Masennusperusteiset poissaolot ovat kaksinkertaistuneet reilussa 10 vuodessa. Sairaus on usein pitkäaikainen. Masennuksen perusteella tehdään vuodessa yli 4000 työkyvyttömyyseläkeratkaisua. Masennuksen on arvioitu aiheuttavan toiseksi eniten toimintakyvyttömyyttä maailmassa.

Sinänsä asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, onko masennus sairautena lisääntymässä. Masennus on vaikeasti määriteltävissä ja sen havaitseminen on myös lääkärille hankalaa. Perusterveydenhuollon lääkärit tunnistavat masennuksen n. 25-40 % tapauksista yhden käynnin yhteydessä. Toisaalta masennuksesta uskalletaan puhua aiempaa avoimemmin, ja ainakin siinä mielessä sairaus on arkipäiväistynyt. Silti masennukseen ei pidä suhtautua kevyesti. Suomessa tehdään masennuksen takia vuosittain noin 600-700 itsemurhaa. Kaikista itsemurhista noin kaksi kolmasosaa liittyy jollain tavalla masennukseen.

Masennuksen vuoksi työelämästä syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Palvelurakenteen muutoksen myötä masennuksen hoito on muuttunut avohoitopainotteiseksi ja hoitojaksojen kesto on lyhentynyt. Kustannukset erikoissairaanhoidon avopuolella ovat kasvaneet. Silti myös masennuksen hoito psykiatrisissa yksiköissä aiheuttaa edelleen huomattavia kustannuksia, vuositasolla lähes 84 miljoonaa euroa. Myös masennuslääkkeistä kertyy kustannuksia, mutta niiden määrän arvioiminen on hankalaa, koska masennuslääkkeitä käytetään myös muiden sairauksien hoidossa

Masennus maksaa myös menetettyinä työvuosina. Vuonna 2007 masennuksen vuoksi menetettyjen työvuosien kustannukset olivat 1 141 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon ja työnantajien pitäisi yhdessä ennaltaehkäistä vakavaa tai pitkittynyttä masennusta puuttumalla ongelmiin ajoissa.

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 12.5.2011