EU-rahoitteinen elintarvikeapu on osa monen seurakunnan ja järjestön diakoniatyötä. Viime vuonna EU-ruokakasseja jakoi yli 200 seurakuntaa. Ruokakassien määrässä mitattuna toiminnan laajuus oli 100 000 ruoka-kassia ruokaa tarvitseville. Avustusruoka jaetaan vastaanotoilla, ruokapankeissa, kotikäynneillä sekä ruokapalvelutilaisuuksissa. Monelle asiakkaalle apu merkitsee kriisitilanteesta eteenpäin selviämistä. Seurakuntien viestin mukaan pitkäaikaisia ruoka-avun saajia ovat erityisesti yksinhuoltajaperheet, työttömät ja kansaneläkkeen saajat. Köyhyys Suomessa on todellisuutta.

Ruoka-apu on ollut poliittisesti vaikea kysymys. Köyhyyden torjuminen ja kansalaisten toimeentulon turvaaminen ovat kansallisvaltioiden vastuulla. Käytännössä EU:n ruoka-apu on kuitenkin muodostunut merkittäväksi osaksi niiden lähimmäisten auttamista, jotka ovat jääneet sosiaalipalvelujen turvaverkkojen väliinputoajiksi. Jos EU-rahoitteinen apu päättyisi, sen korvaaminen kansallisin toimin olisi varsin epävarmaa. Kevään ja kesän aikana käytiin tiukkoja neuvotteluja siitä, mikä on Suomen kanta ruoka-avun jatkamiseen. Suomen kannan EU:n neuvottelupöytiin valmistelee hallitus.

Aktiivisella vaikuttamisella pystyimme estämään sen, että Suomen kanta ruoka-avun rahoittamiseen olisi ollut kielteinen. Pidimme kaikkein vähävaraisimmille suunnatun ruoka-avun jatkumista tärkeänä, emmekä antaneet periksi vastakkaisille päätösehdotuksille. Kesän aikana neuvottelutilanne sekä EU:n pöydissä että hallituksen sisällä muuttui. Saavutetun neuvottelutuloksen mukaan jokaisen jäsenmaan on osallistuttava kaikkein vähävaraisimmille suunnatun rahaston rahoitukseen. Tämä varmistaa ruoka-avun jatkamisen myös Suomessa. Ruoka-avun jatkuminen on yksi konkreettinen esimerkki siitä kuinka olemme hallitusasemasta päässeet vaikuttamaan lähimmäisistä välittämiseen.

Julkaistu kolumnina Kd-lehdessä 12.9.2013.