Tätä kolumnia kirjoittaessani hallitusneuvottelutilanne on epäselvä. Hallitustunnustelija Jyrki Katainen sai eduskuntaryhmien yksimielisen tuen jatkaa tunnusteluja kaikkien puolueiden kanssa vielä muutaman päivän ajan. Kuuden puolueen kokoonpano ”sixpack” yritti 13 päivän ajan laatia yhteistä hallitusohjelmaa, mutta hanke karahti kiville. Neuvotteluilmapiiriä vaikeutti vaalien tuoma asetelma: ainoa vaalivoittaja jäi pois Säätytalolta ja häviäjät jäivät jäljelle. Vaalitappion jälkeen puolueelta puuttuu vahva mandaatti ja selkänoja, mikä lisää painetta siirtyä oppositioon. Media syytti neuvottelevia puolueita ensin takinkäännöstä ja neuvottelujen katkeamisen jälkeen kyvyttömyydestä joustaa ja tehdä kompromisseja.

Monipuoluehallituksen ohjelma ei voi olla identtinen yhdenkään puolueen vaaliohjelman kanssa. Isänmaa tarvitsee joka tapauksessa toimivan enemmistöhallituksen ja sen vuoksi puolueiden tulee nyt vastuullisesti etsiä ratkaisua hallituksenmuodostamiskriisiin.

Hallituksen kiireellisin tehtävä on pysäyttää velkaantumiskierre ja samaan aikaan vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Jos velaksi eläminen jatkuu nykyisellä tahdilla, Suomi seuraa tuhoisaa Kreikan tietä. Tällä hetkellä tulot ja menot ovat epätasapainossa niin, että joka päivä valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa, vuodessa yhdeksän miljardin euron vauhtia.

Näiden lisäksi Kristillisdemokraattien keskeisinä tavoitteina hallitusneuvotteluissa ovat olleet nuorten syrjäytymisen estäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, terveyden edistäminen, vanhuspalvelulain toteuttaminen, avioliittolain säilyttäminen nykyisenä sekä elämänsuojelun edistäminen. Kiitän oman puolueväen tukea neuvotteluissa. Yritämme parhaan kykymme mukaan edistää meille tärkeitä tavoitteita ja isänmaan etua, olimmepa sitten hallituksessa tai oppositiossa.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 9.6.2011

Perheessämme vietetään tulevana lauantaina kolmatta kertaa ylioppilasjuhlaa. Suvivirsi lauletaan koulun juhlassa ja myös omalla pihallamme, tuoreen ylioppilaan toiveesta. Suvivirrestä on muodostunut kansallinen symboli kristillisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle kasvatustyössä.

Joissakin kouluissa on tehty päätöksiä karsia kristillisiä juhlaperinteitä, mutta on selkeästi todettava, että mikään laki ei sitä edellytä. Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain perusteluissa todettiin, että uuden uskonnonvapauslain tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen käytäntöjä uskonnollisten päivänavauksien, jumalanpalvelusten ja kristilliseen perinteeseen kuuluvien juhlien osalta.

Oppilaalla on kyllä oikeus omantunnon syistä kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, esimerkiksi koulujumalanpalveluksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä tähdennettiin sitä, että kristilliset juhlatraditiot, esimerkiksi suvivirsi, ovat osa suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamista. Toki kristitty voi sydämessään osoittaa virren sanoin kiitoksensa Jumalalle. Kristillisen kulttuuriperinnön sisällyttäminen koulun päättäjäisjuhlaan ei siis edellytä ennakkoilmoitusta tai lupien kyselemistä huoltajilta. Kaikilla lapsilla, niin kristityillä, muslimeilla kuin uskonnottomilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme. Maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei edistä se, että eristämme heidät siitä arvotraditiosta, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan. Jos emme itse arvosta ja tunne omaa uskonperinnettämme, kuinka voimme olettaa tänne tulijoiden sitä kunnioittavan?

Ylioppilaat ja koululaiset pääsevät nauttimaan ansaitusta levosta ennen uuden aherruksen alkamista. Toivon, että moni heistä voisi virittyä kesän iloon ajattoman virren sanoin: ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen!”

