Räsäsen puhe puoluevaltuuston kokouksessa

Päivi Räsäsen puhe puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.2011

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät!

Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka teitte kovan urakan kevään eduskuntavaaleissa! Vaalipiirejä kiertäessäni iloitsin siitä innosta ja asiantuntemuksesta, jolla näissä vaaleissa kampanjoitiin. Työtä tehtiin lujasti. Tästä huolimatta, poliittisesti historiallisessa myrskyssä kärsimme vaalitappion, menetimme yhden kansanedustajapaikan emmekä saavuttaneet sitä 10 kansanedustajapaikan tavoitetta, minkä olimme itsellemme asettaneet. Laiha lohdutus on siinä, että kansanedustajamäärissä mitattuna muut puolueet vaalivoittaja perussuomalaisia ja Rkp:tä lukuun ottamatta kärsivät vielä suurempia tappioita. Puoluehallitus teki päätöksen, että teemme laajan kenttä- ja jäsenkyselyn, jonka avulla saamme palautteen vaalikampanjasta, sen heikkouksista ja vahvuuksista. Rehellinen ja avoin keskustelu on tarpeen tulevia haasteita ajatellen. Samassa yhteydessä kyselemme jäsenistömme näkemyksiä ensi vuoden presidentinvaaleihin asemoitumisesta Haluan kuitenkin rohkaista, että niissäkään vaalipiireissä, joissa kansanedustajapaikkaa ei saavutettu, työ ei ole ollut turhaa. Demokratiassa on suuri arvo sillä, että pidämme rohkeasti ja näkyvästi esillä omaa vaihtoehtoa, niitä kestäviä kristillisdemokraattisia arvoja, jotka ovat paras perusta yhteisöllemme! Tässä innossa on hyvä lähteä kohti ensi vuoden presidentin- ja kunnallisvaaleja, ehdokkaita värväämään ja omaa kampanjaa rakentamaan!

Historiallisen vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten strategiasta meillä on myös opittavaa. Timo Soini on itse nimennyt viime kunnallisvaalit 2008 ratkaisevaksi läpimurroksi tälle nousulle. Perussuomalaiset aloittivat ehdokasvärväyksen hyvissä ajoin, reilua vuotta ennen kunnallisvaaleja. Heillä oli Timo Soinin henkilökohtaisesti vetämiä värväyskierroksia eri paikkakunnilla, joissa tärkeimpänä tavoitteena oli löytää ehdokkaita vaaleihin. Hyvät ystävät, nyt on aika ryhtyä etsimään ja listaamaan ehdokkaita kunnallisvaaleihin!

Puolueemme menestymisen kannalta tässä kokouksessa tulee tähtäin asettaa seuraaviin kunnallisvaaleihin ensi vuoden syksyllä. Kesäkuun puoluehallituksessa valittavan väliaikaisen puoluesihteerin tärkein tehtävä on käynnistää ehdokashankinta, johon on hyvä saada kaikki kansanedustajamme ja europarlamentaarikko mukaan. Tavoitteeksi tulee asettaa täydet listat hyviä ehdokkaita kaikkiin mahdollisiin kuntiin. Vaaliliittoon tulee turvautua vain siinä tapauksessa, että todennäköisyys saada yksi valtuutettu omalta listalta on heikko.

Puoluevaltuustomme kokous osui nyt varsin kuumaan vaiheeseen, sillä toissapäivänä hallitustunnustelija Jyrki Katainen pyysi puoluettamme mukaan viiden puolueen hallitusneuvotteluihin.

Tosiasiat on tunnustettava. Kun perussuomalaiset tekivät päätöksen jäädä oppositioon, on aivan totta, että maahan muodostuu väistämättä vaalihäviäjien hallitus, Kataisen kaavailujen mukaan hätänumerohallitus, jossa olisi 112 kansanedustajaa. Aivan loppuun saakka uskoin, että syntyisi joku sellainen ratkaisu, jolla historiallisen vaalivoiton saaneet perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa. Demokratian kannalta olisi ollut tärkeää, että juuri perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa. Olen aidosti surullinen tästä tilanteesta. Tähän ratkaisuun me emme voineet vaikuttaa. Maahan on kuitenkin saatava hallitus. Belgia on varoittava esimerkki maasta, joka sisäisten kieliriitojen ja syvien jakolinjojen vuoksi ei kykene muodostamaan poliittista hallitusta. Isänmaan kannalta on välttämätöntä saada toimiva enemmistöhallitus, joka pystyy toteuttamaan kansan enemmistön vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Hallitustunnustelija Kataisen esittämä hallituspohja koostuu niistä puolueista, jotka ovat jääneet jäljelle sen jälkeen, kun Perussuomalaiset ja keskusta sekä käytännössä myös vasemmistoliitto ovat sulkeneet itsensä oppositioon.

