK, Venäjä ja Yhdysvallat) palestiinalaisille asettamat ehdot toteutuvat. Hamas ei ole hyväksynyt näitä kolmea ehtoa, jotka ovat terrorismista luopuminen, Israelin tunnustaminen ja aiempien sopimusten kunnioittaminen. Ei voida hyväksyä sitä, että EU:n ja YK:n terroristijärjestönä pitämä Hamas olisi toisena osapuolena Fatahin kanssa johtamassa Palestiinan valtiota.

Syrjäytyminen aiheuttaa suuria kustannuksia

Kirjoitettu kirjoittajana

Valtion talouden tasapainottaminen ja kestävyysvajeen supistaminen ovat istuvan hallituksen tärkeimpiä haasteita. Pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää. Nuorten syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat merkitsevät suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja vaikeuttavat kestävyysvajeen ratkaisua.

Sosiaalibarometri 2010 osoittaa, että on ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Uudeksi ryhmäksi näyttävät muodostuvan työttömät tai kouluttautumattomat nuoret. Syrjäytyminen on jokaiselle yksilölle tragedia, mutta se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 90 prosenttia niistä, joilla ei ole 25-vuotiaana työtä, perusasteen jälkeistä tutkintoa, eikä keskeneräisiä opintoja, näyttää jäävän lopullisesti ilman jatkokoulutusta. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman nuorten yhteiskuntatakuu on tae siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ- harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Säästöohjelmasta huolimatta nuorten työllisyyttä parannetaan 60 miljoonan vuosittaisella panostuksella sekä perusturvaa yli 300 miljoonalla. Syrjäytymisen ehkäisy tarvitsee viranomaisten lisäksi koko kansalaisyhteiskunnan vastuun. Järjestöt ja seurakunnat voivat tukea perheitä kasvatustyössä sekä nuorten kasvuympäristöä silloin kun perheen voimat eivät siihen riitä.

 

kolumni on julkaistu kd-lehdessä  15.9.2011.

Rattijuopoille rangaistus heti

Kirjoitettu kirjoittajana

Poliisin tietoon tuli vuonna 2010 yhteensä 21 162 rattijuopumusta. Näistä 9 916 oli ns. tavallisia ja 11 246 törkeitä rattijuopumuksia.

Rattijuopumustapauksissa kuolee tai loukkaantuu vuosittain yli tuhat henkilöä. Joka neljäs tieliikenteessä menehtyneistä johtuu rattijuopumuksesta. Kuolleista joka kolmas ja loukkaantuneista 40 prosenttia on 15-24-vuotiaita.

Rattijuopumusrikokset ovat suurelta osin varsin yksinkertaisia ja selviä rikosoikeudellisesti. Tällaisena voidaan pitää tapauksia, joissa poliisi pysäyttää moottoriajoneuvon suoraan ajosta ja kuljettajan hengitysilman alkoholipitoisuus todetaan tarkkuusalkometrillä tai veren alkoholipitoisuus on verikokeen tuloksen perusteella yli sallitun, taikka verestä löytyy huumausainetta. Rattijuopumusrikoksen toteamisen jälkeen poliisi siirtää tapauksen syyttäjälle ja sieltä oikeuslaitoksen käsiteltäväksi.

Selvät ratti-juopumustapaukset voitaisiin hoitaa suoraan rangaistusmääräysmenettelyssä ja ajokielto poliisin ajo-oikeuspäätöksellä niin, että syyttäjät ja tuomioistuimet eivät turhaan kuormittuisi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että poliisin toimesta, aivan kuten esimerkiksi ylinopeuksissa, määrättäisiin poliisiautossa sekä sakko että ajokielto ja asia olisi loppuun käsitelty, ellei rattijuopumuksesta kiinni jäänyt riitauttaisi asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Menettelyn mahdollisesta muutoksesta saavutettaisiin merkittäviä henkilötyövuosien säästöjä syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuinlaitoksessa. Tällä on merkitystä myös oikeusprosessien yleiseen kestoon lyhentävästi, kun suuri joukko rikoksia ei päätyisi tuomioistuimeen. Poliisin kohdalla tämä merkitsisi tarvetta tarkkuusalkometrien hankintaan poliisiautoihin, mutta samalla se tehostaisi myös poliisin työtä.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 8.9.2011.

