Vielä jokin aika sitten yksityiset vartijat hoitivat tehtäväänsä pääsääntöisesti kiertämällä ilta- ja yöaikaan teollisuuslaitoksissa. Nykyään heihin törmää yhä useammin päivällä ja siellä, missä ihmisetkin liikkuvat. Esimerkiksi kauppakeskuksissa yksityiset järjestyksenvalvojat huolehtivat järjestyksenpidosta poliisin apuna. Lisäksi valvontateknologian kehittymisen myötä esimerkiksi yrityksissä erilaiset rikosilmoitinlaitteet ja kameravalvonta ovat jo pitkään olleet arkipäivää. Viime vuosina turvallisuustekniikka on tullut entistä voimallisemmin myös koteihin.

Kaikki tämä asettaa haasteita yksityisen turvallisuusalan lainsäädännölle. Tällä hetkellä sisäasiainministeriössä valmistellaan uutta lainsäädäntöä, jossa keskeisenä hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on nykyisen, varsin vaikeaselkoisen yksityisen turva-alan lainsäädännön selkiyttäminen. Olemme valmisteluvaiheessa pyrkineet tähän ehdottamalla alaa koskevan lainsäädännön kokoamista yhteen lakiin. Asiaa valmistellut työryhmä on päätynyt tekemään useita lainsäädäntöä selkeyttäviä ehdotuksia alan kehittämiseksi, kuten järjestyksenvalvonnan aiempaa laajempi luvanvaraistaminen. Kiinnostusta herättää varmasti myös ehdotus käyttää yksityisiä toimijoita apuna poliisin säilytystilojen vartioinnissa eräissä tapauksissa.

Riittävän viranomaisvalvonnan ohella turvallisuusalan toimijoille on taattava myös asianmukaiset toimintamahdollisuudet. Vartijoille ja järjestyksenvalvojille on lainsäädännössä annettava riittävät valtuudet, jotta he pystyvät suoriutumaan tehtävistään. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kenenkään perusoikeuksia loukata ilman lakiin perustuvaa syytä.

Julkaistu kolumnina kd-lehdessä 14.3.2013.

Venäjä on pitkän yhteisen rajan vuoksi tärkeä yhteistyökumppani Suomelle myös sisäministeriön asioiden kannalta. Onnettomuudet eivät maiden rajoista välitä ja viranomaisten on oltava hätätilanteen hetkellä valmiita toimimaan nopeasti yhteistyössä. Hyvä esimerkki yhteistyön välttämättömyydestä ovat parin vuoden takaiset metsäpalot, joiden savu oli silmin nähtävissä syvällä Suomen sisämaassa. On välttämätöntä varautua myös esimerkiksi epätodennäköisen, mutta mahdollisen säteilyvuodon varalta. Yhteistyön merkitys ymmärretään myös Venäjällä. Helmikuisen Moskovan vierailuni aikana sovimme Venäjän hätätilaministeri Vladimir Putshkovin kanssa maidemme pelastuspalveluiden yhteistyön edelleen tiivistämisestä rajat ylittävissä tilanteissa. Erityiskysymyksenä tapaamisen asialistalla oli yhteistyön parantaminen rautateillä, maanteillä ja merialueilla tapahtuvien vakavien onnettomuuksien pelastustöissä. Myös koulutusyhteistyötä maidemme pelastusalan oppilaitosten välillä tullaan tiivistämään.

Moskovan vierailun aikana tapasin myös Venäjän turvallisuuspalvelun johtajan Aleksandr Bortnikovin. Tapaamisessa sovimme, että Suomen viranomaisten ja Venäjän turvallisuuspalvelun välille perustetaan uusi yhteistyökanava, jota tullaan käyttämään rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Yhteistyökanavan merkitys korostuu rajaliikenteen kasvaessa nopeasti. On tärkeää, että meillä on käytettävissä paras mahdollinen informaatio henkilöistä, joiden Suomeen tulon motiiviksi voidaan epäillä rikollista toimintaa.