 

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 1.6.2011

TIEDOTE

18.5.2011

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd):

Laajapohjaista hallitusta tarvitaan suurten haasteiden aikana

Hallitustunnustelija Jyrki Kataisen ehdotus hallituspohjasta on tähän poliittiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu. Kristillisdemokraatit on ilmaissut jo ennen vaaleja, että puolueellamme on valmius yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mikäli hallitusohjelma noudattaa riittävästi vaaliohjelmamme linjauksia. Vakavien taloushaasteiden edessä tarvitaan laajapohjaista hallitusta. Yhteisen linjan etsimisessä Kristillisdemokraatit haluaa toimia sillanrakentajana yhteiskuntaa repivien jakolinjojen välillä.

Hallituksen tärkein haaste on pysäyttää valtion velkaantuminen ja tasapainottaa talous sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vanhusten palvelujen parantaminen ovat kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet. Edellytämme myös, että hallitusohjelma tukee kristillisdemokraattien keskeisiä arvonäkemyksiä perheestä ja elämänsuojelusta.

Päivi Räsäsen puhe puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.2011

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät!

Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka teitte kovan urakan kevään eduskuntavaaleissa! Vaalipiirejä kiertäessäni iloitsin siitä innosta ja asiantuntemuksesta, jolla näissä vaaleissa kampanjoitiin. Työtä tehtiin lujasti. Tästä huolimatta, poliittisesti historiallisessa myrskyssä kärsimme vaalitappion, menetimme yhden kansanedustajapaikan emmekä saavuttaneet sitä 10 kansanedustajapaikan tavoitetta, minkä olimme itsellemme asettaneet. Laiha lohdutus on siinä, että kansanedustajamäärissä mitattuna muut puolueet vaalivoittaja perussuomalaisia ja Rkp:tä lukuun ottamatta kärsivät vielä suurempia tappioita. Puoluehallitus teki päätöksen, että teemme laajan kenttä- ja jäsenkyselyn, jonka avulla saamme palautteen vaalikampanjasta, sen heikkouksista ja vahvuuksista. Rehellinen ja avoin keskustelu on tarpeen tulevia haasteita ajatellen. Samassa yhteydessä kyselemme jäsenistömme näkemyksiä ensi vuoden presidentinvaaleihin asemoitumisesta Haluan kuitenkin rohkaista, että niissäkään vaalipiireissä, joissa kansanedustajapaikkaa ei saavutettu, työ ei ole ollut turhaa. Demokratiassa on suuri arvo sillä, että pidämme rohkeasti ja näkyvästi esillä omaa vaihtoehtoa, niitä kestäviä kristillisdemokraattisia arvoja, jotka ovat paras perusta yhteisöllemme! Tässä innossa on hyvä lähteä kohti ensi vuoden presidentin- ja kunnallisvaaleja, ehdokkaita värväämään ja omaa kampanjaa rakentamaan!

Historiallisen vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten strategiasta meillä on myös opittavaa. Timo Soini on itse nimennyt viime kunnallisvaalit 2008 ratkaisevaksi läpimurroksi tälle nousulle. Perussuomalaiset aloittivat ehdokasvärväyksen hyvissä ajoin, reilua vuotta ennen kunnallisvaaleja. Heillä oli Timo Soinin henkilökohtaisesti vetämiä värväyskierroksia eri paikkakunnilla, joissa tärkeimpänä tavoitteena oli löytää ehdokkaita vaaleihin. Hyvät ystävät, nyt on aika ryhtyä etsimään ja listaamaan ehdokkaita kunnallisvaaleihin!

Puolueemme menestymisen kannalta tässä kokouksessa tulee tähtäin asettaa seuraaviin kunnallisvaaleihin ensi vuoden syksyllä. Kesäkuun puoluehallituksessa valittavan väliaikaisen puoluesihteerin tärkein tehtävä on käynnistää ehdokashankinta, johon on hyvä saada kaikki kansanedustajamme ja europarlamentaarikko mukaan. Tavoitteeksi tulee asettaa täydet listat hyviä ehdokkaita kaikkiin mahdollisiin kuntiin. Vaaliliittoon tulee turvautua vain siinä tapauksessa, että todennäköisyys saada yksi valtuutettu omalta listalta on heikko.

Puoluevaltuustomme kokous osui nyt varsin kuumaan vaiheeseen, sillä toissapäivänä hallitustunnustelija Jyrki Katainen pyysi puoluettamme mukaan viiden puolueen hallitusneuvotteluihin.

