Berner Oy sai viime viikolla Suomen työelämäpalkinnon senioriohjelmastaan, jonka tuloksena keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä oli vuonna 2011 yrityksessä noussut 63,6 vuoteen, kun keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on Suomessa 60,5 vuotta. .
Vastaaviin tuloksiin on päässyt myös Abloy ikämestariohjelmallaan. Yksityiseltä sektorilta löytyy muitakin hyviä käytänteitä, joissa ikääntyneen työntekijän työurasuunnittelulla ja hyvällä esimiestyöllä on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja, pidentämään työuria ja siten lisäämään yrityksen tuottavuutta.
Näissä yrityksissä on panostettu ns. ikäjohtamiseen, jonka tarkoituksena on varmistaa hiljaisen tiedon siirtyminen sekä osoittaa arvostusta ikääntyvien kokemusta, osaamista ja sitoutumista kohtaan. Työaikoja on saatu pidennettyä joustavoittamalla työaikoja ja -tehtäviä henkilön mukaan ja mm. luomalla eläkkeelle jääville henkilöstöpankki, johon heillä on mahdollisuus ilmoittautua ja jonka kautta heidät on voitu kutsua hoitamaan sijaisuuksia tai kausiluonteisia tehtäviä.
Näitä hyviä käytäntöjä tulisi hyödyntää tehokkaammin myös julkisella sektorilla, jossa keinoja kokeneiden työntekijöiden jaksamiseksi ja viihtymisen parantamiseksi on käytetty vähemmän.
Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi yli 1500 alle 30-vuotiasta. Se tarkoittaa keskimäärin neljää nuorta joka päivä. Vuodesta 2006 lähtien masennuksen takia eläköityneiden nuorten määrä on kasvanut 42 prosenttia. Ikääntyvien työntekijöiden huomioimisen ohella tarvitaan tehokkaita keinoja ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä työelämästä sekä työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 24.1.2013.