Tästä vaalikaudesta tulee varmuudella vaikea. Tuleva hallitus joutuu tekemättä sellaisia ratkaisuja, joista kaikille hallituspuolueiden toimijoille, siis myös teille, jos olemme siinä hallituksessa, josta tulee runsaasti kielteistä palautetta. Valtion velka kasvaa tänä vuonna 9 miljardilla, mikä tarkoittaa sitä, että joka päivä Suomen valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa. Jokainen päivä, jolla valtion talouden tasapainotustoimia lykätään, kasvattaa velkataakkaamme. Samaan aikaan tarvitsemme poliittisia päätöksiä, joilla turvataan hyvinvointiyhteiskunnan perusta, mikä on tärkeää etenkin heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten kannalta. Yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on kriittistä se, että pystymme ehkäisemään nuorten syrjäytymistä työelämästä, On kestämätöntä, että 15 000 nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan yli 48 000 18–29-vuotiasta nuorta on pudonnut yhteiskunnan järjestelmien ja palveluiden ulkopuolelle. Tarvitsemme takuun sille, että jokaiselle nuorelle on työ- harjoittelu tai opiskelupaikka ja että syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat kunnossa aivan varhaislapsuudesta lähtien. Samaan aikaan kun joudumme varautumaan menokuriin, on kuitenkin välttämätöntä parantaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja ihmisarvon kannalta tärkeitä palveluja. Vanhuspalvelulain säätämisestä pidämme edelleen kiinni, se on kiireellinen hanke.

Ajankohtainen ja hallitusneuvottelujen edelle aikataulusyistä kiilannut kipukysymys on ollut Suomen linjaus Portugalin tukipakettiin ja EU-maiden talousratkaisuihin. Tämäkään ei ole ollut helppo ratkaisu. Olemme suhtautuneet varsin kriittisesti huonosti taloutensa hoitaneiden EU-maiden yhteisvastuullisiin laina- ja takausjärjestelyihin. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä päätyi kuitenkin siihen, että SDP:n ja Kokoomuksen linjapaperi Portugalin tukemisesta Suomen kantana ja neuvottelutavoitteena on tyydyttävä. Linjaus tuo selkeän muutoksen nykyiseen EU-politiikkaan asettamalla tiukat ehdot EU-maiden keskinäiselle yhteisvastuulle.

Merkittävin muutos koskee vastavakuuksia, joita edellytetään jatkossa kaikissa mahdollisissa lainpäätöksissä. Viime vaalikaudella oppositiossa ollessamme Irlannin lainan kohdalla KD edellytti markkinakelpoisia vastavakuuksia vähintään puolelle tuen määrästä. Nyt saatu neuvottelutulos edellyttää koko takausosuudelle vakuuksia kaikissa tulevissa ERVV:n kautta autettavissa maissa. Tässä suhteessa neuvottelutulos jopa ylittää KD:n asettaman tavoitteen. Vastavakuudet muuttaisivat olennaisesti takauksiemme riskiä tulevissa järjestelyissä.

Eduskuntaryhmämme on edellyttänyt kaikissa eurooppalaisen talouskriisin maita koskevissa rahoitusjärjestelyissä sijoittajavastuun toteutumista. Linjauksessa sijoittajavastuu on kirjattu siten, että Portugalin edellytetään käynnistävän neuvottelut lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta. Tätä samaa edellytimme aikanaan Irlannin lainan ehdoksi, mutta silloin emme saaneet sitä läpi äänestyksessä.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on jo vuosia ollut pankki- ja luottolaitosveron käyttöönotto rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Tämäkin sisältyi nyt tehtyyn yhteiseen sopimukseen. Sopimuksessa esitetty keinottelun rajoittaminen niin selkeillä pelisäännöillä kuin verotuksellisin keinoin on myös ollut puolueemme tavoite. Vastustamme myös johdonmukaisesti Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Neuvottelutulos selkeästi torjuu tämän kehityksen edellyttämällä, ettei EVM:n rakenteen tule olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen vaan että jokainen valtio vastaa itse veloistaan ja taloudestaan. Nämä olivat ne perustelut, joiden pohjalta saatoimme tuon esityksen hyväksyä ja joilla linjataan myös koko vaalikauden EU-politiikkaan muutosta.

