Ajankohtaista

RSS

Kotihoito on investointi tulevaisuuteen

Perheiden valinnanvapaus ja lapsen etu ovat tärkeimmät perustelut alle kolmevuotiaiden lasten oikeudelle kotihoidontukeen. Perheellä tulisi olla oikeus tehdä valintansa lapsen hoidosta keittiön pöydän ääressä – ei valtiovallan määräyksillä.
Osana Suomen talouden kannalta erittäin tärkeää rakenneuudistusratkaisua jouduimme hyväksymään päätöksen kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken. Budjettiriihen päätöksellä tavoitellaan työvoiman tarjonnan lisäämistä, mutta samalla valitettavasti kavennetaan perheiden valinnanvapautta. On kuitenkin hyvä, että kotihoidon tuki säilyy ennallaan sekä kestoltaan että tasoltaan. Kolmen ikävuoden raja kotihoidontuen saamiselle on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta. Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään kipeitä kompromisseja, kuten muutkin puolueet.

Kotihoidontuen paaluttamista vanhempien kesken on perusteltu keinona rakenteelliseksi uudistukseksi naisten työllisyysasteen nostamiseksi.Vuonna 2012 kotihoidontuen saajia oli noin 116 000. Valtaosa tuen saajista oli äitejä. Kotihoidon tuen saajista 15 000:lla nuorin lapsi oli ikävälillä 2-3 vuotta. Siksi esitetty muutos vaikuttaa onneksi vain pieneen osaan kotihoidontuen saajista. Kotihoidontuen leikkauksen työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ulottuisi 15 000 henkilöön, vaan huomattavasti pienempään määrään, sillä jo nyt noin 6750 tukea saavista äideistä on työmarkkinoilla työllisinä. Hoitorahan tason alentaminen tässä ryhmässä voi siten vaikuttaa vain enimmillään 8250 henkilön hakeutumiseen työmarkkinoille. Kotihoidon tuen saaminen ei edellytä poissaoloa työmarkkinoilta vaan tukea saa, mikäli perheessä on alle 3?vuotias lapsi, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Kotihoidontuen uudistus ei laskelmien mukaan tuota merkittäviä julkistaloudellisia säästöjä. Uudistuksen työllisyysvaikutukset jäävät joihinkin tuhansiin henkilöihin. Uudistus saattaa lisätä kunnallisen päivähoidon kustannuksia enemmän kuin tuen lyhentäminen tuo säästöjä. Tukiajan puolittaminen johtaisi monissa perheissä todennäköisesti siihen, että tukiosuus jätettäisiin käyttämättä, jolloin lapset menevät nykyistä pienempinä päivähoitoon. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä tukisi paljon tehokkaammin vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasaisemmin yhteiskunnassa.
Lain muutosta aletaan vasta valmistella, joten voimaantulon voi arvioida olevan aikaisintaan ensi vuoden puolivälissä. Kristillisdemokraatit tulevat vaatimaan lakiin siirtymäaikaa niin, ettei jo kotihoidontuella oleville tule kesken tukikauden muutosta, johon ei ole voinut varautua. Tulemme pitämään kiinni siitä, että omana tukiaikanaan voisi edelleen joustavasti tehdä työtä ja sinä aikana lasta voisi hoitaa toinen vanhempi tai vaikka isovanhempi. Yksinhuoltajien, yrittäjien ja esimerkiksi omia sekä vieraita lapsia hoitavien perhepäivähoitajien asemaa on pohdittava, jotta laki kohtelee lapsia yhdenvertaisesti. Muutoksen lapsivaikutukset tulisikin arvioida. Lasten hyvinvointi ei saa jäädä aikuisten tasa-arvon jalkoihin.

Kotihoidontuen rinnalle hyväksytty joustava hoitoraha paikkaa omalta osaltaan perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Joustava hoitoraha annetaan osa-aikatyötä tekeville alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. Tuki helpottaa perheen ja työn yhdistämistä paremmin kuin nyt käytössä oleva osittainen hoitoraha. Joustava hoitoraha on enimmillään 240 euroa kuukaudessa, kun nykyinen osittainen hoitoraha 96 euroa kuukaudessa. Tämä merkitsee perheille sekä suurempaa valinnanvapautta lapsen hoitopaikasta että matalampaa kynnystä työhön paluuseen vanhempainvapaalta. Uusi tuki tulee voimaan ensi vuoden alusta.

On selvää, että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Jaan huolen työurien kestosta, mutta työurien pidentäminen ei saa kohtuuttomasti kaventaa perheiden valinnanvapautta. Työn ja perheen yhteensovittamista tulee edistää esimerkiksi osa-aikaisen työnteon mahdollisuuksia lisäämällä ja osa-aikaisia perhevapaamahdollisuuksia kehittämällä. Pienten lasten kotihoito on investointi tulevaisuuteen, myös maamme kilpailukyvyn kannalta.

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri (kd)

 

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa.

KD lähellä keskivertoäänestäjää

”Ne ovat konservatiivisempia kuin SDP:n kannattajien painotukset ja vihertävämpiä kuin keskustan äänestäjien kannat. Niissä on enemmän suvaitsevaisuutta kuin perussuomalaisten kannoissa. Näin ollen puolueella näyttäisi olevan oma profiilinsa ja paikkansa…” Näin todetaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) julkaisemassa laajassa eduskuntapuolueiden asemoitumista suhteessa suomalaisiin äänestäjiin selvittäneessä tutkimuksessa kristillisdemokraatteja äänestävien arvoista. Tutkimuksessa todettiin, että kahdeksan eduskuntapuolueen joukossa oli meidän puolueemme niiden kolmen puolueen joukossa, jotka olivat selvästi lähimpänä tilastollista keskivertoäänestäjää.