Heikoimmassa asemassa olevien lasten palveluja parannettava

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa käytiin keskustelua mahdollisista valtiontalouden säästökohteista, joista hallitus joutuu pian tekemään päätöksiä. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että syksyn budjettiriihessä linjataan, miten 100 miljoonan euron osalta taloutta tasapainotetaan. Tämä summa on toki pieni verrattuna talousarvioehdotuksen loppusummaan 52,2 miljardiin euroon sekä 2,5 miljardin euron kokonaissäästötavoitteeseen.

Mediassa on uutisoitu yksi esiin nostamani säästömahdollisuus, joka sisältyi puolueemme vaalitavoitteisiin. Uutisointi vaatii täsmennystä. Mahdollisena säästökohteena ehdotimme kevään vaaliohjelmassamme, että subjektiivinen päivähoito-oikeus voitaisiin rajata puolipäiväiseksi silloin, kun jompikumpi tai molemmat lapsen vanhemmista on kotona, jos kokopäiväistä päivähoitotarvetta ei ole todettu lastensuojelun avohuollossa tarpeelliseksi tukitoimenpiteeksi. Emme siis ole esittäneet missään vaiheessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista, vaan sen rajaamista puolipäiväiseksi. Tätä aihetta koskevasta kesäkokouksen uutisesta oli jäänyt pois sosiaalinen peruste. Oikeus kokopäivähoitoon tulisi mielestäni olla kaikilla niillä lapsilla, jotka tarvitsevat sitä sosiaalisista tai terveydellisistä syistä samoin kuin vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Perheiden mielenterveys- ja päihdeongelmat aiheuttavat osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia, jolloin yhteiskunnan erityistä turvaverkkoa tarvitaan. Valitettavasti kuntien talouspaineissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten palvelut ovat monesti jääneet puutteellisiksi. Niukkojen resurssien aikana tulisikin selvittää, miten painopistettä siirrettäisiin erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin.

Ryhmämme kesäkokouksessa totesimme, että 100 miljoonan euron säästö on kuitenkin mahdollista saada ilman päivähoito-oikeuden rajausta, joten en ole sitä budjettiriihessä esittämässä.

Viisumivapauden toteutumisella useita edellytyksiä

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallitus on sitoutunut tukemaan EU:n tavoitetta viisumivapauden edistämisestä Venäjän kanssa. Viisumivapauden myönteiset vaikutukset näkyisivät suomalaisten matkailuyritysten ja elinkeinoelämän piristyksenä. Suomalaisten ostosmatkailu rajan läheisyyteen lisääntyisi ostoksista saatavan taloudellisen hyödyn kasvaessa viisumimaksujen poistuessa. Tämä näkyisi etenkin bensiinin, alkoholin ja tupakan ostossa.

Viisumivapauden toteutuminen edellyttää merkittäviä vahvistuksia viranomaisresursseihin Suomessa, EU:n kaikkien ulkorajojen biometrista valvontaa ja toimivaa viranomaisyhteistyötä Venäjän ja EU-maiden välillä. Mielestäni on epärealistista olettaa, että viisumivapaus voisi toteutua lähivuosina.

Suomen edustustot myönsivät Venäjälle viime vuonna lähes miljoona viisumia ja kielteinen päätös annettiin noin 10 000 hakijalle. Liikkumisvapauden lisääntyessä myös rikollisten liikkuminen helpottuu.

Rajanylityspaikkojen toimintakyvyn edellytyksenä ovat riittävät henkilöstöresurssit ja riittävän läpäisykyvyn mahdollistava infrastruktuuri, erityisesti liikenteen osalta. Rajanylittäjien määrät arviolta kaksi- tai jopa kolminkertaistuvat viisumivapauden myötä.

Rajatarkistusten lisähenkilöstön tarve olisi arviolta jopa 200 henkilöä. Henkilöstöresurssien lisäystä tarvittaisiin myös poliisi-, maahanmuutto- ja pelastuspalveluissa.

EU:n kaikilla ulkorajoilla tulee ennen viisumivapauden toteutumista olla käytössä Entry/exit-järjestelmä, joka merkitsee kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähdön tietojen taltioimista ja Schengen-alueella laittoman oleskelun paljastumista. Näiden edellytysten toteutuminen vie aikaa.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 18.8.2011

Lihavien vuosien jälkeen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansainvälistä taloudellista ympäristöämme leimaa kärjistynyt epävarmuus. Huoli euroalueen kilpailukyvystä ja velkapaineista on kasvanut Italian ja Espanjan korkotasojen noustua. USA:n luottoluokituksen lasku ja heikot talousluvut heikentävät myös euroalueen vientinäkymiä ja talouskasvua. Kasvun hidastuessa tai mahdollisen taantuman tullessa elvytysvaraa Suomella tai euromailla ei edellisen laman tapaan ole.

