Kotihoito on investointi tulevaisuuteen

Perheiden valinnanvapaus ja lapsen etu ovat tärkeimmät perustelut alle kolmevuotiaiden lasten oikeudelle kotihoidontukeen. Perheellä tulisi olla oikeus tehdä valintansa lapsen hoidosta keittiön pöydän ääressä – ei valtiovallan määräyksillä.
Osana Suomen talouden kannalta erittäin tärkeää rakenneuudistusratkaisua jouduimme hyväksymään päätöksen kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken. Budjettiriihen päätöksellä tavoitellaan työvoiman tarjonnan lisäämistä, mutta samalla valitettavasti kavennetaan perheiden valinnanvapautta. On kuitenkin hyvä, että kotihoidon tuki säilyy ennallaan sekä kestoltaan että tasoltaan. Kolmen ikävuoden raja kotihoidontuen saamiselle on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta. Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään kipeitä kompromisseja, kuten muutkin puolueet.

Kotihoidontuen paaluttamista vanhempien kesken on perusteltu keinona rakenteelliseksi uudistukseksi naisten työllisyysasteen nostamiseksi.Vuonna 2012 kotihoidontuen saajia oli noin 116 000. Valtaosa tuen saajista oli äitejä. Kotihoidon tuen saajista 15 000:lla nuorin lapsi oli ikävälillä 2-3 vuotta. Siksi esitetty muutos vaikuttaa onneksi vain pieneen osaan kotihoidontuen saajista. Kotihoidontuen leikkauksen työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ulottuisi 15 000 henkilöön, vaan huomattavasti pienempään määrään, sillä jo nyt noin 6750 tukea saavista äideistä on työmarkkinoilla työllisinä. Hoitorahan tason alentaminen tässä ryhmässä voi siten vaikuttaa vain enimmillään 8250 henkilön hakeutumiseen työmarkkinoille. Kotihoidon tuen saaminen ei edellytä poissaoloa työmarkkinoilta vaan tukea saa, mikäli perheessä on alle 3?vuotias lapsi, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Kotihoidontuen uudistus ei laskelmien mukaan tuota merkittäviä julkistaloudellisia säästöjä. Uudistuksen työllisyysvaikutukset jäävät joihinkin tuhansiin henkilöihin. Uudistus saattaa lisätä kunnallisen päivähoidon kustannuksia enemmän kuin tuen lyhentäminen tuo säästöjä. Tukiajan puolittaminen johtaisi monissa perheissä todennäköisesti siihen, että tukiosuus jätettäisiin käyttämättä, jolloin lapset menevät nykyistä pienempinä päivähoitoon. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä tukisi paljon tehokkaammin vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasaisemmin yhteiskunnassa.
Lain muutosta aletaan vasta valmistella, joten voimaantulon voi arvioida olevan aikaisintaan ensi vuoden puolivälissä. Kristillisdemokraatit tulevat vaatimaan lakiin siirtymäaikaa niin, ettei jo kotihoidontuella oleville tule kesken tukikauden muutosta, johon ei ole voinut varautua. Tulemme pitämään kiinni siitä, että omana tukiaikanaan voisi edelleen joustavasti tehdä työtä ja sinä aikana lasta voisi hoitaa toinen vanhempi tai vaikka isovanhempi. Yksinhuoltajien, yrittäjien ja esimerkiksi omia sekä vieraita lapsia hoitavien perhepäivähoitajien asemaa on pohdittava, jotta laki kohtelee lapsia yhdenvertaisesti. Muutoksen lapsivaikutukset tulisikin arvioida. Lasten hyvinvointi ei saa jäädä aikuisten tasa-arvon jalkoihin.

Kotihoidontuen rinnalle hyväksytty joustava hoitoraha paikkaa omalta osaltaan perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Joustava hoitoraha annetaan osa-aikatyötä tekeville alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. Tuki helpottaa perheen ja työn yhdistämistä paremmin kuin nyt käytössä oleva osittainen hoitoraha. Joustava hoitoraha on enimmillään 240 euroa kuukaudessa, kun nykyinen osittainen hoitoraha 96 euroa kuukaudessa. Tämä merkitsee perheille sekä suurempaa valinnanvapautta lapsen hoitopaikasta että matalampaa kynnystä työhön paluuseen vanhempainvapaalta. Uusi tuki tulee voimaan ensi vuoden alusta.

On selvää, että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Jaan huolen työurien kestosta, mutta työurien pidentäminen ei saa kohtuuttomasti kaventaa perheiden valinnanvapautta. Työn ja perheen yhteensovittamista tulee edistää esimerkiksi osa-aikaisen työnteon mahdollisuuksia lisäämällä ja osa-aikaisia perhevapaamahdollisuuksia kehittämällä. Pienten lasten kotihoito on investointi tulevaisuuteen, myös maamme kilpailukyvyn kannalta.

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri (kd)

 

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa.