Uutiset
RSSPitäisikö äänioikeuden ikärajaa laskea?
Marraskuussa toimitettavien seurakuntavaalien äänestysikäraja on laskettu 18 vuodesta 16:een. Ehdolle kirkkovaltuustoihin voivat kuitenkin asettua vasta 18 vuotta täyttäneet. Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Äänestysikärajan alentaminen edellyttäisi perustuslain muuttamista, mikä pitäisi tehdä kahden eri eduskunnan päätöksin. 16-vuotiaat voisivat päästä äänestämään kuntavaaleissa aikaisintaan vuonna 2016. Euroopan neuvosto on antamassaan kansalaisten osallistumista koskevassa suosituksessa kehottanut kokeilemaan äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamista. Itävalta on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa äänestysikäraja on 16 vuotta kaikissa vaaleissa. Norja aikoo kokeilla äänestysikärajan laskemista ensi vuonna pidettävissä kunnallisvaaleissa.
Suomalaisten nuorten äänestysprosentti jää tällä hetkellä Suomessa noin 10–15 prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä alhaisemmaksi. Kuitenkin ensikertalaiset eli pääasiassa 18-vuotiaat äänestävät 19–24-vuotiaita ahkerammin. Muutamissa ensimmäisissä vaaleissa omaksuttu äänestämättömyys näyttää jäävän pysyväksi.
Äänioikeuden ikärajan laskeminen saattaisi innostaa nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Mutta merkitsisikö äänioikeusikärajan alentaminen lapsuuden lyhentämistä? Onko oikein, että alaikäiset henkilöt kantavat päätösvaltaa ja vastuuta luottamustehtävissä? Toisaalta vastuut ja velvollisuudet lisääntyvät nuorilla iän myötä, esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iästä.
Miten suuri painoarvo tulee antaa sille, että äänioikeuden, vaalikelpoisuuden ja 18 ikävuoden täysi-ikäisyyden raja on yhtenevä? Jos 16-vuotiaat saavat äänioikeuden, tulisiko heille antaa myös vaalikelpoisuus asettua vaaleissa ehdolle? Näistä kysymyksistä on hyvä herätellä kansalaiskeskustelua.
Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.
Hallitusohjelmaa tarkistettava talouden tasapainottamiseksi
TIEDOTE
7.6.2010
julkaisuvapaa klo 11.30
Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) puheessaan Hämeenlinnan torilla kansalaistapaamisessa 7.6 klo 11.30:
Hallitusohjelmaa tarkistettava talouden tasapainottamiseksi
Hallituksen vaihtuminen tässä kuussa tarjoaa mahdollisuuden myös auttamattomasti vanhentuneen hallitusohjelman tarkistamiseen. Hallitusohjelman kirjoittaminen uudestaan on välttämätöntä, sillä talouden reunaehdot ovat täysin toisenlaiset kuin vuonna 2007. Tälle vaalikaudelle osunut finanssikriisi on aiheuttanut sen, että valtionvelkamäärä yli kaksinkertaistuu vuoden 2008 54 miljardista vuoden 2014 110 miljardiin euroon. Samaan aikaa huoltosuhteen heikkeneminen jarruttaa talouden elpymistä.
On suuri riski jäädä vuoden ajaksi odottelemaan ja lykätä vaikeat päätökset seuraavalle hallitukselle. Tässä tilanteessa olisi myös viisasta, että uusi pian valittava pääministeri kokoaisi kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat neuvotteluun, jossa sovitaan suurista yhteisistä linjauksista, joiden avulla voidaan talous tasapainottaa ja turvata hyvinvointi myös tuleville sukupolville huomioiden myös huoltosuhteen heikkenemisen. Ne vakauttamistoimet, joita nyt tarvitaan, ulottuvat yli tulevankin vaalikauden ja siksi poliittista vastuuta tulee kantaa laajalla yhteisrintamalla.
Nyt tarvitaan suunnitelmaa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla hillitään julkisen talouden menokasvua ja lisätään verotuloja sekä pidennetään työuria. Myönteisellä perhe- ja väestöpolitiikalla voidaan korjata huoltosuhteen vinoumaan. Kokonaisveroasteen maltillista korottamista ei pidä liikaa pelätä, kunhan veronkorotukset kohdennetaan niin, että suomalaista työtä ja yrittäjyyttä kannustetaan. Ihailtu Pohjoismainen hyvinvointimalli sisältää melko korkea veroasteen, jonka avulla tuotetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja samalla on mahdollista pitää yllä myös korkeaa työllisyysastetta. Tanskassa ja Ruotsissa kokonaisveroasteet ovat yli 49 %, kun Suomessa se on tänä vuonna 42,4. Muiden pohjoismaiden työllisyysasteet ovat kuitenkin perinteisesti selvästi korkeammat kuin Suomessa, Tanskassa työllisyysaste on edelleen liki 80 %, kun Suomessa se on 66,4 %. Ei siis ainakaan suoraan voi vetää sitä johtopäätöstä, että mitä korkeampi veroaste, sitä alhaisempi työllisyys.
