Heinolan Reumasäätiön sairaalan toiminnan jatkaimiseksi on käynnistettävä pikainen valtakunnallinen pelastusohjelma. Sairaala on ilmoittanut hakeutuvansa konkurssiin. Työpaikkojen menettämisen lisäksi menetetään tärkeä osa reuman hoitoa. Sairaala on leikannut, hoitanut ja kuntouttanut ihmisiä joka puolelta Suomea.

Reumahoidon taso vaihtelee suuresti sairaanhoitopiireittäin. Reuman sairaala on vaikeiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut osaamiskeskus, jossa on perinteisesti tehty kansainvälistä huipputason tutkimusta sekä koulutettu ja konsultoitu lääkäreitä. Onnistunut reumaleikkaus voi palauttaa potilaan täysin työkykyiseksi, kun taas puutteellisella ammattitaidolla tehty reumaleikkaus aiheuttaa lisää kuluja kunnalle. Reumasäätiön sairaala on saanut jo vuonna 2005 laatupalkintokilpailussa Recognised for Excellence in Europe -tunnustuksen toimintansa ja tulostensa erinomaisuudesta ensimmäisenä sairaalana Suomessa. Reumasäätiön sairaala on huippuyksikkö, johon reuman hoito olisi järkevää keskittää.

Hallitus ei ole tehnyt mitään Reuman sairaalan pelastamiseksi, vaikka sairaalan talousvaikeudet ovat olleet ministerien tiedossa. Reuman sairaalan heitteillejättö on osoitus hallituksen kyvyttömyydestä toimita tavoitteidensa eteen käytännössä – erityistä osaamista vaativien hoitojen keskittäminen mainitaan sekä hallitusohjelmassa että hallituksen puolivälikatsauksessa, ja asia on keskeinen osa myös Paras-hanketta.

Useiden puolueiden kansanedustajien yhteisaloite sukupuolineutraalin avioliiton säätämiseksi ei etene tällä vaalikaudella, mutta paineet sen edistämiseksi tulevalla vaalikaudella ovat ilmeiset.

Hankkeella halutaan vahvistaa vallitseva käytäntö lain tasolla. Kuitenkin myös moniavioisuutta tosiasiallisesti esiintyy Suomessa. Maahanmuuttajaväestön keskuudessa elää yksinhuoltajaäitejä, joiden lasten isät ovat virallisesti naimisissa ainoastaan ykkösvaimojensa kanssa. Moniavioisten perheiden aviottomat lapset jäävät ilman perintöoikeutta ja salavaimot ilman lain suojaa erotilanteissa. Emme kuitenkaan hyväksy moniavioisuutta – arvojemme vuoksi. Avioliittoa, perhettä ja vanhemmuutta koskeva sääntely ei ole koskaan arvoneutraalia. Yhden naisen ja yhden miehen muodostama avioliitto perustuu vahvaan kulttuuriseen perintöön sekä kristilliseen avioliittonäkemykseen.

Mitä sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat lopulta tavoittelevat? Virallistettu parisuhde rinnastuu jo nyt lainsäädännössä avioliittoon lukuun ottamatta sukunimilakia, ulkoista adoptio-oikeutta ja vihkimisoikeutta. Sosiaaliset, perintöoikeuteen ja talouteen liittyvät järjestelyt ovat identtiset. Sukunimen voi halutessaan vaihtaa, ulkoinen adoptio-oikeus ei käytännössä ole kovin merkityksellinen, sillä lapsia luovuttavat maat eivät yleensä edes anna adoptiolapsia homopareille. Lakialoitteessa myönnettiinkin, että avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välinen merkittävin ero on symbolinen. Keskeiseksi jää vihkimysoikeuden tavoittelu, minkä näen hyökkäyksenä kirkkoja kohtaan. Ruotsissa kirkko on taipunut painostuksen alla vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkkojen tunnustus perustuu Raamattuun, jossa selkein sanoin avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi.

 

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.

