Puoluekokouspuhe Hämeenlinnassa

Hyvät kristillisdemokraatit, ystävät, bästa vänner

On kulunut kaksi vuotta siitä, kun annoitte minulle luottamuksen puolueen puheenjohtajan ja samalla sisäministerin tehtävään. Kuluneen hallituskauden aikana olemme voineet yhdessä vaikuttaa enemmän kuin kahdessakymmenessä vuodessa oppositiossa. Vuodet oppositiossa eivät olleet turhia. Ne kasvattivat meistä sen, mitä nyt olemme: uskottava hallituspuolue, joka osaa kantaa vastuuta, tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä ja jakaa oikeudenmukaisemmin yhteistä hyvää.

Me emme ole vain kuusi kansanedustajaa, europarlamentaarikko ja ministeri. Me olemme yli kymmenentuhatta jäsentä, satatuhatta äänestäjää. Ja historiallisen paljon, jopa viisi sataa osallistujaa puoluekokouksessa!
Kristdemokraterna i Finland är inte bara sex riksdagsledamöter, en europa parlamentariker och minister. Vi är över tio tusen medlemmar tillsammans och hundra tusen väljare. Och historiskit många här på partikongressen, fem hundra kristdemokrater i salen!

Avajaisjuhlassa kuulimme Topeliuksen ajatuksia Maamme–kirjasta. Kirjailija ajatteli, että jumalallinen kaitselmus on laittanut jokaiseen kansaan erityispiirteensä. Suomalaiset saivat sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja elinvoimaa, jotta pärjäisivät pimeässä Pohjolassa.

Topelius muurasi suomalaisen yhteiskunnan perustaksi ahkeruuden, sitkeyden uhrautuvaisuuden, oppivaisuuden sekä Jumalan pelon ja historiallisena erikoisuutena hän painotti luonnonsuojelun tärkeyttä. ”Yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman keskuksista se on kohonnut valistukseen – se on siis tiedonhaluinen ja oppivainen kansa.” Hänen tarinansa ovat vaikuttaneet pysyvästi siihen, mitä pidämme suomalaisuutena. Topeliuksen idealismin perusviesti oli, että yksilö ja yhteiskunta eivät ole toisistaan erillisiä. Molemmilla on sekä velvollisuuksia että oikeuksia toistensa suhteen.
Arvomaailmamme muuttuminen yksilölliseksi on samalla merkinnyt yhteisten ihanteiden ohenemista. Itsekkyys ja yhteisvastuun puute ovat yhteiskuntamme vaarallisimpia vihollisia. Erityisesti vaikeina aikoina tarvitaan niitä, jotka pohtivat, mitä minä voisin antaa tälle maalle, sen kansalle, lähimmäisilleni. Te rakkaat ystävät olette niitä, jotka haluatte antaa omaa aikaanne, omia lahjojanne ja osaamistanne yhteiseksi hyväksi.

Hyvät ystävät!

Tällä viikolla Heurekan talousseminaarissa kuvattiin tähän ajankohtaan sopivaa oikeaa asennetta Paavalin sanoin: ”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa.” Karut tosiasiat on tunnustettava, mutta emme saa vaipua epätoivoon. Loppukesän ikävät yritysuutiset kertovat talouttamme runtelevasta rakennemuutoksesta. Osuutemme maailman vientimarkkinoista on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja olemme menettäneet markkinaosuuksia monia länsimaita enemmän. Viennin kehityksessä olemme viime vuodet olleet samassa sarjassa Kreikan kanssa. Teollisuudessa on menetetty kymmenen vuoden sisällä 120 000 työpaikkaa.

Bruttokansantuotteella mitattuna taloutemme on jo 15 prosenttia (tai 30 mrd) jäljessä verrattuna tilanteeseen, jossa BKT olisi kasvanut tasaista kahden prosentin uraa vuodesta 2008. Verotulot ovat laskeneet BKT:n mukana, mutta samaan aikaan julkiset menot ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin ja ovat nyt tasolla jonka ennustettiin koittavan vasta vuonna 2030.