Sijoittuminen poliittiseen keskustaan laajan kyselytutkimukseen perustuen ei ole yllätys. Kristillisdemokraattisen politiikkaan kuuluu parhaiden ratkaisujen hakeminen ideologisista raja-aidoista välittämättä. Kuvaavaa asemoitumisestamme on se, että kannattajiemme etäisyys arvoilla mitattuna on lähes yhtä suuri sekä Kokoomuksen kannattajiin, että Vasemmistoliiton kannattajiin. Meitä eivät sido intressiryhmien vaatimukset eivätkä vuosikymmeniä sitten lukkoon lyödyt mielipiteet. Poliittinen keskusta on erinomainen paikka lähteä tavoittelemaan puolueen kasvua ja menestystä tulevissa vaaleissa, ensin eurovaaleissa ja sitten eduskuntavaaleissa.

Ilman taistelua ja uskoa omaan tekemiseen ei menestystä seuraavissa vaaleissa kuitenkaan tule. Emme voi sulkea silmiä edelliseltä kannatusmittaukselta, mutta emme voi myöskään jäädä kannatusmittauksen verukkeella paikalleen makaamaan. Yhteinen tehtävämme on kääntää kannatus jälleen uuteen nousuun. Yhteen hiileen puhaltamalla, yhteinen tavoite kirkkaana mielessä on aikaisemminkin saatu hyviä tuloksia aikaan. Kahdeksan kuukauden päästä lähetämme oman meppimme jatkokaudelle Brysseliin.

Päivi Räsänen

 

julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 3.10.2013.

Ulkomaalaisten säilöönoton vaihtoehtoja ja tiloja kehitetään

Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö. Kyseessä on tärkeä muutos, sillä Suomessa säilötilojen kapasiteetti on ollut pitkään alimitoitettu. Säilöön otettuja ulkomaalaisia on jouduttu pitämään yhä useammin poliisin tiloissa, minkä pitäisi olla poikkeusmenettely.
Säilöönotto liittyy muun muassa tilanteeseen ennen ulkomaalaisen maasta poistamista. Säilöönoton vaihtoehtona henkilöille voidaan määrätä esimerkiksi ilmoittautumisvelvollisuus viranomaiselle, matkustusasiakirjojen luovuttaminen, velvollisuus ilmoittaa paikka, josta on tavoitettavissa tai rahallisen vakuuden antaminen.
Sisäministeriössä on parhaillaan käynnissä hanke, joka keskittyy säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseen ja muun säilöönottoa koskevan lainsäädännön tarkistamiseen. Säilöönoton vaihtoehtojen kehittämisessä pyritään huomioimaan erityisesti lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten raskaana olevat naiset, vammaiset henkilöt ja kidutuksen uhrit. Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto tullaan hallitusohjelman mukaisesti kieltämään laissa.

Uudessa säilöönottoyksikössä huomioidaan perheiden tarpeita

Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti säilökapasiteetin laajentamiseen on ensi vuoden talousarvioissa budjetoitu lisämäärärahaa. Lisämäärärahan avulla Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen remontoidaan uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, joka tulee sijoittumaan Lappeenrannan Konnunsuolle.
Yksikön tuleva sijainti vastaanottokeskuksen yhteydessä lakkautetun vankilan tiloissa on toiminnallisesti erinomainen. Tärkeimpien yhteistyökumppaneiden Maahanmuuttoviraston, ulkomaalaispoliisin ja rajavartiolaitoksen toimipisteet sijaitsevat kaikki lähistöllä ja jo ennestään hyvät yhteistyösuhteet tulevat tiivistymään entisestään. Uuden säilöönottoyksikön tilat mahdollistavat erityistarpeiden huomioimisen huomattavasti nykyistä Helsingin säilöönottoyksikköä paremmin.

Perheille ja naisille varataan tiloista erillinen kerros, johon saadaan majoitushuoneiden lisäksi sijoitettua harraste- ja leikkitilaa, oleskeluhuoneita, keittiötilat sekä perheiden käyttöön soveltuvat peseytymis- ja pyykkihuoltotilat. Miesten osastot sijoitetaan rakennuksen 2. ja 3. kerrokseen. Myös miesten osastolle saadaan sijoitettua kaikki tarvittavat oleskelu-, ruokailu-, peseytymis- ja pyykkihuoltotilat sekä kuntosali.
Tilat kunnostetaan kauttaaltaan viihtyisiksi ja vanhan rakennuksen talotekniikka uusitaan lähes kokonaisuudessaan, jotta taataan toimintavarmuus pitkälle tulevaisuuteen. Hanke on tärkeä paitsi maahanmuuttohallinnolle ja erityisesti Joutsenon vastaanottokeskukselle, myös Konnunsuon kylälle ja historialliselle vankilamiljöölle. Näin saadaan pelastettua yksi historiallisesti arvokas rakennus ränsistymiseltä aktiiviseen käyttöön ja samalla kirjoitetaan jälleen uusi luku Konnunsuon pitkään ja kunniakkaaseen historiaan.

Vaihtoehtoja punnitaan käytännön lähtökohdista

Sisäministeriön hankkeessa on selvitelty viranomaisten arvioita nykykäytännöistä ja on todettava, että säilöönoton kehittämisessä ollaan haastavien kysymysten äärellä. Säilöönoton ja vaihtoehtoisten toimintatapojen väli koetaan liian suureksi: säilöönotto on turhan rajoittavaa, varsinkin jos henkilö joudutaan sijoittamaan poliisin säilöönottotiloihin, mutta vaihtoehtoiset turvaamistoimet voivat puolestaan olla tehottomia.
Tarkoitus on kehittää lainsäädännössä jo olevia vaihtoehtoisia turvaamistoimia entistä toimivammiksi. Esimerkiksi laajentamalla mahdollisuutta ilmoittautua poliisin ja rajatarkastusviranomaisen toimipisteiden lisäksi vastaanottokeskuksissa pyritään lisäämään ilmoittautumisvelvollisuuden käytettävyyttä. Pitkien välimatkojen vuoksi on kohtuutonta velvoittaa asiakas ilmoittautumaan poliisiasemalle.