TIEDOTE
Julkaisuvapaa
17.3

 

Omistusasuminen kasvattaa hyvään taloudenhoitoon
-omistusasumisen veroidea syytä unohtaa

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsäsen toivoo, että ehdotus omistusasumisen verotuksen kiristämisestä kuopattaisiin. Ennemminkin tulisi kannustaa suomalaisia taloudelliseen yritteliäisyyteen ja säästäväisyyteen oman asunnon hankkimiseksi.

Säästäminen omaan asuntoon kannustaa nuoria perheitä hyvään taloudenhoitoon ja omistusasuminen vaatii pitkäjänteistä menoista tinkimistä. Jos verotuksessa ryhdytään vertaamaan omistusasunnossa asuvan asumiskuluja vuokra-asunnossa asuvien vuokrakuluihin, on otettava huomioon asuntosäästämisestä aiheutuva kymmenienkin vuosien vaikutus perheen elintasoon ja kuluttamiseen.

Asuntoa ei voi suoraan verrata muihin sijoitusmuotoihin. Tavalliselle suomalaiselle perheelle omistusasunto on koti, joka luo turvallisuutta eikä pääomasijoituksen muoto. Tunnettua on myös, että ihminen pitää paremmin huolta asunnosta, jonka itse omistaa kuin vuokra-asunnosta.

Omistusasumisen verorankaisu ei vaikuttaisi varakkaiden perheiden asumismuotoon, mutta sen sijaan se romuttaisi pienituloisten omistusasuntohaaveet. Samalla se lisäisi vuokra-asuntojen kysyntää, jolloin hyöty valuisi vuokranantajille.

Vuokra-asujien asemaa voidaan parantaa lisäämällä vuokra-asuntojen tarjontaa. Vuokra-asuntojen rakentamistukea on syytä jatkaa ensi vuonna, sillä muuten niiden rakentaminen uhkaa hiipua rakennuskustannusten ennakoidun kohoamisen vuoksi.

 

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen poliittisessa katsauksessaan puolueen työvaliokunnan kokouksessa.

Sosialidemokraattien venkoilu vaalilain uudistamisessa ihmetyttää. Demarit vastustavat vaalilain epädemokraattisten epäkohtien korjaamista sen vuoksi, että puolue menettäisi monissa vaaleissa saamansa ylipaikoituksen kannatukseen nähden. Hallituksen esitys korjaisi pienten vaalipiirien korkeista äänikynnyksistä johtuvan demokratiavajeen. Viime eduskuntavaaleissa suuret puolueet saivat useita paikkoja enemmän kuin puolueiden suhteellinen kannatus olisi tuottanut. Keskisuuret puolueet puolestaan menettivät edustajapaikkoja. Esimerkiksi kristillisdemokraateille noin viiden prosentin kannatuksella olisi kuulunut 10 kansanedustajapaikkaa, mutta vaalilain epäkohtien vuoksi saimme vain seitsemän paikkaa.

Suomen perustuslaissa määrätään, että ”kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus.” Tämä perustuslain vaatimus äänten suhteellisuudesta ja yhtäläisyyden toteutumisesta ei toteudu kaikkialla Suomessa. Uudellamaalla puolue voi saada edustajan läpi alle kolmen prosentin kannatuksella, kun esimerkiksi Etelä-Savon vaalipiirissä äänikynnys on lähes 14 prosenttia. Pienessä vaalipiirissä kansalaisen ääni ei ole samanarvoinen kuin suuressa vaalipiirissä äänestävän.

SDP:n puoluesihteeri verhoaa vastustuksen keksittyyn huoleen siitä, että ihmiset ”hämmästelevät” uutta vaalitapaa ja jättävät jopa äänestämättä. Tämä on pötypuhetta, jolla pyritään vain peittämään todellinen syy vaalilain korjaamisen vastustukselle. Muistutan siitä, että eduskunta on ponnella vaatinut hallitusta korjaamaan tämän epäkohdan.

 

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.