Uskonnonopetuksen puolesta pitää taas taistella
Opetusministeriön asettama työryhmä on valmistellut perusopetuksen keskeisiä tavoitteita ja tuntijakoa. Valtioneuvosto tehnee asiassa päätökset 2011 alkuvuodesta, ja uusien tuntijakojen ja opetussuunnitelmien on tarkoitus tulla kokonaisuudessaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat maamme koulujen kasvatustyöhön aina 2030-luvulle saakka.
Ehdotuksen mukaan oman uskonnon opetus säilyisi, mutta sen rinnalle nousisi uusi oppiaine etiikka, jossa ”pohditaan eri katsomusryhmille yhteisiin arvostuksiin ja ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä.” Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että oman uskonnon opetuksen tuntimäärä vähenisi kaikille uskonnoille yhteisen etiikan opetuksen kustannuksella.
Taustalla on ministerin aiemmin ilmaisema ajatus kaikille yhteisestä uskontotiedosta. Tätä voisi verrata kieltenopetukseen, jossa opetettaisiin sekaisin kaikkia kieliä. Vieraiden kielten opiskelun perustana on oman äidinkielen osaaminen. Samoin muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämistä auttaa se, että oman uskonnon perusteet on sisäistetty.
Lapselle on tärkeää antaa mahdollisuus kiinnittää elämänsä lujaan eettiseen perustaan. Arvot jäävät tyhjiksi sanoiksi, jos niitä ei kyetä määrittelemään. Kristillisessä kasvatuksessa maailmankatsomuksellinen lähtökohta on avoin ja rehellisesti tunnustettu. Pelkkä pään tieto arvoista ei vielä auta tekemään rakentavia valintoja. Arvot muuttuvat eläväksi käytännöksi vasta laskeuduttuaan sydämen tasolle. Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä näivettämään kouluopetuksessa.
Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.
Lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä on tehostettava
Viime aikoina on noussut esiin epäilyjä kymmenistä tapauksista, joissa kirkon toiminnan piirissä olisi tapahtunut lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Ilmiö on tuskin kirkon sisällä muuta yhteiskuntaa yleisempää. Sen sijaan kristillisen etiikan pohjalta lapsia tulisi erityisellä tavalla suojella. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä salailla rikoksia tai suojella hyväksikäyttöä. Jeesuksen kovat sanat kertovat hänen halustaan suojella puolustuskyvyttömiä: ”Joka viettelee yhden näistä pienimmistä, sille olisi parempi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyksiin.” En kuitenkaan usko, että rippisalaisuuden murtamisella voitaisiin tehostaa lastensuojelua. Päinvastoin vaarana olisi, että näin menetettäisiin mahdollisuus ohjata uhri tai rikoksentekijä viranomaisen puheille. Jo nyt papilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus törkeiden rikosten kohdalla. Hänellä on myös velvollisuus neuvoa ja ohjata selvittämään asiat maallisen vallan edessä. Ripille ei tulla sitä varten, että synninteko voisi hyvällä omalla tunnolla jatkua.
Tämän sijaan hallituksen tulisi ryhdistäytyä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten tiukentamisessa. Tällä hetkellä suuri osa rikoksentekijöistä selviää pelkällä ehdollisella, joskus jopa sakoilla. Lakialoitteessani esitän, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä minimirangaistus nostettaisiin yhteen vuoteen ja törkeästä tekomuodosta kahteen vuoteen vankeutta, jolloin rangaistus olisi aina ehdoton. Uhrin toipumisen kannalta on tärkeää, että rangaistukset ovat tuntuvat ja oikeudenmukaiset. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeuden vanhentumisajoista on myös syytä luopua kokonaan, jotta vanhoja rikoksia olisi mahdollista tutkia ja saattaa tekijöitä vastuuseen.
Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.