Kehittämistyössä kuullaan sidosryhmiä

Säilöönotto vaatii monenlaisia resursseja – niin matkoihin, tiloihin kuin työaikaan liittyen – sekä toimintatapojen suunnittelua eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä huomioiden.
Hallitusohjelman tavoitteen toteuttaminen säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseksi edellyttää vaativaa työskentelyä ja tulemme kuulemaan siinä monia eri tahoja. Ensi keväällä käynnistyvä uuden säilöönottoyksikön rakennustyö on joka tapauksessa tärkeä askel säilöönottopolitiikan kokonaisuuden kehittämisessä.

Selviämisasema vai poliisin putka?

Poliisi teki vuonna 2012 noin 72 000 päihdeperusteista kiinniottoa. Määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta se on yhä suuri ottaen huomioon, että tehtävä ei lain mukaan varsinaisesti kuulu poliisille. Jo 40 vuoden ajan laki on määrännyt ei-väkivaltaisista päihtyneistä huolehtimisen kunnille.

Putkan kanta-asiakkaiden terveydentila vaatisi usein terveydenhuollon ammattilaisen arviointia tai sosiaalityöntekijän apua. Säilöön otetut ovat tyypillisesti keski-ikäisiä, päihdeongelmaisia asunnottomia miehiä, jotka ovat jollain tavoin syrjäytyneitä yhteiskunnasta. Jopa 65 % heistä kärsii jostakin kroonisesta sairaudesta. Kiinniottoja voi olla samalla henkilöllä satoja kertoja vuodessa.

Päihtymyksen vuoksi säilöön otettuja kuolee säilöönoton aikana vuosittain noin kymmenen henkilöä. Selkeä tilastohuippu näissä niin sanotuissa putkakuolemissa oli vuonna 2003, jolloin määrä nousi alkoholiveroalen vuoksi 24:ään. Putkakuolemien pääsyinä olivat alkoholimyrkytys, sairauskohtaukset ja aivovammat. Poliiseja on koulutettu muun muassa seuraamaan putkaan otettujen tajunnan tilaa, mutta arviointivirheitä tapahtuu. Alkoholin ja lääkkeiden yleistynyt sekakäyttö vaikeuttaa asiakkaan tilanteen arviointia.

Poliisilaitokset ovat joillakin paikkakunnilla sopineet yhteistyöstä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitajia ja tai sosiaalityöntekijöitä on sijoitettu viikonloppuisin putkalle, jotta päihteidenkäyttäjiä voidaan ohjata oikean avun piiriin. Joissakin kunnissa on kunnan ylläpitämä selviämisasema, jonka toiminnasta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia esimerkkejä. Suurimmassa osassa maata poliisi on jäänyt päihtyneiden säilöönoton kanssa yksin.

Onko putkan kova penkki oikea apu päihdeongelmaiselle? Mielestäni ei. On tärkeää vahvistaa sosiaali- ja terveysviranomaisten roolia päihtyneiden säilöönotossa. Näin myös putkakuolemia voidaan vähentää.

 

julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 19.9.2013.

Suomi voisi ottaa vastaan useita satoja syyrialaispakolaisia

Syyrian konflikti on jatkunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta ja vaatinut noin 100 000 kuolonuhria. Kriisin keskellä miljoonat ihmiset ovat myös joutuneet lähtemään kodeistaan. YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston UNCHR:n mukaan Syyriasta paenneita pakolaisia on jo kaksi miljoonaa. Näiden lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on arviolta yli neljä miljoonaa. Sisäministeriössä on huolestuneena seurattu tilanteen heikkenemistä ja samalla on käyty jatkuvia keskusteluja UNHCR:n kanssa siitä miten Suomi voisi pakolaistilanteessa auttaa. Pyynnöstäni sisäministeriö käynnisti kesällä varautumistyön sen miettimiseksi miten Suomi voisi Syyrian pakolaistilanteeseen vastata. Olemme sisäministeriön kautta mm. tarjonneet pakolaiskiintiön hätäkiintiön kohdentamista Syyrian pakolaisille sekä valmistelleet ensi vuoden kiintiön merkittävää kohdentamista Syyrian pakolaisille. Näiden toimenpiteiden lisäksi on sisäministeriön johdolla jatkuvasti valmisteltu vaihtoehtoja myös normaalin menettelyn ylittäville toimenpiteille. Tilanteen edelleen kärjistyessä on nyt ilmeistä, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa auttaminen normaalin pakolaiskiintiön puitteissa ei ole riittävää, vaan nyt tarvitaan poikkeuksellisia normaalin 750 henkilön pakolaiskiintiön ylittäviä menettelyjä. Sisäministeriössä valmistellaankin nyt ehdotusta ensi vuoden pakolaiskiintiön väliaikaiselle kasvattamiselle Syyrian tilanteen johdosta. Pidän mahdollisensa, että Suomi voisi jo heti ensi vuoden alussa vastaanottaa useita satoja pakolaisia, jotka ovat joutuneet pakolaiseksi Syyrian kriisin seurauksena. Myös taloudellisesti tiukkana aikana on Suomella oltava mahdollisuus auttaa lähimmäisiä keskellä äärimmäistä inhimillistä kärsimystä. Päätöksen pakolaiskiintiön mahdollisesta kasvattamisesta tekee hallitus yhdessä.