Kansalaiset joutuvat odottamaan heille lain mukaan kuuluvien etuuksien päätöksiä usein kohtuuttoman pitkään. Vaikein tilanne on muutoksenhakulautakunnassa, joka käsittelee työttömyyskassojen ja Kelan päätöksiin haettavia muutoksia. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tulee vuosittain noin 22 000 valitusta, jotka koskevat Kansaneläkelaitoksen päätöksiä. Kelan valitusten käsittelyajat ovat venähtäneet jopa 14 kuukauteen.

Alkuvuodesta etenkin työttömyysturvan hakemusten käsittelyajat ovat venyneet. Työttömyysturvaan tuli vuodenvaihteessa runsaasti muutoksia, jotka ovat hidastaneet hakemusten käsittelyä. Yleensä uusien hakemusten käsittely on kestänyt noin kaksi viikkoa. Jatkohakemukset on käsitelty viikossa. Nyt käsittelyaika voi venyä 4–5 viikkoon. Etuuspäätöksen viivästyessä on periaatteessa mahdollista hakea toimeentulotukea. Aina se ei kuitenkaan ole hakijan kannalta järkevää tai mahdollista.

Työttömyysetuuksien, asumistuen ja muiden etuuksien, kuten opintotuen käsittelylle tulee saada pikaisesti takuu käsittelyaikataulusta. Kelan ja ammattiliittojen työttömyyskassojen pitää pystyä antamaan etuuspäätöksensä kohtuullisessa ajassa. Jos kansalainen ja yrittäjä ei maksa laskuja tai veroja ajoissa, ylittyvältä ajalta joudutaan maksamaan viivästyskorkoa. Jos lain oikeuttaman työttömyyspäivärahan tai etuuden maksaminen kansalaiselle viivästyy, hänellekin voi tulla viivästyksen vuoksi kertautuvia taloudellisia ongelmia. Siksi käsittelyaikataulua koskevaan takuuseen tulisi yhdistää viivästyskorko myöhästyneille etuusmaksuille.

 

Julkaistu KD-lehdessä.

TIEDOTE

julkaisuvapaa 1.3.2010 klo 17

Etuuspäätösten aikatauluun takuu ja viivästyskorko

KansalPuolueen puheenjohtaja, kansanedustajaaiset joutuvat odottamaan heille lain mukaan kuuluvien etuuksien päätöksiä usein kohtuuttoman pitkään. Vaikein tilanne on muutoksenhakulautakunnassa, joka käsittelee työttömyyskassojen ja Kelan päätöksiin haettavia muutoksia. Kelan valitusten käsittelyajat ovat venähtäneet jopa 14 kuukauteen.

Alkuvuodesta etenkin työttömyysturvan hakemusten käsittelyajat ovat venyneet. Työttömyysturvaan tuli vuodenvaihteessa runsaasti muutoksia, jotka ovat hidastaneet hakemusten käsittelyä. Yleensä uusien hakemusten käsittely on kestänyt noin kaksi viikkoa. Jatkohakemukset on käsitelty viikossa. Nyt käsittelyaika voi venyä 4–5 viikkoon.

 

Työttömyysetuuksien, asumistuen ja muiden etuuksien, kuten opintotuen käsittelylle tulee saada pikaisesti takjuu käsittelyaikataulusta. Kelan ja ammattiliittojen työttömyyskassojen pitää Puolueen puheenjohtaja, kansanedustajaPuolueen puheenjohtaja, kansanedustajapystyä antamaan etuuspäätöksensä kohtuullisessa ajassa. Jos kansalainen ja yrittäjä ei maksa laskuja tai veroja ajoissa, ylittyvältä ajalta joudutaan maksamaan viivästyskorkoa. Jos lain oikeuttaman työttömyyspäivärahan tai etuuden maksaminen kansalaiselle viivästyy, hänellekin voi tulla viivästyksen vuoksi kertautuvia taloudellisia ongelmia. Siksi käsittelyaikataulutakuuseen tulisi yhdistää viivästyskorko myöhästyneille etuusmaksuille.