Ongelman ydin on politiikassa ja poliitikoilla ovat myös talousongelmien ratkaisun avaimet. Euromaat ovat velkaantuneet elämällä yli varojensa. Jokainen hallitus on halunnut miellyttää äänestäjiä parantamalla etuuksia ja palveluja sekä keventämällä verotusta. Valitettavasti tämä koskee myös Suomea, vaikka tilanteemme onkin hyvä verrattuna useimpiin euromaihin. Jakopolitiikan aika on nyt ohi. Istuva hallitus toteuttaa 2,5 miljardin euron sopeutuksen kiristämällä veroja ja leikkaamalla menoja. Leikkaukset näkyvät kaikkien ministeriöiden budjeteissa. Lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu uusista lisäsopeutustoimista, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosentin bruttokansatuotteesta. Valtiontalouden tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tilanteessa, jossa julkisten talouksien kykyä selvitä velvoitteistaan epäillään useissa maissa, tavoitteista tasapainottaa valtiontalous ja taittaa valtion velkaantuminen Suomessa ei pidä tinkiä. Nostan hattua oppositiojohtajalle Soinille, joka totesi vastuullisesti, että ylivelkaisuus on kitkettävä pois: ”Kyllä siinä vain joudutaan ikäviin toimiin, ei siitä pääse mihinkään”.

Maailmantalouden epävarmuuden keskellä on tärkeää panostaa maamme kilpailukykyyn. Lähiajan tärkeitä päätöksiä ovat hallituksen budjetti- ja kehyspäätökset sekä työmarkkinaratkaisut

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 11.8.2011.

Rakkaus voittaa vihan

Kirjoitettu kirjoittajana

Perjantain synkät uutisviestit järkyttivät mökki-iltaa viettävää perhettämme. Miten joku voi julmasti teloittaa puolustuskyvyttömiä nuoria ja lapsia? Samanikäiset nuoreni olivat seuraavana päivänä lähdössä leirille.

Järkyttävä tapahtuma avasi keskustelun terrori-iskujen ehkäisystä. Tieto siitä, että kyseessä ei todennäköisesti ollut kansainvälisen rikollisjärjestön isku, oli helpottava. Toisaalta yksittäisen henkilön sairaiden suunnitelmien selvittäminen ja torjunta on poliisille erityisen vaikeaa. Toimittajilta alkoi sataa kysymyksiä aselainsäädännön muutostarpeista, omatekoisten räjähteiden valmistamisen estämisestä, ääriryhmien seurannasta, nettikeskustelun valvonnasta, joukkokokousten turvallisuudesta sekä poliisin ja pelastustoimen toimintavalmiudesta.

Pahuutta ei voi hallita pelkästään lakeja ja valvontaa tiukentamalla. Iskusta selviytynyt nuori haastaa meidät yhteisöllisyyteen, lähimmäisestä välittämiseen ja heikoista huolehtimiseen: ”Jos yksi ihminen voi osoittaa näin paljon vihaa, niin ajatelkaa, kuinka paljon rakkautta me kaikki yhdessä voimme osoittaa!” Kristillistä kulttuuria ei puolusteta vihalla tai väkivallalla vaan rakkauden ja armon sanomalla. Jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvokasta elämää tulee puolustaa. ”Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista”, muistutetaan Raamatussa. Terrorin edessä emme saa perääntyä avoimen yhteiskuntamme perusarvoista. Demokratiaa, poliittisen toiminnan vapautta ja sananvapautta tulee puolustaa.

Mietin, miksi tekijä on leimattu ”äärikristityksi”, kun hän ei manifestinsa mukaan pidä itseään kovin uskonnollisena? Hän määritteli itsensä kulttuurikristityksi, jollainen hänen mielestään voi olla myös ateisti tai agnostikko. Hän totesi, että hänellä itsellään ei ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen.