Aktiivinen yhteistyö ja tiedonvaihto Venäjän keskeisten turvallisuusviranomaisten kanssa parantaa suomalaisten turvallisuutta.

Julkaistu KD-lehdessä kolumnina 7.3.2013.

Ravintolayrittäjä teki illallispöydässä vaikutuksen, paitsi erinomaisella palvelulla myös elämäntarinallaan. Pakolaisleiriltä tullut nainen on raivannut sinnikkäästi tiensä yrittäjäksi. Suomalaisten sanotaan olevan yrittäjäkansaa. Yrittäjäkansaa ovat myös Suomeen tulleet maahanmuuttajat sillä he ovat yrittäjyydessä vielä kantaväestöäkin aktiivisempia. Helsingin työssä käyvistä maahanmuuttajamiehistä 12,5% on yrittäjiä kun kaikista työssä käyvistä miehistä yrittäjyysprosentti on 8. Naisilla vastaavat luvut ovat 8% ja 4,7%. Maahanmuuttajayrittäjiä on tänään Suomessa jo yli 8000 ja määrä kasvaa edelleen. Maahanmuuttajataustaisten yritykset työllistävät yli 20 000 henkilöä.
Osittain maahanmuuttajien aktiivisuus yrittäjinä selittyy sillä, että heidän on esimerkiksi kielivaikeuksien myötä vaikea löytää työtä ulkopuoliselta työnantajalta. Ns. ”pakkoyrittäjyys” ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan maahanmuuttajilta on löytynyt aitoa rohkeutta ottaa riskiä ja kaupallistaa ideansa. Kun vertaillaan yritysten taloudellista selviämistä ensimmäisten vuosien jälkeen, ei kantaväestön ja maahanmuuttajien yrityksissä ole eroa. Kantaväestön yrityksiin verrattuna maahanmuuttajien yritykset ovat kuitenkin usein kooltaan pieniä mikroyrityksiä ja ne toimivat muita useammin kaupan ja palveluiden aloilla. Maahanmuuttajayrittäjyyden positiivisten työllisyysvaikutusten maksimoimiseksi tulee löytää keinoja yritysten kasvun tukemiseen. Kasvuhakuisuutta voidaan tukea esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatulla yrittäjäkoulutuksella.
Monet tämän päivän suomalaisista suuryrityksistä kuten Fazer, Stockmann, Enso Gutzeit, Paulig, ja Finlayson ovat aikansa maahanmuuttajien perustamia. Monet heistä aloittivat hyvinkin pienestä. Mukanaan he toivat vain osaamisensa.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 28.2.2013

Helsingin Sanomat (15.2.2013) uutisoi, että edustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) ei kannattanut kristillisdemokraattien lakialoitetta, jossa esitettiin, että lääkärit ja muut terveydenhoidon ammattilaiset voisivat vakaumukseensa vedoten kieltäytyä raskauden keskeyttämisestä.  ”Ei pidä hakeutua työelämässä sellaisiin tehtäviin, joita ei lain antamissa raameissa pysty hoitamaan”, Grahn-Laasonen perusteli.

Omassa vastineessani (HS 18.2.2013) ihmettelen tätä asennetta, jossa ei kunnioiteta kansalaisten perustuslain mukaista oikeutta toteuttaa vakaumustaan tai uskontoaan. Gynekologiksi erikoistuminen on Suomessa mahdotonta, jos ei suostu abortteja suorittamaan. Vaikeisiin tilanteisiin joutuvat usein myös mahdollisia keskeytyslausuntoja kirjottavat suomalaiset terveyskeskuslääkärit tai toimenpiteissä avustavat kätilöt ja hoitajat, jotka pitävät aborttia ihmiselämän lopettamisena. Tämä on kestämätöntä. Gynekologin tai kätilön työ ei ole pelkkää abortin suorittamista, työtehtävät vaihtelevat paljon toimipisteestä riippuen. Työjärjestelyillä voitaisiin helposti turvata oikeus vakaumukseen. Euroopan maista ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kieltäytyä vakaumuksen perusteella suorittamasta abortteja tai laatimasta niihin liittyviä lausuntoja. Jos kaikissa muissa läntisen Euroopan maissa (mm Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Hollannissa jne.) omantunnonvapauden kunnioitus pystytään järjestämään, miksi se ei onnistuisi myös Suomessa?