 

Päivi Räsänen Riihimäellä puheessaan Asumispalvelujen keskustelutilaisuudessa Peltosaaren koululla.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsia kohtaan esitetyt uhkaukset ovat ehdottoman tuomittavia. Pidän hyvänä sitä, että ministeri Thors on tehnyt rikosilmoituksen Facebook-ryhmästä, joka on otsikoitu täysin ala-arvoiseen tyyliin: ”Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorssin taposta!!”

Sananvapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa poliitikkoja saa arvostella ja poliittisista kysymyksistä, myös maahanmuuttopolitiikasta on lupa esittää monenlaisia mielipiteitä. Ihmisen henkeen kohdistuviin uhkailuihin on sen sijaan suhtauduttava nollatoleranssin periaatteella. Ne ryhmittymät, jotka sortuvat tällaiseen käytökseen, menettävät samalla uskottavuutensa poliittisessa keskustelussa.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry on varoittanut, että hallituksen esitys EU:n maksupalveludirektiivin kansallisesta soveltamisesta voi tehdä Suomesta kännykkämaksamisen takapajulan. Uutta maksupalvelulakia koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Matkapuhelimella maksaminen katsotaan maksupalveluksi, mikäli se ei tuo kuluttajalle lisäarvoa. Jos hallituksen esitys menee sellaisenaan läpi, vaarana on, että kännykkälippujen tarjoamisesta tulee teleoperaattoreille ylivoimaista. Pahimpana vaihtoehtona on esitetty, että esimerkiksi suosittujen HKL:n matkalippujen tilaaminen kännykällä loppuisi.

Tekstiviestilipun tilausmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Esimerkiksi HKL on suunnitellut laajentavansa merkittävästi kännykkälipun käyttöä. Nykyisin metrossa, lautoissa ja liityntäbusseissa käyvä lippu halutaan laajentaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteeseen. Tämä nostaisi lippujen tilausmäärän arviolta lähes 10 miljoonaan lippuun vuodessa, ja toisi yhtiön arvion mukaan noin 1,5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Kännykkälipulla tähdätään joukkoliikenteen nopeuttamiseen ja sujuvoittamiseen. Palvelu hyödyttää viimekädessä myös veronmaksajia, sillä liputta matkustaminen on vähentynyt. HKL:n kännykkälippu on palkittu useita kertoja edistyksellisenä mobiilipalveluna.

Julkista liikennettä on edelleen kehitettävä todellisena vaihtoehtona yksityisautoilulle. Kännykkälippu on loistava innovaatio. Toivon, että Suomen eduskunta löytää keinot, joilla joustavan joukkoliikennepalvelun kehittämisessä ei tarvitsisi ottaa takapakkia.

 

Julkaistu KD-lehdessä.

Sosiaalidemokraattien keskustelualoitteen mukaan myös naiset velvoitettaisiin osallistumaan kansalaispalveluun perinteisenä varusmiespalveluna, siviilikriisinhallinnassa tai esimerkiksi ensiapu- tai hoivatehtävissä. Asia tulisi SDP:n mielestä selvittää tulevalla vaalikaudella. Ehdotusta perustellaan sukupuolten tasa-arvoisella kohtelulla.

En ole innostunut ideasta. Naisten ensimmäisen lapsen synnytysikä on noussut yli 28 vuoden, akateemisesti koulutetuilla peräti yli 30 vuoden. Jo nykyisin koulutukseen ja työelämään pääsemisen vaatimukset lykkäävät perheen perustamisiän liian myöhäiseksi. Lapsettomuuden ja syntyvän lapsen kehityshäiriöiden riskit kasvavat synnytysiän kohoamisen myötä. Naisten uusi kansalaispalvelus entisestään pahentaisi tilannetta. Miesten kohdalla perheen perustamisiällä ei ole yhtä suurta fysiologista merkitystä. Miesten hedelmällisyyteen tai lapsen kehityshäiriöihin ei isän iällä ole vastaavaa vaikutusta.