Ruoka-apu jatkuu

EU-rahoitteinen elintarvikeapu on osa monen seurakunnan ja järjestön diakoniatyötä. Viime vuonna EU-ruokakasseja jakoi yli 200 seurakuntaa. Ruokakassien määrässä mitattuna toiminnan laajuus oli 100 000 ruoka-kassia ruokaa tarvitseville. Avustusruoka jaetaan vastaanotoilla, ruokapankeissa, kotikäynneillä sekä ruokapalvelutilaisuuksissa. Monelle asiakkaalle apu merkitsee kriisitilanteesta eteenpäin selviämistä. Seurakuntien viestin mukaan pitkäaikaisia ruoka-avun saajia ovat erityisesti yksinhuoltajaperheet, työttömät ja kansaneläkkeen saajat. Köyhyys Suomessa on todellisuutta.

Ruoka-apu on ollut poliittisesti vaikea kysymys. Köyhyyden torjuminen ja kansalaisten toimeentulon turvaaminen ovat kansallisvaltioiden vastuulla. Käytännössä EU:n ruoka-apu on kuitenkin muodostunut merkittäväksi osaksi niiden lähimmäisten auttamista, jotka ovat jääneet sosiaalipalvelujen turvaverkkojen väliinputoajiksi. Jos EU-rahoitteinen apu päättyisi, sen korvaaminen kansallisin toimin olisi varsin epävarmaa. Kevään ja kesän aikana käytiin tiukkoja neuvotteluja siitä, mikä on Suomen kanta ruoka-avun jatkamiseen. Suomen kannan EU:n neuvottelupöytiin valmistelee hallitus.

Aktiivisella vaikuttamisella pystyimme estämään sen, että Suomen kanta ruoka-avun rahoittamiseen olisi ollut kielteinen. Pidimme kaikkein vähävaraisimmille suunnatun ruoka-avun jatkumista tärkeänä, emmekä antaneet periksi vastakkaisille päätösehdotuksille. Kesän aikana neuvottelutilanne sekä EU:n pöydissä että hallituksen sisällä muuttui. Saavutetun neuvottelutuloksen mukaan jokaisen jäsenmaan on osallistuttava kaikkein vähävaraisimmille suunnatun rahaston rahoitukseen. Tämä varmistaa ruoka-avun jatkamisen myös Suomessa. Ruoka-avun jatkuminen on yksi konkreettinen esimerkki siitä kuinka olemme hallitusasemasta päässeet vaikuttamaan lähimmäisistä välittämiseen.

 

Julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 12.9.2013.

Vakava sairaus tarvitsee vaikuttavat lääkkeet

”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa.” Heurekan talousseminaarissa kuvattiin tilannettamme Paavalin sanoilla. Karut tosiasiat on tunnustettava, mutta emme saa vaipua epätoivoon.
Teollisuudessa on menetetty kymmenen vuoden sisällä 120 000 työpaikkaa. Suomen talous on 30 miljardia euroa jäljessä verrattuna tilanteeseen, jossa talous olisi kasvanut tasaista kahden prosentin uraa vuodesta 2008. Samaan aikaan julkiset menot ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin ja ovat nyt tasolla jonka ennustettiin koittavan vasta vuonna 2030.
Olemme siis ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Viime viikolla hallitus teki kovia päätöksiä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Vakava sairaus tarvitsee vahvat lääkkeet, joskus jopa leikkauksia, ettei jouduta saattohoitoon.
Päätetyissä uudistuksissa tärkeimpiä ovat ne, joilla pystytään lisäämään suomalaisen työn määrää – nostamaan eläkkeelle jäämisikää, saamaan nuoret aikaisemmin töihin ja ehkäisemään työstä ja koulutuksesta syrjäytymistä. Työttömyysturvassa otetaan käyttöön työtulojen suojaosuus, mikä on ollut kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite.
Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään ratkaisuja, jotka ovat kipeitä kaikille puolueille. Pidän epäonnistuneena budjettiriihen päätöstä paaluttaa puolet kotihoidon tuen kestosta äidille ja puolet isälle, koska niin rajataan perheen valinnanvapautta. On kuitenkin tärkeää, että kotihoidon tuki säilyy entisellään sekä kestoltaan että tasoltaan. Kotihoidon tuen rinnalle hyväksytty ensi vuoden alusta voimaan tuleva joustava hoitoraha paikkaa omalta osaltaan perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista.

 

Julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 5.9.2013.

Puoluekokouspuhe Hämeenlinnassa

Hyvät kristillisdemokraatit, ystävät, bästa vänner

On kulunut kaksi vuotta siitä, kun annoitte minulle luottamuksen puolueen puheenjohtajan ja samalla sisäministerin tehtävään. Kuluneen hallituskauden aikana olemme voineet yhdessä vaikuttaa enemmän kuin kahdessakymmenessä vuodessa oppositiossa. Vuodet oppositiossa eivät olleet turhia. Ne kasvattivat meistä sen, mitä nyt olemme: uskottava hallituspuolue, joka osaa kantaa vastuuta, tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä ja jakaa oikeudenmukaisemmin yhteistä hyvää.

Me emme ole vain kuusi kansanedustajaa, europarlamentaarikko ja ministeri. Me olemme yli kymmenentuhatta jäsentä, satatuhatta äänestäjää. Ja historiallisen paljon, jopa viisi sataa osallistujaa puoluekokouksessa!
Kristdemokraterna i Finland är inte bara sex riksdagsledamöter, en europa parlamentariker och minister. Vi är över tio tusen medlemmar tillsammans och hundra tusen väljare. Och historiskit många här på partikongressen, fem hundra kristdemokrater i salen!