Tosiasiat on tunnustettava. Kun perussuomalaiset tekivät päätöksen jäädä oppositioon, on aivan totta, että maahan muodostuu väistämättä vaalihäviäjien hallitus, Kataisen kaavailujen mukaan hätänumerohallitus, jossa olisi 112 kansanedustajaa. Aivan loppuun saakka uskoin, että syntyisi joku sellainen ratkaisu, jolla historiallisen vaalivoiton saaneet perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa. Demokratian kannalta olisi ollut tärkeää, että juuri perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa. Olen aidosti surullinen tästä tilanteesta. Tähän ratkaisuun me emme voineet vaikuttaa. Maahan on kuitenkin saatava hallitus. Belgia on varoittava esimerkki maasta, joka sisäisten kieliriitojen ja syvien jakolinjojen vuoksi ei kykene muodostamaan poliittista hallitusta. Isänmaan kannalta on välttämätöntä saada toimiva enemmistöhallitus, joka pystyy toteuttamaan kansan enemmistön vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Hallitustunnustelija Kataisen esittämä hallituspohja koostuu niistä puolueista, jotka ovat jääneet jäljelle sen jälkeen, kun Perussuomalaiset ja keskusta sekä käytännössä myös vasemmistoliitto ovat sulkeneet itsensä oppositioon.

Tästä vaalikaudesta tulee varmuudella vaikea. Tuleva hallitus joutuu tekemättä sellaisia ratkaisuja, joista kaikille hallituspuolueiden toimijoille, siis myös teille, jos olemme siinä hallituksessa, josta tulee runsaasti kielteistä palautetta. Valtion velka kasvaa tänä vuonna 9 miljardilla, mikä tarkoittaa sitä, että joka päivä Suomen valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa. Jokainen päivä, jolla valtion talouden tasapainotustoimia lykätään, kasvattaa velkataakkaamme. Samaan aikaan tarvitsemme poliittisia päätöksiä, joilla turvataan hyvinvointiyhteiskunnan perusta, mikä on tärkeää etenkin heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten kannalta. Yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on kriittistä se, että pystymme ehkäisemään nuorten syrjäytymistä työelämästä, On kestämätöntä, että 15 000 nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan yli 48 000 18–29-vuotiasta nuorta on pudonnut yhteiskunnan järjestelmien ja palveluiden ulkopuolelle. Tarvitsemme takuun sille, että jokaiselle nuorelle on työ- harjoittelu tai opiskelupaikka ja että syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat kunnossa aivan varhaislapsuudesta lähtien. Samaan aikaan kun joudumme varautumaan menokuriin, on kuitenkin välttämätöntä parantaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja ihmisarvon kannalta tärkeitä palveluja. Vanhuspalvelulain säätämisestä pidämme edelleen kiinni, se on kiireellinen hanke.

Ajankohtainen ja hallitusneuvottelujen edelle aikataulusyistä kiilannut kipukysymys on ollut Suomen linjaus Portugalin tukipakettiin ja EU-maiden talousratkaisuihin. Tämäkään ei ole ollut helppo ratkaisu. Olemme suhtautuneet varsin kriittisesti huonosti taloutensa hoitaneiden EU-maiden yhteisvastuullisiin laina- ja takausjärjestelyihin. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä päätyi kuitenkin siihen, että SDP:n ja Kokoomuksen linjapaperi Portugalin tukemisesta Suomen kantana ja neuvottelutavoitteena on tyydyttävä. Linjaus tuo selkeän muutoksen nykyiseen EU-politiikkaan asettamalla tiukat ehdot EU-maiden keskinäiselle yhteisvastuulle.

Merkittävin muutos koskee vastavakuuksia, joita edellytetään jatkossa kaikissa mahdollisissa lainpäätöksissä. Viime vaalikaudella oppositiossa ollessamme Irlannin lainan kohdalla KD edellytti markkinakelpoisia vastavakuuksia vähintään puolelle tuen määrästä. Nyt saatu neuvottelutulos edellyttää koko takausosuudelle vakuuksia kaikissa tulevissa ERVV:n kautta autettavissa maissa. Tässä suhteessa neuvottelutulos jopa ylittää KD:n asettaman tavoitteen. Vastavakuudet muuttaisivat olennaisesti takauksiemme riskiä tulevissa järjestelyissä.