Pienen kuuden kansanedustajan ryhmän vaikutusmahdollisuudet oppositiossa ovat heikot. Mahdollisuutemme vaikuttaa kansakunnan asioihin vaaliohjelmamme ja arvojemme pohjalta olisivat varmuudella suuremmat hallituspuolueena, vaikka sielläkin olemme pienin ryhmä.

Vaalituloksemme merkitsee sitä, että joudumme joka tapauksessa lähtemään nöyrästi ja neuvotellen liikkeelle. On aivan selvää, että mahdollisessa viiden hyvin erilaisen puolueen hallituksessa mikään puolue ei pysty vaaliohjelmaansa sellaisenaan toteuttamaan. Hallitusrintaman pienimpänä puolueena asemamme on tässä suhteessa haastavin. Mutta arvoistamme emme saa tinkiä. Ikäihmisten palvelut, heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen, ihmisen ainutkertaisen elämän arvon kunnioittaminen aivan alusta lähtien ja avioliiton perusteiden turvaaminen ovat meille sydämen asioita, joiden eteen teemme työtä. Hallitusohjelmaan ei tule kirjata sellaisia hankkeita, jotka ovat ristiriidassa meille luovuttamattomien perusarvojen kanssa. Vaalilainsäädännön viime kaudella aloitettua uudistamista on ehdottomasti jatkettava, jotta kaikissa vaalipiireissä annetuilla äänillä olisi yhtäläinen painoarvo. Eilen oman ratkaisunsa tehneet vihreät nostivatkin tämän kynnyskysymykseksi ja tässä asiassa tuemme heitä.

Sitä toivon, että hallitusasema tuo tähän taisteluun meille joka tapauksessa paremmat asemat ja vahvemmat keinot kuin arvostelu opposition takarivistä. Olen ollut neljä kautta opposition kansanedustaja enkä ole siihen sinänsä missään määrin turhautunut. Oppositiolla on tärkeä ja kunniakas tehtävä demokratiassa. Mutta on aivan selvää, että suhteellisesti vahvemmin pystymme vaikuttamaan hallituksesta käsin. Jos hallitusovi avautuu, siitä ei ole vastuullista itse kieltäytyä. Mielestäni on suoraselkäisempää taistella kristillisten arvojen puolesta siellä missä oikeasti voidaan vaikuttaa kuin vetäytyä pois vastuusta.

Moni teistä muistaa kertomuksen hallitsijan linnaan nousseesta orpotytöstä Esteristä, jota rohkaistiin vaikeana aikana ja vaarallisen tehtävän edellä: ”Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?” Näillä sanoilla haluan rohkaista teitä hyvät ystävät, entäpä jos juuri tätä vaikeaa aikaa varten meitä kutsutaan vastuuseen.” Ehkäpä meillä puolueena on nyt tällainen momentum, tärkeä vaikuttamisen paikka juuri tänä haasteellisena aikana.

Itsenäisyytemme historia tarjoaa tärkeitä muistutuksia siitä, mitkä arvot ovat lopulta tärkeimpiä vaikeuksien voittamisessa. Mielessäni ovat Suomen Marsalkan sanat hänen muistelmiensa viimeisiltä sivuilta:

”Se, minkä ennen kaikkea tahtoisin painaa tulevien sukupolvien tietoisuuteen, on tämä: eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle”.

Tämä on rakkaat puolueystävät meille tärkeä muistutus myös puolueena. Pienikin joukko voi olla vahva, jos se on yhtenäinen. Kun puhallamme yhteen hiileen, voimme saada paljon aikaiseksi. Mannerheimin sanat ovat tärkeä muistutus myös tänä vaikeana aikana koko maallemme. Koen, että meidän kristillisdemokraattien tehtävä on toimia sillanrakentajana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa on paljon erilaisia kipeitä rintamalinjoja. Tarvitsemme vastuullisuutta, yhteisen hyvän etsimistä ja rohkenen lisätä myös – tarvitsemme esirukousta tulevan hallituksen ja maamme puolesta.