Avajaisjuhlassa kuulimme Topeliuksen ajatuksia Maamme–kirjasta. Kirjailija ajatteli, että jumalallinen kaitselmus on laittanut jokaiseen kansaan erityispiirteensä. Suomalaiset saivat sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja elinvoimaa, jotta pärjäisivät pimeässä Pohjolassa.

Topelius muurasi suomalaisen yhteiskunnan perustaksi ahkeruuden, sitkeyden uhrautuvaisuuden, oppivaisuuden sekä Jumalan pelon ja historiallisena erikoisuutena hän painotti luonnonsuojelun tärkeyttä. ”Yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman keskuksista se on kohonnut valistukseen – se on siis tiedonhaluinen ja oppivainen kansa.” Hänen tarinansa ovat vaikuttaneet pysyvästi siihen, mitä pidämme suomalaisuutena. Topeliuksen idealismin perusviesti oli, että yksilö ja yhteiskunta eivät ole toisistaan erillisiä. Molemmilla on sekä velvollisuuksia että oikeuksia toistensa suhteen.
Arvomaailmamme muuttuminen yksilölliseksi on samalla merkinnyt yhteisten ihanteiden ohenemista. Itsekkyys ja yhteisvastuun puute ovat yhteiskuntamme vaarallisimpia vihollisia. Erityisesti vaikeina aikoina tarvitaan niitä, jotka pohtivat, mitä minä voisin antaa tälle maalle, sen kansalle, lähimmäisilleni. Te rakkaat ystävät olette niitä, jotka haluatte antaa omaa aikaanne, omia lahjojanne ja osaamistanne yhteiseksi hyväksi.

Hyvät ystävät!

Tällä viikolla Heurekan talousseminaarissa kuvattiin tähän ajankohtaan sopivaa oikeaa asennetta Paavalin sanoin: ”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa.” Karut tosiasiat on tunnustettava, mutta emme saa vaipua epätoivoon. Loppukesän ikävät yritysuutiset kertovat talouttamme runtelevasta rakennemuutoksesta. Osuutemme maailman vientimarkkinoista on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja olemme menettäneet markkinaosuuksia monia länsimaita enemmän. Viennin kehityksessä olemme viime vuodet olleet samassa sarjassa Kreikan kanssa. Teollisuudessa on menetetty kymmenen vuoden sisällä 120 000 työpaikkaa.

Bruttokansantuotteella mitattuna taloutemme on jo 15 prosenttia (tai 30 mrd) jäljessä verrattuna tilanteeseen, jossa BKT olisi kasvanut tasaista kahden prosentin uraa vuodesta 2008. Verotulot ovat laskeneet BKT:n mukana, mutta samaan aikaan julkiset menot ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin ja ovat nyt tasolla jonka ennustettiin koittavan vasta vuonna 2030.

Kotitalouksien velkamäärä on kivunnut suhteessa käytettäviin vuosituloihin jo 120 prosentin lukemaan. Kansantalous ei voi kestävästi kasvaa kotimaisen kulutuksen varassa.

Eilen budjettiriihessä hyväksytty talousarvioesitys on 6,7 miljardia alijäämäinen ja valtionvelka on kasvamassa jo lähes 100 miljardiin euroon. Valtion velka suhteessa BKT:een lähentelee jo EU:n kasvu ja vakaussopimuksen 60 %:n rajaa.
Olemme siis ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Ratkaisun avaimet ovat omissa käsissämme. Hallitus on jo aikaisemmin saanut aikaan yli viiden miljardin euron sopeutuspäätökset, joilla leikataan menoja ja lisätään verotuloja. Kevään kehysriihessä teimme päätöksiä, joilla kilpailukykyämme parannetaan ja vientimahdollisuuksiamme edistetään. Päätimme käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Tätä voimakkaasti ajoimme ja olemme profiloituneet yrittäjäpuolueena.

Vuoden alusta tehty ratkaisu arvonlisäveron korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä oli kokonaisuuden kannalta välttämätöntä, vaikka se syökin ostovoimaa. On kuitenkin selvää, että Keskustan tuolloin esittämä kahden prosenttiyksikön korotus olisi ollut ylimitoitettu ja aiheuttanut liian suuren taakan suomalaisille yrityksille.

Hyvät ystävät,

Eilen hallitus teki kovia päätöksiä lähes 10 mrd:n kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Vakava sairaus tarvitsee vahvat lääkkeet, joskus jopa leikkauksia, ettei jouduta saattohoitoon. Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään kipeitä kompromisseja.

Riihen vaikeimmat, mutta samalla myös tärkeimmät ratkaisut, tehtiin niiden toimenpiteiden ympärillä, joilla hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaavaa kestävyysvajetta paikataan. Päätetyissä rakenteellisissa uudistuksissa tärkeimpiä ovat ne, joilla pystytään pitkällä tähtäimellä lisäämään suomalaisen työn määrää – nostamaan eläkkeelle jäämisikää, saamaan nuoret aikaisemmin töihin ja ehkäisemään työstä ja koulutuksesta syrjäytymistä. Kannustinloukkujen purkamiseksi työttömyysturvassa otetaan käyttöön työtulojen suojaosuus, mikä on ollut kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite. Jatkossa lyhytkestoisen työn vastaanottaminen ei myöskään vaaranna asumistukea, jos palkka jää alle 400 euroon kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Erityisen tärkeää on saada pitkäaikainen, mahdollisimman kattava ja maltillinen palkkaratkaisu.
Budjettiriihen tuoreet päätökset elvyttävät taloutta pitäen samalla huolta talouden tasapainosta. Niin sanotussa elvytyspaketissa mm. korjataan homekouluja ja –sairaaloita, lentoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan 200 miljoonalla eurolla ja kotitalousvähennystä korotetaan.

Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen vaatii sen arvioimista, mitkä ovat palveluita, jotka yhteiskunnan on hoidettava. Budjettiriihessä päätettiin karsia kuntien velvoitteita. Julkisesta taloudesta merkittävän osan muodostavan kuntasektorin tehokkuuteen pyritään vaikuttamaan myös valtionosuusuudistuksella.

Haluan nostaa malliksi sisäministeriössä käynnissä olevat uudistukset. Niin poliisissa, rajavartiolaitoksessa, hätäkeskuksissa kuin lupahallinnossa tehdään parhaillaan uudistuksia, joissa työn tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään vähentämällä hallintoa ja siirtämällä painopistettä suorittavaan työhön. Me olemme uudistajapuolue!

Hyvät ystävät,

Kiitollisuus edellisten sukupolvien työlle on yhteiskunnan menestystekijä. Tämä näkökulma pitää olla kirkas, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat vanhusten hoivaan ja palveluihin. Siksi kristillisdemokraattien ajama ja tänä vuonna toteutettu vanhuspalvelulaki oli meille tärkeä kynnyskysymys hallitusneuvotteluihin. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan.

Ne ihmiset, jotka tarvitsevat eniten muiden huolenpitoa, voivat pelkällä avuttomuudellaan nostaa yhteisöstämme esiin ominaisuudet, jotka ovat yhteiskunnan menestymisen kannalta kaikkein arvokkaimpia. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisen rakkauden, ihmisyyden kunnioituksen ja kymmenen käskyn periaatteille, kestää vaikeinakin aikoina.

Kunta- ja sote-uudistusten tärkeimpänä tavoitteena on terveydenhuollon parantaminen. Kansalaisten on voitava nähdä, että uudistukset johtavat siihen, että lähipalvelut säilyvät, terveyskeskukseen pääsee jonottamatta ja palvelu on kilpailukykyistä yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa. Terveyskeskuksista on saatava kansallinen ylpeydenaihe samaan tapaan kuin peruskoulustamme.

Hyvät ystävät!

Onko meillä valmiutta tehdä ratkaisuja, jotka kestävät pitkällä aikajänteellä? Vai jäämmekö historiaan sukupolvena, joka jätti lapsilleen ylivelkaantuneen, rakenteiltaan ja arvoiltaan rapautuneen maan?
Yksilöllisyyttä ja osin itsekkyyttäkin korostavassa ajassa meidän tulee vaalia tahtoa ja kykyä ajaa yhteistä hyvää. Odotan, että me Kristillisdemokraatit niin puolueena kuin yksittäisinä poliittisina toimijoina säilytämme vastuullisen tavan toimia päätöksenteossa. Me olemme yhteisen hyvän rakentajia.

Hyvät kuulijat,

Valitettavasti en päässyt osallistumaan puoluekokouksemme avajaistilaisuuteen Tasavallan presidentin johtaman UTVA:n kokouksen vuoksi, joka kokoontui käsittelemään ajankohtaista Syyrian tilannetta. Syyriassa eletään sodan kauhujen keskellä. Huoli Syyriasta on vakava ja kemiallisten aseiden käyttö jyrkästi tuomittavaa. YK:n turvallisuusneuvostolla on nyt ensisijainen vastuu tilanteesta. Sisäministeriössä selvitämme YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa sitä, miten Suomi voisi auttaa syyrialaisia. Suomi on tähän mennessä myöntänyt Syyrian humanitaariseen kriisiin 12,1 miljoonaa euroa. Tuki jakautuu sekä Syyriaan että lähialueiden syyrialaispakolaisille. Varaudumme myös Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen. Hädässä olevia on autettava!

Hyvät ystävät,

Suomi joutuu kohtaamaan ensimmäisenä maana Euroopassa väestön voimakkaan ikääntymisen. Olemme ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Erityiset vaikeudet merkitsevät kuitenkin aina myös mahdollisuutta löytää erityisiä vahvuuksia. Aikoinaan Suomi hyötyi raskaista sotakorvauksista saaden niistä voimakkaan sytykkeen teollisen yhteiskunnan kehittämiseen. Samalla tavoin ikärakenteen murros voi lopulta auttaa meitä kansainvälisessä kilpailussa, jos osaamme kanavoida sen luovan, hyvinvointia palvelevan tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

On saavutus, että ihmiset elävät tänään pidempään ja terveempinä kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. Meillä ei ole liikaa vanhuksia. Jokainen heistä on ilon aihe. On upeaa, että tämän päivän lapsista yhä useampi saa keskustella isoisovanhempansa kanssa ja oppia tuntemaan hänet sekä sen myötä sukunsa historiaa.
Kestävyysvaje on syntynyt pitkälti vähenevän syntyvyyden ja elinajanodotteen kasvun yhtälönä. Siksi tulee erityisesti huolehtia hyvästä perhe- ja väestöpolitiikasta. Me olemme perhepuolue!

Ikääntyvän Suomen tulevaisuuden tärkein voimavara ovat lapset ja nuoret. Isänmaamme menestyksen kivijalka on korkea osaamistaso ja sen perusta luodaan tasapainoisissa kodeissa. Syrjäytymisen ehkäisyssä huomio tulee kiinnittää perheiden kykyyn vastata yhteiskunnan tärkeimmästä tehtävästä: lasten ja nuorten kasvattamisesta. Työelämän pelisääntöjen, palvelujen, perhe-etuuksien, verotuksen ja yleisen lainsäädännön tulisi nykyistä vahvemmin tukea lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä.

Kotihoidon tuen rinnalle hyväksytty ensi vuoden alusta voimaan tuleva joustava hoitoraha kasvattaa perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Pidän epäonnistuneena budjettiriihen päätöstä paaluttaa puolet kotihoidon tuen kestosta äidille ja puolet isälle, koska niin rajataan perheen valinnanvapautta. Voin kertoa, että vastustimme neuvotteluissa kalkkiviivoille asti tätä muutosta, mutta jouduimme toteamaan, että se olisi viety läpi ilman meitäkin. Meille on kuitenkin tärkeää, että kotihoidon tuki säilyy entisellään sekä kestoltaan että tasoltaan.