Kotitalouksien velkamäärä on kivunnut suhteessa käytettäviin vuosituloihin jo 120 prosentin lukemaan. Kansantalous ei voi kestävästi kasvaa kotimaisen kulutuksen varassa.

Eilen budjettiriihessä hyväksytty talousarvioesitys on 6,7 miljardia alijäämäinen ja valtionvelka on kasvamassa jo lähes 100 miljardiin euroon. Valtion velka suhteessa BKT:een lähentelee jo EU:n kasvu ja vakaussopimuksen 60 %:n rajaa.
Olemme siis ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Ratkaisun avaimet ovat omissa käsissämme. Hallitus on jo aikaisemmin saanut aikaan yli viiden miljardin euron sopeutuspäätökset, joilla leikataan menoja ja lisätään verotuloja. Kevään kehysriihessä teimme päätöksiä, joilla kilpailukykyämme parannetaan ja vientimahdollisuuksiamme edistetään. Päätimme käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Tätä voimakkaasti ajoimme ja olemme profiloituneet yrittäjäpuolueena.

Vuoden alusta tehty ratkaisu arvonlisäveron korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä oli kokonaisuuden kannalta välttämätöntä, vaikka se syökin ostovoimaa. On kuitenkin selvää, että Keskustan tuolloin esittämä kahden prosenttiyksikön korotus olisi ollut ylimitoitettu ja aiheuttanut liian suuren taakan suomalaisille yrityksille.

Hyvät ystävät,

Eilen hallitus teki kovia päätöksiä lähes 10 mrd:n kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Vakava sairaus tarvitsee vahvat lääkkeet, joskus jopa leikkauksia, ettei jouduta saattohoitoon. Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään kipeitä kompromisseja.

Riihen vaikeimmat, mutta samalla myös tärkeimmät ratkaisut, tehtiin niiden toimenpiteiden ympärillä, joilla hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaavaa kestävyysvajetta paikataan. Päätetyissä rakenteellisissa uudistuksissa tärkeimpiä ovat ne, joilla pystytään pitkällä tähtäimellä lisäämään suomalaisen työn määrää – nostamaan eläkkeelle jäämisikää, saamaan nuoret aikaisemmin töihin ja ehkäisemään työstä ja koulutuksesta syrjäytymistä. Kannustinloukkujen purkamiseksi työttömyysturvassa otetaan käyttöön työtulojen suojaosuus, mikä on ollut kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite. Jatkossa lyhytkestoisen työn vastaanottaminen ei myöskään vaaranna asumistukea, jos palkka jää alle 400 euroon kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Erityisen tärkeää on saada pitkäaikainen, mahdollisimman kattava ja maltillinen palkkaratkaisu.
Budjettiriihen tuoreet päätökset elvyttävät taloutta pitäen samalla huolta talouden tasapainosta. Niin sanotussa elvytyspaketissa mm. korjataan homekouluja ja –sairaaloita, lentoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan 200 miljoonalla eurolla ja kotitalousvähennystä korotetaan.

Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen vaatii sen arvioimista, mitkä ovat palveluita, jotka yhteiskunnan on hoidettava. Budjettiriihessä päätettiin karsia kuntien velvoitteita. Julkisesta taloudesta merkittävän osan muodostavan kuntasektorin tehokkuuteen pyritään vaikuttamaan myös valtionosuusuudistuksella.

Haluan nostaa malliksi sisäministeriössä käynnissä olevat uudistukset. Niin poliisissa, rajavartiolaitoksessa, hätäkeskuksissa kuin lupahallinnossa tehdään parhaillaan uudistuksia, joissa työn tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään vähentämällä hallintoa ja siirtämällä painopistettä suorittavaan työhön. Me olemme uudistajapuolue!