Eduskuntaryhmämme on edellyttänyt kaikissa eurooppalaisen talouskriisin maita koskevissa rahoitusjärjestelyissä sijoittajavastuun toteutumista. Linjauksessa sijoittajavastuu on kirjattu siten, että Portugalin edellytetään käynnistävän neuvottelut lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta. Tätä samaa edellytimme aikanaan Irlannin lainan ehdoksi, mutta silloin emme saaneet sitä läpi äänestyksessä.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on jo vuosia ollut pankki- ja luottolaitosveron käyttöönotto rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Tämäkin sisältyi nyt tehtyyn yhteiseen sopimukseen. Sopimuksessa esitetty keinottelun rajoittaminen niin selkeillä pelisäännöillä kuin verotuksellisin keinoin on myös ollut puolueemme tavoite. Vastustamme myös johdonmukaisesti Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Neuvottelutulos selkeästi torjuu tämän kehityksen edellyttämällä, ettei EVM:n rakenteen tule olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen vaan että jokainen valtio vastaa itse veloistaan ja taloudestaan. Nämä olivat ne perustelut, joiden pohjalta saatoimme tuon esityksen hyväksyä ja joilla linjataan myös koko vaalikauden EU-politiikkaan muutosta.

Pienen kuuden kansanedustajan ryhmän vaikutusmahdollisuudet oppositiossa ovat heikot. Mahdollisuutemme vaikuttaa kansakunnan asioihin vaaliohjelmamme ja arvojemme pohjalta olisivat varmuudella suuremmat hallituspuolueena, vaikka sielläkin olemme pienin ryhmä.

Vaalituloksemme merkitsee sitä, että joudumme joka tapauksessa lähtemään nöyrästi ja neuvotellen liikkeelle. On aivan selvää, että mahdollisessa viiden hyvin erilaisen puolueen hallituksessa mikään puolue ei pysty vaaliohjelmaansa sellaisenaan toteuttamaan. Hallitusrintaman pienimpänä puolueena asemamme on tässä suhteessa haastavin. Mutta arvoistamme emme saa tinkiä. Ikäihmisten palvelut, heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen, ihmisen ainutkertaisen elämän arvon kunnioittaminen aivan alusta lähtien ja avioliiton perusteiden turvaaminen ovat meille sydämen asioita, joiden eteen teemme työtä. Hallitusohjelmaan ei tule kirjata sellaisia hankkeita, jotka ovat ristiriidassa meille luovuttamattomien perusarvojen kanssa. Vaalilainsäädännön viime kaudella aloitettua uudistamista on ehdottomasti jatkettava, jotta kaikissa vaalipiireissä annetuilla äänillä olisi yhtäläinen painoarvo. Eilen oman ratkaisunsa tehneet vihreät nostivatkin tämän kynnyskysymykseksi ja tässä asiassa tuemme heitä.

Sitä toivon, että hallitusasema tuo tähän taisteluun meille joka tapauksessa paremmat asemat ja vahvemmat keinot kuin arvostelu opposition takarivistä. Olen ollut neljä kautta opposition kansanedustaja enkä ole siihen sinänsä missään määrin turhautunut. Oppositiolla on tärkeä ja kunniakas tehtävä demokratiassa. Mutta on aivan selvää, että suhteellisesti vahvemmin pystymme vaikuttamaan hallituksesta käsin. Jos hallitusovi avautuu, siitä ei ole vastuullista itse kieltäytyä. Mielestäni on suoraselkäisempää taistella kristillisten arvojen puolesta siellä missä oikeasti voidaan vaikuttaa kuin vetäytyä pois vastuusta.

Moni teistä muistaa kertomuksen hallitsijan linnaan nousseesta orpotytöstä Esteristä, jota rohkaistiin vaikeana aikana ja vaarallisen tehtävän edellä: ”Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?” Näillä sanoilla haluan rohkaista teitä hyvät ystävät, entäpä jos juuri tätä vaikeaa aikaa varten meitä kutsutaan vastuuseen.” Ehkäpä meillä puolueena on nyt tällainen momentum, tärkeä vaikuttamisen paikka juuri tänä haasteellisena aikana.

Itsenäisyytemme historia tarjoaa tärkeitä muistutuksia siitä, mitkä arvot ovat lopulta tärkeimpiä vaikeuksien voittamisessa. Mielessäni ovat Suomen Marsalkan sanat hänen muistelmiensa viimeisiltä sivuilta:

”Se, minkä ennen kaikkea tahtoisin painaa tulevien sukupolvien tietoisuuteen, on tämä: eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle”.