Käsittämättömän pahuuden edes sä minua lohduttaa ajatus siitä, että yhden ihmisen – Jeesuksen -rakkaus on saanut enemmän aikaan kuin kaikkien maailman ihmisten viha yhteensä. Rakkaus on vihaa suurempi voima. (Kirjoitus julkaistu Ilta-Sanomissa 30.7.2011)

Turvallinen Suomi

Kirjoitettu kirjoittajana

Puolueellemme uskottiin vahva ja raskas salkku sisäministeriöstä. Edellisen sisäministerin tehtävien lisäksi kokonaisuuteen yhdistettiin maahanmuuton kysymykset ja opetusministeriössä kirkolliset asiat. Nämä aihealueet sopivat erinomaisesti vaaliteemamme Koti uskonto ja isänmaa.

Sisäasiainministeriöllä on vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2015 Euroopan turvallisin maa.

Turvallista arkea tukee erityisesti hallituksen tavoite vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Kyseessä ei ole vain riittävän toimeentulon turvaaminen, syrjäytymisen ja yhteiskunnallisen jakautumisen ehkäisy vaan samalla myös periaatteellinen kysymys monenlaisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ihmiset voivat huonommin niissä yhteiskunnissa, joissa on suuret tuloerot ja jyrkät luokkaerot kuin niissä, joissa ollaan mahdollisimman lähellä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Turvattomuus ja sosiaalinen rauhattomuus kasvavat tuloerojen kasvaessa.

Hyvä valtion taloudenhoito on välttämätön edellytys sille, että monipuoliset arkea turvaavat palvelut voidaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Erityiseksi haasteeksi nousee leikkauksia vaativassa taloustilanteessa tavoite turvata riittävät poliisipalvelut koko maassa. Tarvitsemme samalla lisää esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan erikoistuneita poliiseja, jotta onnistumme ehkäisemään järjestäytynyttä ja kansainvälistyvää rikollisuutta. Rajavartiolaitoksen käyttöön tullaan hankkimaan monitoimialus, jolla on valmius sekä merirajavalvontaan että öljyntorjuntaan. Alus tulee parantamaan rajaturvallisuutta, meripelastusvalmiutta ja Itämeren ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin tuhat alkoholiin liittyvää tapaturma- ja väkivaltakuolemaa. Pahoinpitelyrikoksista reilusti yli puolet tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena, tehohoidosta ja päivystyspotilaista neljännes on alkoholin aiheuttamia sairauksia ja tapaturmia. Juomakulttuurimme vaikutus turvallisuuteen näkyy myös liikenteessä, sillä loukkaantumiseen johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa joka kymmenes ja kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa lähes joka kolmas kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen.

Jos suomalaisten humalahakuiseen juomiseen saataisiin muutos, taloudelliset säästöt olisivat suuria ja inhimillinen kärsimys merkittävästi vähäisempää. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tarvitaan jo nuorisolle, jota on samalla ohjattava raittiuteen kieltämällä alkoholin mielikuvamainonta.

Turvallisuudentunteen kannalta on keskeistä luottamus siihen, että mikään ei akuutisti uhkaa omaa tai läheisten henkeä ja terveyttä ja siihen, että apua saa, jos uhka todellistuu. Vanhenemisen mukanaan tuoma voimien heikkeneminen, terveysongelmat sekä yksinäisyys luovat turvattomuutta, johon ei liity aina todellista uhkaa. Yksilön kokema uhka heikentää kuitenkin hyvinvointia.

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu on laaja ja monimuotoinen ilmiö. Muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat ikääntyneet ovat erityisessä riskissä joutua kaltoinkohdelluiksi. Naiset ovat useammin väkivallan kohteena verrattuna ikääntyneisiin miehiin. Kaltoinkohtelu ja väkivalta tapahtuu usein vanhuksen kotona, ja tekijänä on läheinen tai lähipiiriin kuuluva ihminen. Väkivalta saattaa jatkua pitkään, sillä ikääntynyt itse ei halua tai pysty tekemään siitä ilmoitusta viranomaiselle.

Hallitusohjelmassa on päätetty turvata lailla iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Vanhuspalvelulaissa tulisi säätää viranomaisten lakisääteisestä velvollisuudesta puuttua ikäihmisten kaltoinkohteluun ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vanhusten asema turvattaisiin vastaavalla ilmoitusvelvollisuudella joka sisältyy lastensuojelulakiin. Lastensuojeluilmoitus on parantanut merkittävästi lasten asemaa ja turvallisuutta, ja tämä kannustaa laajentamaan järjestelmää myös muihin erityistä turvaa tarvitseviin ryhmiin.

 

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri, puolueen puheenjohtaja (kd)

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa 1.7.2011