Hyvät ystävät,

Kiitollisuus edellisten sukupolvien työlle on yhteiskunnan menestystekijä. Tämä näkökulma pitää olla kirkas, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat vanhusten hoivaan ja palveluihin. Siksi kristillisdemokraattien ajama ja tänä vuonna toteutettu vanhuspalvelulaki oli meille tärkeä kynnyskysymys hallitusneuvotteluihin. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan.

Ne ihmiset, jotka tarvitsevat eniten muiden huolenpitoa, voivat pelkällä avuttomuudellaan nostaa yhteisöstämme esiin ominaisuudet, jotka ovat yhteiskunnan menestymisen kannalta kaikkein arvokkaimpia. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisen rakkauden, ihmisyyden kunnioituksen ja kymmenen käskyn periaatteille, kestää vaikeinakin aikoina.

Kunta- ja sote-uudistusten tärkeimpänä tavoitteena on terveydenhuollon parantaminen. Kansalaisten on voitava nähdä, että uudistukset johtavat siihen, että lähipalvelut säilyvät, terveyskeskukseen pääsee jonottamatta ja palvelu on kilpailukykyistä yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa. Terveyskeskuksista on saatava kansallinen ylpeydenaihe samaan tapaan kuin peruskoulustamme.

Hyvät ystävät!

Onko meillä valmiutta tehdä ratkaisuja, jotka kestävät pitkällä aikajänteellä? Vai jäämmekö historiaan sukupolvena, joka jätti lapsilleen ylivelkaantuneen, rakenteiltaan ja arvoiltaan rapautuneen maan?
Yksilöllisyyttä ja osin itsekkyyttäkin korostavassa ajassa meidän tulee vaalia tahtoa ja kykyä ajaa yhteistä hyvää. Odotan, että me Kristillisdemokraatit niin puolueena kuin yksittäisinä poliittisina toimijoina säilytämme vastuullisen tavan toimia päätöksenteossa. Me olemme yhteisen hyvän rakentajia.

Hyvät kuulijat,

Valitettavasti en päässyt osallistumaan puoluekokouksemme avajaistilaisuuteen Tasavallan presidentin johtaman UTVA:n kokouksen vuoksi, joka kokoontui käsittelemään ajankohtaista Syyrian tilannetta. Syyriassa eletään sodan kauhujen keskellä. Huoli Syyriasta on vakava ja kemiallisten aseiden käyttö jyrkästi tuomittavaa. YK:n turvallisuusneuvostolla on nyt ensisijainen vastuu tilanteesta. Sisäministeriössä selvitämme YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa sitä, miten Suomi voisi auttaa syyrialaisia. Suomi on tähän mennessä myöntänyt Syyrian humanitaariseen kriisiin 12,1 miljoonaa euroa. Tuki jakautuu sekä Syyriaan että lähialueiden syyrialaispakolaisille. Varaudumme myös Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen. Hädässä olevia on autettava!

Hyvät ystävät,

Suomi joutuu kohtaamaan ensimmäisenä maana Euroopassa väestön voimakkaan ikääntymisen. Olemme ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Erityiset vaikeudet merkitsevät kuitenkin aina myös mahdollisuutta löytää erityisiä vahvuuksia. Aikoinaan Suomi hyötyi raskaista sotakorvauksista saaden niistä voimakkaan sytykkeen teollisen yhteiskunnan kehittämiseen. Samalla tavoin ikärakenteen murros voi lopulta auttaa meitä kansainvälisessä kilpailussa, jos osaamme kanavoida sen luovan, hyvinvointia palvelevan tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

On saavutus, että ihmiset elävät tänään pidempään ja terveempinä kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. Meillä ei ole liikaa vanhuksia. Jokainen heistä on ilon aihe. On upeaa, että tämän päivän lapsista yhä useampi saa keskustella isoisovanhempansa kanssa ja oppia tuntemaan hänet sekä sen myötä sukunsa historiaa.
Kestävyysvaje on syntynyt pitkälti vähenevän syntyvyyden ja elinajanodotteen kasvun yhtälönä. Siksi tulee erityisesti huolehtia hyvästä perhe- ja väestöpolitiikasta. Me olemme perhepuolue!