Euroopan neuvosto edellytti päätöslauselmassaan (1763) vuonna 2010, että hoitohenkilökunnalla on oltava oikeus ilman mitään sanktioita tai syrjintää kieltäytyä tekemästä tai avustamasta abortin tai eutanasian suorittamisessa. Neuvoston jäsenmaiden tulee kehittää säädöksensä niin, että ne turvaavat henkilöstön omantunnonvapauden. Maailman lääkäriliitto samoin kuin Suomen lääkäriliitto kannattavat lääkärin oikeutta kieltäytyä vakaumuksellisesta syystä raskaudenkeskeyttämisestä.

Suhtautumista aborttiin ei voi pitää minä tahansa eettisenä valintakysymyksenä. Kysymys on poikkeuksellisen vakava ja sen vuoksi se täytyy myös erillisesti ratkaista. Lääkärin keskeinen tehtävä on elämän suojeleminen. Jos lääkäri ajattelee, että ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä, silloin hän kohtaa raskaana olevan naisen tullessa vastaanotolle kaksi potilasta. Hän kokee eettiseksi velvollisuudekseen suojella kummankin elämää ja hyvinvointia.

Kauppojen aukioloaikoja laajennettiin vuonna 2009. Eduskuntakäsittelyssä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vastusti ehdotusta perustellusti. Nyt kolme vuotta kauppojen aukioloajan laajentumisen jälkeen näkemyksemme saa tukea selonteosta, jota käsitellään eduskunnassa tällä viikolla. Selonteossa arvioidaan sääntelyn vaikutuksia mm. kaupanalan työntekijöihin ja yrittäjiin sekä henkilöstön turvallisuuteen, lasten päivähoitoon, yksityisyrittäjien sekä kaupan rakenteeseen pienyrittäjien edut huomioon ottaen. Selvityksen tulokset ovat surullista luettavaa. Selonteossa mainitun tutkimuksen mukaan kaupan alan henkilöstöstä 86 % kokee aukioloaikojen laajentumisella olleen kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteen sovittamiseen ja työn turvallisuuteen. Kaupan alan yrittäjistä 61% koki laajentuneen aukioloajan heikentäneen omaa jaksamistaan. Osalla yrittäjistä ei enää ole mahdollisuutta vapaapäivään ollenkaan. Kaupan liiton selvityksen mukaan kauppiaat kokivat aukiolon laajentamisella olleen myös lievästi negatiivinen vaikutus kannattavuuteen. Erikoiskaupan selvityksen mukaan sunnuntaiaukioloaika on puolestaan ollut pääosin kannattamatonta yli puolelle kaikista myymälöistä ja kahdelle kolmasosalle kauppakeskuksissa sijaitsevista myymälöistä. Aukiolon laajentamisen nähdään selvityksen mukaan palvelevan lähinnä suurempia yrityksiä pienten kustannuksella. Aukiolon laajentaminen ei myöskään ole laajasti johtanut uusien kokopäiväisten työntekijöiden palkkaamiseen.
Selonteon viesti täytyy ottaa vakavasti. Mahdollisuus ostosten tekemiseen mihin aikaan tahansa ei voi olla tärkeämpi kuin työntekijän ja yrittäjän oikeus lepopäivään.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 14.2.2013.