Hyvät kuulijat,

Olemme vahvasti tulevaisuuteen tähtäävä puolue. Olemme hallituksessa nostaneet yhdeksi kärkitavoitteeksemme nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen puuttumisen. Maallemme on elintärkeää huolehtia, että yhä suurempi osa nuorista saa koulutuspaikan ja työllistyy. Nyt joka päivä kolme tai neljä alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työurien pidentämiseksi on panostettava ennen kaikkea nuorten ikäluokkien työkykyyn ja työllisyysasteen nostamiseen. Vuoden alussa voimaan tullut nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan. Kannustan teitä kuntapäättäjiä panostamaan nuorisotakuun toteutumiseen omassa kunnassanne haastavasta taloustilanteesta huolimatta – tai pikemminkin juuri siitä johtuen. Panostus nuorisoon on kunnallenne paras investointi ja tuottavin sijoitus! Nuorisotyöttömyys on suurta tuhlausta!
Tarvitsemme arvoja ja ilmapiiriä, jotka kannustavat kantamaan vastuuta toinen toisistamme. Yhteiskunta ei viime kädessä voi estää ketään syrjäytymästä.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on rakentaa ja tukea lähimmäisyhteiskuntaa. Haastamme suomalaisia uuslähimmäisyyteen – uuteen, välittävään vastuunkantoon lähimmäisestä, yhteisvastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen!
Aineellinen hyvinvointi ei tunnu hyvinvoinnilta, ellei ihmisellä ole mahdollisuutta kokea osallisuutta ja kuulumista johonkin yhteisöön. Kokemus osallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista syntyy oman paikan ja merkityksellisyyden löytämisestä yhteisössä. Tämän tulee olla syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa lähtökohtana. Kolmannen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien merkitys hyvinvoinnin luojana ja uuslähimmäisyyden edistäjänä on keskeinen.
Hyvät ystävät

Meidän on myös avoimesti pohdittava haastetta kannatuskehityksessä. On tunnustettava, että kristillisdemokraattisen arvopuolueen toimintaympäristö on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Muutamassa vuodessa kristillisten arvojen ja seurakuntaelämän kosketus suomalaisten arkeen on dramaattisesti ohentunut. Sama kehitys näkyy myös muissa Pohjoismaissa ja sillä näyttää olevan yhteytensä myös kristillisdemokraattisten puolueiden kannatuslukemiin. Olemme ahtaalla, mutta emme umpikujassa.

Tämä todellisuus on hyvä tiedostaa, mutta se ei saa meitä lannistaa. Vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi ja haasteet mahdollisuuksiksi. Kristillisdemokraattista arvopuoluetta tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa ja meillä on tällä hetkellä vaikutusmahdollisuuksia enemmän kuin koskaan puolueen historiassa.
Poliittisen puolueen tärkein tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan puolueen arvojen pohjalta. Korkeat kannatuslukemat ovat tärkeä väline vaikuttamisessa, mutta ne eivät ole varsinainen päämäärä.
Muistutan myös, että keskustelu ja kritiikki kuuluvat demokratiaan, koskevat ne sitten hallituksen politiikkaa, muita puolueita tai sitten omaa puoluetta ja sen johtoa. Ne ovat terve merkki politiikassa. Olen kiitollinen kaikesta puheenjohtajan tehtävässäni saamasta rohkaisusta ja tuesta, mutta toivon samalla, että toimintailmapiirimme sallii puheenjohtajan moittimisen ilman, että kukaan tulee sen vuoksi itse moitituksi.
Me emme ole unohtaneet suomalaisuuden perustaa, kristillistä arvoperintöä. Uhkana on ollut uskonnonopetuksen merkittävä murentaminen, mutta estimme sen. Koululaisten repussa yksi merkittävä kirja on edelleen uskonnon kirja. Me olemme arvopuolue, koko Suomen kansaa varten.

Olemme yhteistyöpuolue, puolue, joka seisoo rohkeasti tinkimättä omalla arvopohjallaan, mutta kykenee yhteistyöhön koko poliittisen kentän kanssa, vasemmalta oikealle.
Olemme myös eurooppalainen puolue. Meillä on yhä tiiviimmät yhteydet kristillisdemokraattiseen puolueperheeseen Euroopassa. Kristillisdemokratia ei rajoitu kansallisrajojen sisään, aatteemme on globaali. Teemme yhteistyötä koko Euroopan parhaaksi kristillisten arvojen pohjalta EPP-puolueessa, jonka linjaukset ja arvot työn ja yrittämisen, perheen ja avioliiton sekä elämänsuojelun suhteen ovat hyvin lähellä kansallisen puolueemme ydintavoitteita. Eurooppalaisen kristillisdemokratian lähtökohta politiikalle on kristillinen ihmiskäsitys.

Puolueessamme on keskusteltu ajoittain, olemmeko yleispuolue vai arvopuolue. Mielestäni vastaus on itsestään selvä: meidän on oltava molempia. Ei ole järkeä menettää arvojansa ajassa, jossa politiikka suuntautuu yhä vahvemmin aatteelliseen keskusteluun.

Ajassa, jossa tarvitaan yhteisen hyvän rakentajia, meidän on oltava myös yleispuolue, joka kantaa vastuuta laajasti ja jolla on asiantuntemusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Hallitusvastuun myötä tämä tavoitteemme on tullut todeksi, kun olemme vaikuttamassa koko hallitusohjelman toteuttamiseen. Samoin te kunnallispolitiikassa vastuuta kantavat puolueaktiivimme toimitte taitavasti kaikilla politiikan sektoreilla.
Meidän ei tarvitse kipuilla sitä, olemmeko arvopuolue vai yleispuolue. Kyllä me olemme! Me olemme molempia, ja se on vahvuutemme.

Rakkaat puoluekokoukseen kokoontuneet kristillisdemokraatit,
Tänään hyväksymme linjapaperin, jossa Kristillisdemokraatit todistavat olevansa muutoksen kärkijoukoissa. Olemme pieniä mutta suuria uudistajia – yhdessä.

Bästa vänner,

du vet väl om att du är värdefull. Utan er som är här idag är det kristdemokratiska partiet ingenting. Framför oss har vi en stor uppgift. Vi måste förnya vårt Finland och till det kommer allas insats att behövas.
Jokainen teistä on arvokas. Ja ilman teitä puolue ei ole mitään. Meillä on edessämme suuri tehtävä, sillä meidän tulee uudistaa tämä maa. Jumala meitä tässä tehtävässä auttakoon!

Arvoisat kristillisdemokraatit, toivotan hyvää puoluekokousta meille kaikille!

Suomi varautunut vastaanottamaan syyrialaisia pakolaisia

Heinäkuun loppuun mennessä 51 syyrialaista on vuonna 2013 hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Lisäksi Suomi on kesäkuussa ilmoittanut YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle, että se voi tarjota pakolaiskiintiöstään hätätapauspaikkoja syyrialaisille pakolaisille. Suomi on uudistanut tämän tarjouksensa elokuussa, mutta tästä huolimatta UNHCR ei toistaiseksi ole esittänyt syyrialaisia pakolaisia Suomeen uudelleensijoitettavaksi. UNHCR on pitänyt tärkeämpänä, että kiintiöön kohdistetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat tapaukset, joita varten hätätapauskiintiö on tarkoitettu. Kyseinen vuoden 2013 kiintiö on tällä hetkellä käytännössä täytetty.

Syy prosessin hitaaseen edistymiseen liittyy Syyrian vaikeaan tilanteeseen. UNHCR:n voimavarat ovat keskittyneet tällä hetkellä alueella olevien ihmisten välittömään auttamiseen. Pakolaisjärjestöltä saadun tiedon mukaan valintatiimit ovat vasta nyt lähtemässä paikan päälle kartoittamaan syyrialaisia pakolaisia uudelleensijoitusta varten.

Sisäministeriössä seuraamme huolestuneina Syyrian tilanteen kehitystä ja käymme jatkuvaa keskustelua UNHCR:n kanssa siitä, miten Suomi voisi auttaa syyrialaisia. Suomi on tähän mennessä myöntänyt Syyrian humanitaariseen kriisiin 12,1 miljoonaa euroa, josta 8,5 miljoonaa vuoden 2013 puolella. Tuki jakautuu sekä Syyriaan että lähialueiden syyrialaispakolaisille.

Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan pakolaiskiintiössä vuosittain henkilöitä, joita UNHCR esittää uudelleen sijoitettavaksi. Vuoden 2013 kiintiö on 750 henkilöä, joista 100 paikkaa varataan hätätapauksille. Syyrian kriisille ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua ja Suomi käy keskusteluja ensi vuoden pakolaiskiintiön huomattavan osan kohdentamisesta syyrialaisille pakolaisille.

Julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 29.8.2013.

Kuluttajansuojaa vaihtoehtohoitoihin

Vaihtoehtoisia hoitomuotoja käyttävien kuluttajasuojaa on parannettava lainsäädännöllä. Sekä hoitoalan järjestöt että Luontaisalan Keskusliitto ovat vaatineet alaa säätelevää lakia. Sääntelyn tarpeita on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriössä jo neljä vuotta sitten ja jatkovalmistelusta potilasturvallisuuden parantamiseksi on sovittu hallitusohjelmassa, mutta asia ei ole vielä edennyt.

Uskomushoidolla tarkoitetaan hoitoa, jonka vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt rekisteröi ja heitä valvoo Valvira. Ammatinharjoittajina maksullisia uskomushoitoja tarjoavia terapeutteja, joilla ei ole virallista terveydenhuollon tutkintoa, ei valvo tällä hetkellä kukaan.

Elintärkeiden lääkkeiden korvaaminen luontaishoidoilla voi johtaa vakaviin seurauksiin, jopa kuolemaan. Uskomushoitojen käyttö voi myös viivyttää vakavan sairauden toteamista ja hoidon aloittamista.

Monet saavat myös apua luontaishoidoista. Ihmisen luottamus saamaansa hoitoon lievittää monia oireita. Kivunlievityksessä ns. lumevaikutuksen osuus on 30-40%. Lumevaikutusta voidaan hyödyntää, kun parantavaa vaikutusta ei tarvita.
En ole esittänyt uskomushoitojen kieltämistä. Ehdotan Ruotsin lainsäädännön selvittämistä, jossa vakavissa sairauksissa ja pienten lasten hoidossa hoitovastuuta ei voi antaa valvotun terveydenhoitohenkilökunnan ulkopuolelle. Jos potilas tai vanhemmat haluavat, he voisivat lääkärin valvonnassa käyttää lisäksi vaihtoehtohoitoa. Kuluttajansuojaa tulee myös parantaa niin, että lääketieteellinen hoito ja uskomushoidot erottuvat markkinoinnissa toisistaan selkeästi.
Luontaishoitojen suosio on haaste myös viralliselle terveydenhoidolle. Ihmisen kohtaaminen, aito kiinnostus hänen hyvinvoinnistaan ja terveellisten elämäntapojen huomioiminen on tärkeää kaikessa hoidossa.

Päivi Räsänen

 

julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 22.8.2013.