Ikääntyvän Suomen tulevaisuuden tärkein voimavara ovat lapset ja nuoret. Isänmaamme menestyksen kivijalka on korkea osaamistaso ja sen perusta luodaan tasapainoisissa kodeissa. Syrjäytymisen ehkäisyssä huomio tulee kiinnittää perheiden kykyyn vastata yhteiskunnan tärkeimmästä tehtävästä: lasten ja nuorten kasvattamisesta. Työelämän pelisääntöjen, palvelujen, perhe-etuuksien, verotuksen ja yleisen lainsäädännön tulisi nykyistä vahvemmin tukea lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä.

Kotihoidon tuen rinnalle hyväksytty ensi vuoden alusta voimaan tuleva joustava hoitoraha kasvattaa perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Pidän epäonnistuneena budjettiriihen päätöstä paaluttaa puolet kotihoidon tuen kestosta äidille ja puolet isälle, koska niin rajataan perheen valinnanvapautta. Voin kertoa, että vastustimme neuvotteluissa kalkkiviivoille asti tätä muutosta, mutta jouduimme toteamaan, että se olisi viety läpi ilman meitäkin. Meille on kuitenkin tärkeää, että kotihoidon tuki säilyy entisellään sekä kestoltaan että tasoltaan.

Hyvät kuulijat,

Olemme vahvasti tulevaisuuteen tähtäävä puolue. Olemme hallituksessa nostaneet yhdeksi kärkitavoitteeksemme nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen puuttumisen. Maallemme on elintärkeää huolehtia, että yhä suurempi osa nuorista saa koulutuspaikan ja työllistyy. Nyt joka päivä kolme tai neljä alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työurien pidentämiseksi on panostettava ennen kaikkea nuorten ikäluokkien työkykyyn ja työllisyysasteen nostamiseen. Vuoden alussa voimaan tullut nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan. Kannustan teitä kuntapäättäjiä panostamaan nuorisotakuun toteutumiseen omassa kunnassanne haastavasta taloustilanteesta huolimatta – tai pikemminkin juuri siitä johtuen. Panostus nuorisoon on kunnallenne paras investointi ja tuottavin sijoitus! Nuorisotyöttömyys on suurta tuhlausta!
Tarvitsemme arvoja ja ilmapiiriä, jotka kannustavat kantamaan vastuuta toinen toisistamme. Yhteiskunta ei viime kädessä voi estää ketään syrjäytymästä.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on rakentaa ja tukea lähimmäisyhteiskuntaa. Haastamme suomalaisia uuslähimmäisyyteen – uuteen, välittävään vastuunkantoon lähimmäisestä, yhteisvastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen!
Aineellinen hyvinvointi ei tunnu hyvinvoinnilta, ellei ihmisellä ole mahdollisuutta kokea osallisuutta ja kuulumista johonkin yhteisöön. Kokemus osallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista syntyy oman paikan ja merkityksellisyyden löytämisestä yhteisössä. Tämän tulee olla syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa lähtökohtana. Kolmannen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien merkitys hyvinvoinnin luojana ja uuslähimmäisyyden edistäjänä on keskeinen.
Hyvät ystävät

Meidän on myös avoimesti pohdittava haastetta kannatuskehityksessä. On tunnustettava, että kristillisdemokraattisen arvopuolueen toimintaympäristö on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Muutamassa vuodessa kristillisten arvojen ja seurakuntaelämän kosketus suomalaisten arkeen on dramaattisesti ohentunut. Sama kehitys näkyy myös muissa Pohjoismaissa ja sillä näyttää olevan yhteytensä myös kristillisdemokraattisten puolueiden kannatuslukemiin. Olemme ahtaalla, mutta emme umpikujassa.