Toimiin on ryhdytty jo ennen Jyväskylän puukotustapahtumaa. Valtioneuvostossa hyväksyttiin kesäkuussa 2012 esityksestäni toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyksi. Yhtenä toimenpiteenä on perustettu ilmiötä seuraamaan kansallinen yhteistyöverkosto. Viime kuussa julkaistiin ensimmäinen tilannekatsaus, jonka mukaan riski laajamittaiselle väkivallalle yhteiskunnassamme on pieni. Samalla tunnistettiin väkivaltaisen ääriliikehdinnän olemassaolo paikallisella ja yksilötasolla viitaten esimerkiksi äärioikeistoon.
Väkivallan uhkaa ja ekstremismin leviämistä pyritään määrätietoisesti ehkäisemään erilaisin toimenpitein. Paikallista moniviranomaistoimintaa on ryhdytty käynnistämään. Toimintaa on ensi vaiheessa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Eri viranomaiset, kuten opetus-, sosiaali- ja terveysviranomaiset, nuorisotoimi ja poliisi yhdessä toteuttavat paikallisia toimia ääriliikkeiden toiminnan ennalta ehkäisemiseksi. Myös Suojelupoliisi seuraa sellaisten ryhmien ja yksilöiden toimintaa, jotka voivat muodostaa uhkan valtion turvallisuudelle.

Jyväskylän tapahtumien taustat ja mahdolliset kytkennät ääriliikkeisiin selvitetään poliisin toimesta perinpohjaisesti ja poliisitutkinnan tuloksia tullaan käsittelemään johdollani sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä tutkinnan valmistuttua.

Jokainen suomalainen on vastuussa siitä, onko meillä vihapuhetta ja väkivaltaa salliva ilmapiiri. Tehtävämme on omassa ympäristössämme vaikuttaa niin, että on mahdollista käyttää sananvapautta ja vapautta kokoontua ilman väkivallan pelkoa. Näitä oikeuksia tulee myös käyttää kunnioittaen muita. Minkään aatteen edistäminen väkivallalla ei ole hyväksyttävää.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 7.2.2013.

Meneillään oleva talouskriisi on heikentänyt merkittävästi eurooppalaisten tunnetta turvallisuudesta ja luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen erityisesti niissä maissa, joissa sen vaikutukset ovat olleet suurimmat, kuten Kreikassa ja Espanjassa.

Tästä kertovat uutiskuvat mieltään osoittavista, levottomista ihmismassoista Euroopan maaperällä. Myös Egyptistä kantautuvat levottomat viestit kumpuavat samoista talouden ja yhteiskunnan ongelmista, vaikkakin isommassa mittakaavassa.

Eräs selkeä keino jolla taloudellisen taantuman vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen voidaan estää, on harmaan talouden, sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toiminta. Harmaan talouden torjunta onkin ollut eräs hallituksen keskeisiä painopistealueita. Olemme laatineet harmaan talouden ja talousrikostorjunnan ohjelman, mikä sisältää konkreettisia toimenpiteitä, kuten ns. ”pimeän” työvoiman käytön vaikeuttamisen rakennustyömailla käyttämällä kuvallisia henkilökortteja.

Myös EU-tasolla harmaata taloutta vastaan kamppaillaan hartiavoimin. Tämä on talouskriisin vaivaaman Euroopan yhteinen tavoite, joka vaatii yhteistyötä ja toimenpiteitä, joista esimerkkinä on komission ehdotus direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä.

Toinen talouskriisin negatiivisista seurauksista on nuorisotyöttömyyden kasvu, jonka vaikutukset näkyvät pahimmillaan vuosikymmenien päässä. Osa työttömiksi joutuvista nuorista saattaa passivoitua ja jäädä kokonaan syrjään yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta, pahimmassa tapauksessa ohjautua rikolliselle uralle. Tästä syystä koko Euroopan turvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että nuoret löytäisivät työpaikan ja sitä kautta paikkansa yhteiskunnassa.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 31.1.2013.