Tämä on rakkaat puolueystävät meille tärkeä muistutus myös puolueena. Pienikin joukko voi olla vahva, jos se on yhtenäinen. Kun puhallamme yhteen hiileen, voimme saada paljon aikaiseksi. Mannerheimin sanat ovat tärkeä muistutus myös tänä vaikeana aikana koko maallemme. Koen, että meidän kristillisdemokraattien tehtävä on toimia sillanrakentajana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa on paljon erilaisia kipeitä rintamalinjoja. Tarvitsemme vastuullisuutta, yhteisen hyvän etsimistä ja rohkenen lisätä myös – tarvitsemme esirukousta tulevan hallituksen ja maamme puolesta.

KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää välttämättömänä Isänmaan kannalta sitä, että maahan saadaan toimiva enemmistöhallitus. Todennäköisesti hallitus koostuu vaalien häviäjistä.
– Vaalikaudesta tulee varmuudella vaikea. Valtion velka kasvaa tänä vuonna 9 miljardilla eurolla. Menokuri pitää löytyä, mutta samalla on välttämätöntä parantaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja ihmisarvon kannalta
tärkeitä palveluja.
– Vanhuspalvelulaki, nuorisotakuu, vaalilainsäädännön uudistaminen sekä perusarvokysymykset kuten avioliitto ja elämän suojelu ovat meille tärkeitä sydämen asioita.
– Uskon että hallitusasema tuo näiden asioiden edistämiseen paremmat mahdollisuudet kuin arvostelu opposition riveistä.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen
050-5113065

KD:N EDUSKUNTARYHM’N TIEDOTE 13.5.2011

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on päättänyt kokouksessaan lähteä mukaan hallitusneuvotteluihin. Suomeen tarvitaan tässä ajassa toimintakykyinen enemmistöhallitus, jota kristillisdemokraatit omalla panoksellaan täydentävät. Kristillisdemokraateille on syvä omantunnon kysymys puolustaa yhteiskunnan heikoimpien asemaa. Lähdemme hallitusneuvotteluihin tavoitteenamme tehdä työtä paremman vanhustenhoidon ja terveydenhoidon puolesta. Haluamme ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja kohentaa lasten, lapsiperheiden ja koulujen arkea. Haluamme tehdä työtä tuloerojen kaventamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Tavoitteenamme on edistää pk-yrittäjyyttä ja työllisyyttä. ???

KD EU-politiikan muutoksen takana

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä päätyi yksimielisesti siihen, että SDP:n ja Kokoomuksen linjapaperi Portugalin tukemisesta Suomen kantana ja neuvottelutavoitteena on tyydyttävä. Linjaus tuo selkeän muutoksen nykyiseen EU-politiikkaan asettamalla tiukat ehdot EU-maiden keskinäiselle yhteisvastuulle.
Tiedonantovaiheessa Portugali-paketin hyväksymiseksi tulee Euroopassa käytävistä neuvotteluista ja kokouksista saada selkeä poliittinen signaali siitä, että Suomen linjaus jatkossa toteutuu.
Merkittävin muutos koskee vastavakuuksia, joita edellytetään jatkossa kaikissa mahdollisissa lainpäätöksissä. Irlannin lainan kohdalla KD edellytti markkinakelpoisia vastavakuuksia vähintään puolelle tuen määrästä. Nyt saatu neuvottelutulos edellyttää koko takausosuudelle vakuuksia kaikissa tulevissa ERVV:n kautta autettavissa maissa. Tässä suhteessa neuvottelutulos jopa ylittää KD:n asettaman tavoitteen. Vastavakuudet muuttaisivat olennaisesti takauksiemme riskiä tulevissa järjestelyissä.
Eduskuntaryhmämme on edellyttänyt kaikissa eurooppalaisen talouskriisin maita koskevissa rahoitusjärjestelyissä sijoittajavastuun toteutumista. Linjauksessa sijoittajavastuu on kirjattu siten, että Portugalin edellytetään käynnistävän neuvottelut lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on jo vuosia ollut pankki- ja luottolaitosveron käyttöönotto rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Sopimuksessa esitetty keinottelun rajoittaminen niin selkeillä pelisäännöillä kuin verotuksellisin keinoin on myös ollut puolueemme tavoite. Vastustamme myös johdonmukaisesti Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Neuvottelutulos selkeästi torjuu tämän kehityksen edellyttämällä, ettei EVM:n rakenteen tule olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen vaan että jokainen valtio vastaa itse veloistaan ja taloudestaan.

