Sosialidemokraattien venkoilu vaalilain uudistamisessa ihmetyttää. Demarit vastustavat vaalilain epädemokraattisten epäkohtien korjaamista sen vuoksi, että puolue menettäisi monissa vaaleissa saamansa ylipaikoituksen kannatukseen nähden. Hallituksen esitys korjaisi pienten vaalipiirien korkeista äänikynnyksistä johtuvan demokratiavajeen. Viime eduskuntavaaleissa suuret puolueet saivat useita paikkoja enemmän kuin puolueiden suhteellinen kannatus olisi tuottanut. Keskisuuret puolueet puolestaan menettivät edustajapaikkoja. Esimerkiksi kristillisdemokraateille noin viiden prosentin kannatuksella olisi kuulunut 10 kansanedustajapaikkaa, mutta vaalilain epäkohtien vuoksi saimme vain seitsemän paikkaa.

Suomen perustuslaissa määrätään, että ”kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus.” Tämä perustuslain vaatimus äänten suhteellisuudesta ja yhtäläisyyden toteutumisesta ei toteudu kaikkialla Suomessa. Uudellamaalla puolue voi saada edustajan läpi alle kolmen prosentin kannatuksella, kun esimerkiksi Etelä-Savon vaalipiirissä äänikynnys on lähes 14 prosenttia. Pienessä vaalipiirissä kansalaisen ääni ei ole samanarvoinen kuin suuressa vaalipiirissä äänestävän.

SDP:n puoluesihteeri verhoaa vastustuksen keksittyyn huoleen siitä, että ihmiset ”hämmästelevät” uutta vaalitapaa ja jättävät jopa äänestämättä. Tämä on pötypuhetta, jolla pyritään vain peittämään todellinen syy vaalilain korjaamisen vastustukselle. Muistutan siitä, että eduskunta on ponnella vaatinut hallitusta korjaamaan tämän epäkohdan.

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.