Berner Oy sai viime viikolla Suomen työelämäpalkinnon senioriohjelmastaan, jonka tuloksena keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä oli vuonna 2011 yrityksessä noussut 63,6 vuoteen, kun keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on Suomessa 60,5 vuotta. .
Vastaaviin tuloksiin on päässyt myös Abloy ikämestariohjelmallaan. Yksityiseltä sektorilta löytyy muitakin hyviä käytänteitä, joissa ikääntyneen työntekijän työurasuunnittelulla ja hyvällä esimiestyöllä on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja, pidentämään työuria ja siten lisäämään yrityksen tuottavuutta.
Näissä yrityksissä on panostettu ns. ikäjohtamiseen, jonka tarkoituksena on varmistaa hiljaisen tiedon siirtyminen sekä osoittaa arvostusta ikääntyvien kokemusta, osaamista ja sitoutumista kohtaan. Työaikoja on saatu pidennettyä joustavoittamalla työaikoja ja -tehtäviä henkilön mukaan ja mm. luomalla eläkkeelle jääville henkilöstöpankki, johon heillä on mahdollisuus ilmoittautua ja jonka kautta heidät on voitu kutsua hoitamaan sijaisuuksia tai kausiluonteisia tehtäviä.
Näitä hyviä käytäntöjä tulisi hyödyntää tehokkaammin myös julkisella sektorilla, jossa keinoja kokeneiden työntekijöiden jaksamiseksi ja viihtymisen parantamiseksi on käytetty vähemmän.
Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi yli 1500 alle 30-vuotiasta. Se tarkoittaa keskimäärin neljää nuorta joka päivä. Vuodesta 2006 lähtien masennuksen takia eläköityneiden nuorten määrä on kasvanut 42 prosenttia. Ikääntyvien työntekijöiden huomioimisen ohella tarvitaan tehokkaita keinoja ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä työelämästä sekä työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 24.1.2013.

Suomessa on tarkkaan arvioitu Norjan 22.7.2011 tapahtumat ja pyritty tunnistamaan suomalaisen toimintajärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet vastaavanlaisessa tilanteessa. Meillä on paljon vahvuuksia, joista keskeisimpiä ovat kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten yhteistoimintaa tukevat viesti- ja tietojärjestelmät sekä viranomaisten hyvä toimintakyky. Suomalaiset viranomaiset ovat tottuneet toimimaan yhdessä ja käyttämään yhteisiä järjestelmiä. Lainsäädäntö tukee hyvin yhteistoimintaa.
Myös Suomen hätäkeskusjärjestelmä on vahvuus. Norjassa eri viranomaisilla on omat hätäkeskuksensa, mistä syystä tieto ei välittynyt viranomaisten välillä. Suomen vahvuus on, että poliisi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos toimivat alueellisesti laajemmissa ja vahvemmissa organisaatioyksiköissä kuin Norjassa vastaavat organisaatiot.
Norjan joukkosurman kaltaisissa tapauksissa erityisen haasteen Suomessakin muodostaa aiotun teon paljastaminen, ennalta estäminen ja siihen puuttuminen ajoissa. Tämä edellyttää., että viranomaiset tunnistavat nykyistä paremmin heikkoja signaaleja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja pystyvät yhdistämään saamiaan tietoja keskenään.

Lainsäädäntöä tulisikin kehittää niin, että mahdollistetaan salassapitosäännösten estämättä eri viranomaisten, esimerkiksi poliisin sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten, yhteistyö sellaisissa tilanteissa, joissa mahdollisesta väkivaltateon tekijästä on olemassa vain heikkoja signaaleja.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tehtäessä tulisi ottaa huomioon eri viranomaisten aluerajat, jotta ne eivät ole esteenä väkivallan ennalta estämisessä ja paljastamisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Päivi Räsänen

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 17.1.2013.