Lisätietoa:

Päivi Räsänen
050 511 3065

Peter Östman
0400 660 325

Masennusperusteiset poissaolot ovat kaksinkertaistuneet reilussa 10 vuodessa. Sairaus on usein pitkäaikainen. Masennuksen perusteella tehdään vuodessa yli 4000 työkyvyttömyyseläkeratkaisua. Masennuksen on arvioitu aiheuttavan toiseksi eniten toimintakyvyttömyyttä maailmassa.

Sinänsä asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, onko masennus sairautena lisääntymässä. Masennus on vaikeasti määriteltävissä ja sen havaitseminen on myös lääkärille hankalaa. Perusterveydenhuollon lääkärit tunnistavat masennuksen n. 25-40 % tapauksista yhden käynnin yhteydessä. Toisaalta masennuksesta uskalletaan puhua aiempaa avoimemmin, ja ainakin siinä mielessä sairaus on arkipäiväistynyt. Silti masennukseen ei pidä suhtautua kevyesti. Suomessa tehdään masennuksen takia vuosittain noin 600-700 itsemurhaa. Kaikista itsemurhista noin kaksi kolmasosaa liittyy jollain tavalla masennukseen.

Masennuksen vuoksi työelämästä syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Palvelurakenteen muutoksen myötä masennuksen hoito on muuttunut avohoitopainotteiseksi ja hoitojaksojen kesto on lyhentynyt. Kustannukset erikoissairaanhoidon avopuolella ovat kasvaneet. Silti myös masennuksen hoito psykiatrisissa yksiköissä aiheuttaa edelleen huomattavia kustannuksia, vuositasolla lähes 84 miljoonaa euroa. Myös masennuslääkkeistä kertyy kustannuksia, mutta niiden määrän arvioiminen on hankalaa, koska masennuslääkkeitä käytetään myös muiden sairauksien hoidossa

Masennus maksaa myös menetettyinä työvuosina. Vuonna 2007 masennuksen vuoksi menetettyjen työvuosien kustannukset olivat 1 141 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon ja työnantajien pitäisi yhdessä ennaltaehkäistä vakavaa tai pitkittynyttä masennusta puuttumalla ongelmiin ajoissa.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 12.5.2011

Yhdysvaltain erikoisjoukkojen surmattua Osama bin Ladenin maailmalle levisi kuvia, joissa amerikkalaiset juhlivat villisti terroristin kuolemaa. Pelkään, että juhlintakuvat moni amerikkalainen tai amerikkalaisen näköinen joutuu maksamaan hengellään. Pakistanissa ja ympäröivissä maissa asuu runsaasti länsimaisia avustustyöntekijöitä ja rauhanturvaajia, joihin kohdistuu nyt entistä suurempi turvallisuusuhka. Kansainvälinen poliisijärjestö Interpol antoi välittömän varoituksen kohonneesta terrori-iskujen uhasta. Vaikka terroristiverkosto al-Qaidan merkitys on viime vuosina vähentynyt, liikkeen keulakuvan marttyyrikuolemaksi nostettu tapahtuma voi johtaa terroristien kostoiskuihin eri puolilla maailmaa. Eurooppakaan ei ole niiltä varmuudella turvassa. Presidentti Obama ehätti antamaan maanmiehilleen maailmanlaajuisen matkustusvaroituksen.

Osama bin Ladenin kuoleman tärkein merkitys on Yhdysvaltojen poliittiselle johdolle. Presidentti Obama sai symbolisesti tärkeän päänahan, mikä kirkasti hänen imagoaan vahvana ja tehokkaana johtajana ja vahvisti pääsyä uudelle presidenttikaudelle. Terroristiverkosto Al Qaida ei iskusta välttämättä lamaannu. Operatiivinen johto on jo pitkään ollut muiden käsissä.

Osama bin Ladenin kuolema tekee maailmasta turvallisemman paikan, iloitsivat EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ja EU-presidentti Herman Van Rompuy välittömästi kuolinuutisen jälkeen yhteistiedotteessaan. Toivottavasti he olisivat oikeassa. Osama bin Laden oli terroristi, joka ansaitsi kansainvälisen yhteisön tuomion, mutta pelkään, että maailman turvallisuus ei surmatyön johdosta lisääntynyt. Terroristi kuoli, mutta hänen innoittajanaan oleva julma aate ei.