Sosialidemokraatit perustelevat ehdotustaan sukupuolten tasa-arvoisella kohtelulla. Miksi ei voida tunnustaa, että miehillä ja naisilla on luonnollisista eroista johtuvia erilaisia tehtäviä yhteiskunnassa? Sukupuolten tasa-arvoa ei lisätä sillä, jos biologisen todellisuuden aiheuttamia eroja vähätellään. Olen itse suorittanut naisten kansalaispalvelusta synnyttämällä viisi lasta. Vaikka mieheni on erinomaisen vastuullisesti hoitanut isyyden, ei raskauden, synnytyksen ja imetyksen vastuuta voi miehelle jakaa.

Esitys ei edistä sukupuolten tasa-arvoa. Päinvastoin se edelleen heikentäisi naisten asemaa työmarkkinoilla myöhentämällä naisten työuran alkua, jota katkovat jo nyt miehiä enemmän perhevapaat. Lisäksi se lisäisi naisten jo entuudestaan merkittävää panosta palkattomaan hoivatyöhön. Sosialidemokraatit eivät tällä esityksellä ole vahvistamassa imagoaan palkansaajien aseman edistäjinä. Eikö sukupuolten samanarvoisuutta edistetä parhaiten tunnustamalla sukupuolten luonnolliset erot ja vahvistamalla tältä pohjalta mahdollisuuksien tasa-arvoa?

 

Mielipidekirjoitus, ESS.

Toivon, että julkishallinnon virkanimityksissä alkaisi uusi aikakausi. Suurimmat ja hallitusvallassa istuvat puolueet ovat tottuneet jakamaan keskenään tärkeimpiä virkoja. Poliittisiin puolueisiin kuuluu vain 8-10 % väestöstä. Jos virka on tosiasiallisesti auki vain yhden puolueen edustajille, yli 95 % kansalaisista jää valintamahdollisuuden ulkopuolelle. Virkaläänitykset sisältävät myös korruption mahdollisuuden. Virkaan valittavan saatetaan odottaa suosivan oman valitsijapuolueensa etua.

Poliittisten virkaläänitysten perustelut ovat heikkoja. Niitä puolustellaan usein virassa tarvittavalla yhteiskuntakokemuksella ja toisaalta kansalaisten vaaleissa ilmaiseman poliittisen tahdon toteutumisella. Poliittiset virkanimitykset eivät edes heijasta sen hetkistä puoluekirjoa. Poliittiset voimasuhteet vaihtuvat vaalikausittain, mutta virkaan valittu hoitaa tehtäviään usein vuosikymmeniä.

Demokratian tulee toteutua vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden toimesta, ei virkakoneiston kautta. Poliittinen kokemus on toki yhteiskuntasuhteiden hoitamisen kannalta monessa virassa eduksi, mutta virkoja ei ole mitään mieltä läänittää tietyille puolueille. Politiikan ja yhteiskuntasuhteiden tunteminen kertyy kansanedustajille kaikissa puolueissa. Sama pätee kunnallisten virkojen täyttämiseen, joita maan tavan mukaan läänitetään kunnan valtapuolueille. Virkaan tulee valita pätevin – on hän sitoutumaton tai onpa hänellä jonkun puolueen jäsenkirja.

Kelan uuden pääjohtajan valinta on pian ajankohtainen. Jorma Huuhtanen on jäämässä eläkkeelle syyskuun lopulla. Virkaa pidetään Keskustalle kuuluvana ja vahvimpana nimenä on esiin nostettu ministeri Liisa Hyssälä. Jos Hyssälä hakee virkaa, hän on monella tavoin ansioitunut ja pätevä tähän tehtävään, niin koulutuksensa kuin työkokemuksensa perusteella. Mutta muitakin päteviä hakijoita voi ilmaantua. Kun Kelan johtoa valitaan, yhteiskuntasuhteiden hoidon meriitiksi tulee yhtä lailla laskea ansiokas toiminta missä tahansa puolueessa tai poliittisesti sitoutumattomana.

 

Kuopion paikallisosaston tilaisuudessa.