Turvallinen Suomi

Puolueellemme uskottiin vahva ja raskas salkku sisäministeriöstä. Edellisen sisäministerin tehtävien lisäksi kokonaisuuteen yhdistettiin maahanmuuton kysymykset ja opetusministeriössä kirkolliset asiat. Nämä aihealueet sopivat erinomaisesti vaaliteemamme Koti uskonto ja isänmaa.

Sisäasiainministeriöllä on vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2015 Euroopan turvallisin maa.

Turvallista arkea tukee erityisesti hallituksen tavoite vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Kyseessä ei ole vain riittävän toimeentulon turvaaminen, syrjäytymisen ja yhteiskunnallisen jakautumisen ehkäisy vaan samalla myös periaatteellinen kysymys monenlaisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ihmiset voivat huonommin niissä yhteiskunnissa, joissa on suuret tuloerot ja jyrkät luokkaerot kuin niissä, joissa ollaan mahdollisimman lähellä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Turvattomuus ja sosiaalinen rauhattomuus kasvavat tuloerojen kasvaessa.

Hyvä valtion taloudenhoito on välttämätön edellytys sille, että monipuoliset arkea turvaavat palvelut voidaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Erityiseksi haasteeksi nousee leikkauksia vaativassa taloustilanteessa tavoite turvata riittävät poliisipalvelut koko maassa. Tarvitsemme samalla lisää esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan erikoistuneita poliiseja, jotta onnistumme ehkäisemään järjestäytynyttä ja kansainvälistyvää rikollisuutta. Rajavartiolaitoksen käyttöön tullaan hankkimaan monitoimialus, jolla on valmius sekä merirajavalvontaan että öljyntorjuntaan. Alus tulee parantamaan rajaturvallisuutta, meripelastusvalmiutta ja Itämeren ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin tuhat alkoholiin liittyvää tapaturma- ja väkivaltakuolemaa. Pahoinpitelyrikoksista reilusti yli puolet tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena, tehohoidosta ja päivystyspotilaista neljännes on alkoholin aiheuttamia sairauksia ja tapaturmia. Juomakulttuurimme vaikutus turvallisuuteen näkyy myös liikenteessä, sillä loukkaantumiseen johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa joka kymmenes ja kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa lähes joka kolmas kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen.

Jos suomalaisten humalahakuiseen juomiseen saataisiin muutos, taloudelliset säästöt olisivat suuria ja inhimillinen kärsimys merkittävästi vähäisempää. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tarvitaan jo nuorisolle, jota on samalla ohjattava raittiuteen kieltämällä alkoholin mielikuvamainonta.

Turvallisuudentunteen kannalta on keskeistä luottamus siihen, että mikään ei akuutisti uhkaa omaa tai läheisten henkeä ja terveyttä ja siihen, että apua saa, jos uhka todellistuu. Vanhenemisen mukanaan tuoma voimien heikkeneminen, terveysongelmat sekä yksinäisyys luovat turvattomuutta, johon ei liity aina todellista uhkaa. Yksilön kokema uhka heikentää kuitenkin hyvinvointia.

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu on laaja ja monimuotoinen ilmiö. Muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat ikääntyneet ovat erityisessä riskissä joutua kaltoinkohdelluiksi. Naiset ovat useammin väkivallan kohteena verrattuna ikääntyneisiin miehiin. Kaltoinkohtelu ja väkivalta tapahtuu usein vanhuksen kotona, ja tekijänä on läheinen tai lähipiiriin kuuluva ihminen. Väkivalta saattaa jatkua pitkään, sillä ikääntynyt itse ei halua tai pysty tekemään siitä ilmoitusta viranomaiselle.

Hallitusohjelmassa on päätetty turvata lailla iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Vanhuspalvelulaissa tulisi säätää viranomaisten lakisääteisestä velvollisuudesta puuttua ikäihmisten kaltoinkohteluun ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vanhusten asema turvattaisiin vastaavalla ilmoitusvelvollisuudella joka sisältyy lastensuojelulakiin. Lastensuojeluilmoitus on parantanut merkittävästi lasten asemaa ja turvallisuutta, ja tämä kannustaa laajentamaan järjestelmää myös muihin erityistä turvaa tarvitseviin ryhmiin.

 

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri, puolueen puheenjohtaja (kd)

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa 1.7.2011