 

Artikkeli on julkaistu kd-lehdessä 5.5.2011

TIEDOTE

15.4.2011

julkaisuvapaa klo 12

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Oulaisissa 15.4.2011 klo 12:

Elli Eläkeläistä ei saa enää pettää!

Kaikki puoluejohtajat ovat luvanneet parantaa vanhustenhoidon tasoa, aivan kuten neljä vuotta sitten vaalikeskustelussa. Äänestäjien on syytä olla varauksellisia erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan lupauksiin, sillä nämä puolueet ovat neljän vuoden ajan määrätietoisesti tyrmänneet kristillisdemokraattien ehdotukset vanhuspalvelulaista ja omaishoidontuen ulottamisesta kaikille tuen ehdot täyttäville omaishoitajille. Kokoomus lupasi neljä vuotta sitten vaaliohjelmassa omaishoitajille nykyisen kolmen sijaan neljä vapaapäivää kuukaudessa, mutta äänesti eduskunnassa vapaapäivien lisäämistä vastaan.

Vuoden 2007 vaalikeskustelussa vanhustenhoidon tason parantaminen nousi kärkiteemaksi ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Valitettavasti nämä lupaukset on petetty. Valviran ja aluehallintovirastojen tekemän yli 1000 vanhustenhuollon yksikköön kohdistuvan tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Heikoimmin pärjäsivät julkisen sektorin yksiköt.

Hallituksen tulee vihdoin myöntää, että pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Tällä hetkellä hoidon henkilöstömitoitusta ohjataan suositusten ja informaatio-ohjauksen kautta. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi myös selkeämpää normiohjausta, jolla turvataan vanhukselle tarpeen mukainen oikeus apuun. Omaishoidon tuki tulee myös saattaa lakisääteiseksi oikeudeksi kuntarajoista riippumatta.

Ikäihmisten kunniallisesta hoidosta ei voi taloustilanteeseen vedoten laistaa. Vanhukset tarvitsevat hyvän hoitonsa nyt. Jos lupaus unohdetaan sen varjolla, että jäädään odottelemaan parempia aikoja, nyt hoivaa tarvitsevien vanhusten kohdalla aika ajaa elämän ohi.

Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä ja työtätekevä veronmaksaja itse haluaisi vanhuutensa viettää.

 

Päivi Räsänen

0505113065

Olen tavannut tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea vaalitapahtumissa, mutta erityisesti mieleeni on jäänyt Mikkelin Prisman kahviossa 95-vuotias hellyttävä rintamaveteraani, joka oli tullut tuntia ennen tilaisuutta taksilla tapaamaan minua ja kertomaan huoliaan. Sodassa saadut vammat olivat iän myötä alkaneet vaivata enemmän, mutta saadakseen nyt sotainvalideille kuuluvia palveluja ja tukea häneltä oli edellytetty sitä, että löytyisi sodanaikaisia todistajia vammojen alkuperästä. Kaverit eivät enää ole edes elossa. Tämän ikämiehen tarina riipaisi sydäntäni. Kunniavelvollisuutemme on hoitaa hyvin se sukupolvi, jonka ansiosta saamme nauttia vapaasta isänmaasta ja hyvinvoinnista. On häpeä, että he joutuvat tulemaan vaalitoreille anelemaan poliitikoilta niitä palveluja, jotka he ovat jo vuosikymmeniä sitten ansainneet.

Vaalitilaisuutemme ovat keränneet paljon väkeä, selvästi enemmän kuin neljä vuotta sitten. Muutoksen toive on vahva. Kolmen suuren puolueen harjoittamaan politiikkaan on kyllästytty. Kristillisdemokraatit tarjoavat näissä vaaleissa vastuullista muutosta kestävien arvojen pohjalta. Omantunnon ja sydämen ääntä tulee kuunnella erityisen herkästi silloin kun joudutaan tekemään kovia talousratkaisuja. Valtion velkakierre on katkaistava, suomalaista työtä ja yrittäjyyttä on tuettava, tuottavuutta parannettava ja kalliiksi tulevia ongelmia ehkäistävä. Väärin kohdennettuina menoleikkauksilla tai veronkiristyksillä voidaan saada paljon vahinkoa ja kasvavia kustannuksia aikaan. Kaikkein kohtalokkainta on leikata sellaisista palveluista, joilla pystyttäisiin ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä työelämästä.

 

Kolumni julkaistu KD-lehdessä 14.4.2011