Tämä todellisuus on hyvä tiedostaa, mutta se ei saa meitä lannistaa. Vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi ja haasteet mahdollisuuksiksi. Kristillisdemokraattista arvopuoluetta tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa ja meillä on tällä hetkellä vaikutusmahdollisuuksia enemmän kuin koskaan puolueen historiassa.
Poliittisen puolueen tärkein tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan puolueen arvojen pohjalta. Korkeat kannatuslukemat ovat tärkeä väline vaikuttamisessa, mutta ne eivät ole varsinainen päämäärä.
Muistutan myös, että keskustelu ja kritiikki kuuluvat demokratiaan, koskevat ne sitten hallituksen politiikkaa, muita puolueita tai sitten omaa puoluetta ja sen johtoa. Ne ovat terve merkki politiikassa. Olen kiitollinen kaikesta puheenjohtajan tehtävässäni saamasta rohkaisusta ja tuesta, mutta toivon samalla, että toimintailmapiirimme sallii puheenjohtajan moittimisen ilman, että kukaan tulee sen vuoksi itse moitituksi.
Me emme ole unohtaneet suomalaisuuden perustaa, kristillistä arvoperintöä. Uhkana on ollut uskonnonopetuksen merkittävä murentaminen, mutta estimme sen. Koululaisten repussa yksi merkittävä kirja on edelleen uskonnon kirja. Me olemme arvopuolue, koko Suomen kansaa varten.

Olemme yhteistyöpuolue, puolue, joka seisoo rohkeasti tinkimättä omalla arvopohjallaan, mutta kykenee yhteistyöhön koko poliittisen kentän kanssa, vasemmalta oikealle.
Olemme myös eurooppalainen puolue. Meillä on yhä tiiviimmät yhteydet kristillisdemokraattiseen puolueperheeseen Euroopassa. Kristillisdemokratia ei rajoitu kansallisrajojen sisään, aatteemme on globaali. Teemme yhteistyötä koko Euroopan parhaaksi kristillisten arvojen pohjalta EPP-puolueessa, jonka linjaukset ja arvot työn ja yrittämisen, perheen ja avioliiton sekä elämänsuojelun suhteen ovat hyvin lähellä kansallisen puolueemme ydintavoitteita. Eurooppalaisen kristillisdemokratian lähtökohta politiikalle on kristillinen ihmiskäsitys.

Puolueessamme on keskusteltu ajoittain, olemmeko yleispuolue vai arvopuolue. Mielestäni vastaus on itsestään selvä: meidän on oltava molempia. Ei ole järkeä menettää arvojansa ajassa, jossa politiikka suuntautuu yhä vahvemmin aatteelliseen keskusteluun.

Ajassa, jossa tarvitaan yhteisen hyvän rakentajia, meidän on oltava myös yleispuolue, joka kantaa vastuuta laajasti ja jolla on asiantuntemusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Hallitusvastuun myötä tämä tavoitteemme on tullut todeksi, kun olemme vaikuttamassa koko hallitusohjelman toteuttamiseen. Samoin te kunnallispolitiikassa vastuuta kantavat puolueaktiivimme toimitte taitavasti kaikilla politiikan sektoreilla.
Meidän ei tarvitse kipuilla sitä, olemmeko arvopuolue vai yleispuolue. Kyllä me olemme! Me olemme molempia, ja se on vahvuutemme.

Rakkaat puoluekokoukseen kokoontuneet kristillisdemokraatit,
Tänään hyväksymme linjapaperin, jossa Kristillisdemokraatit todistavat olevansa muutoksen kärkijoukoissa. Olemme pieniä mutta suuria uudistajia – yhdessä.

Bästa vänner,

du vet väl om att du är värdefull. Utan er som är här idag är det kristdemokratiska partiet ingenting. Framför oss har vi en stor uppgift. Vi måste förnya vårt Finland och till det kommer allas insats att behövas.
Jokainen teistä on arvokas. Ja ilman teitä puolue ei ole mitään. Meillä on edessämme suuri tehtävä, sillä meidän tulee uudistaa tämä maa. Jumala meitä tässä tehtävässä auttakoon!

Arvoisat kristillisdemokraatit, toivotan hyvää puoluekokousta meille kaikille!