Yrittäjille harmaita hiuksia hämärien laskujen takia
Yrittäjille suurta päänvaivaa on tuonut hankalan taloustilanteen ohella erilaiset yhteystieto- ja muita palveluja tarjoavat ”hämäräfirmat”. Julkisuudessa ja tuomioistuimissa on käsitelty laajalti tapauksia, joissa markkinointi on ollut harhaanjohtavaa tai vähintäänkin epäeettistä ja yrittäjiltä on peritty laskuja palveluista, jotka eivät ole vastanneet sopimusta. Tilanne koskettaa Suomessa tuhansia yrittäjiä, myös maatalousyrittäjiä ja jopa metsänomistajia.
Suuria vaikeuksia on voinut olla epäselvässä laskutuksessa ja sopimuksen irtisanomisessa. Satojen eurojen lasku ei ole vastannut sopimuksen sisältöä, ja sopimusta on ollut vaikea sanoa irti. Kun yrittäjä on halunnut reklamoida laskusta tai päättää sopimuksen, häntä on saatettu painostaa ja uhata käräjillä. Tällä ilmeisesti on pyritty siihen, että yrittäjä painostuksen alaisena maksaisi epäselvän laskun, ja palvelua tarjoava yhtiö voisi käyttää maksua todisteena siitä, että sopimus on syntynyt.
Yrittäjät ovat kokeneet tulleensa painostetuksi ja etteivät he ole saaneet rahoilleen vastinetta. Eräs yritys esimerkiksi lähettää laskuja satunnaisesti, ja ellei laskun saaja reklamoi saamansa laskua noin viikon sisällä, saajaa peritään ja uhkaillaan. Etenkin pienyrittäjille tällainen tilanne on erittäin raskas. Epäeettinen toiminta leimaa haitallisesti myös niitä saman toimialan yrityksiä, joiden toiminnassa ei ole moitittavaa. Ilmiö ei rajoitu Suomeen, vaan vastaavia ongelmia on muissa Euroopan maissa. Olen jättänyt hallitukselle ongelmasta kysymyksen, jonka tavoitteena on työrauhan turvaaminen yrittäjille.
Julkaistu KD-lehdessä.
Energiaratkaisut eduskunnassa
Tällä viikolla eduskunta aloitti keskustelun lähivuosien energiatuotantopaketista. Hallitus esittää kahden ydinvoimalan rakentamislupaa eduskunnan hyväksyttäväksi ja sen lisäksi laajaa uusiutuvan energian tukipakettia.
Ydinvoimaratkaisut nähdään eduskunnan käsittelyssä erityisinä omantunnon kysymyksinä. Lähes kaikista eduskuntaryhmistä löytyy erilaisia näkemyksiä. Hallituksen kansanedustajista osa, vihreät etunenässä, äänestää hallituksen esitystä vastaan. Ydinvoiman kohdalla kuumaksi kysymykseksi nousee kauas tulevaisuuteen ulottuva kysymys ydinjätteen turvallisesta sijoituksesta.
Terveys on useissa kyselyissä kansalaisten mielestä tärkein arvo, minkä vuoksi energiaratkaisuissa tulee huomioida niiden vaikutus kansanterveyteen. Riskitöntä teknologiaa ei ole. Olennaista on verrata ydinvoiman riskejä sen vaihtoehtoihin. Säteilyvaurioiden ohella tulee huomioida myös pienhiukkassairastavuus. Tsernobylin ydinturman seurauksena syöpien esiintyvyys lisääntyi 20 000 – 30 000 tapauksella 50 vuoden aikajänteellä. Polttoon perustuva energiatuotanto aiheuttaa Euroopassa vuosittain 50 000 keuhkosyöpää ja kaiken kaikkiaan 350 000 kuolemaa yhdessä vuodessa. Säteilevä ydinjäte yritetään eristää kallion sisälle louhittaviin luoliin. Sen sijaan palamisesta aiheutuva jäte lasketaan suoraan hengitysilmaan.
Niin ilmastomuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen kuin suoria terveyshaittoja aiheuttavien pienhiukkaspäästöjen kannalta on kiireellisistä päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiatuotannossa. Vähäpäästöisen uusiutuvan energiatuotannon innovaatioiden laajamittaista ja kustannustehokasta käyttöä kehitettäessä ydinvoimaa joudutaan sietämään väliaikaisena osana energiaratkaisuissa.
Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.
Kreikan tukilaina vaikea nieltäväksi
Kreikan tukilaina on vaikea esitys nieltäväksi, sillä lainan takaisinsaamisesta ei ole mitään takuita. On vaikeaa luottaa, että 10 miljoonan asukkaan Kreikka kykenisi maksamaan 110 miljardin euron velkansa takaisin, kun Kreikalla on jo tekemistä siinä, että se saa tulonsa ja menonsa tasapainoon. Yleislakko ja helleenien tuen puute tukilainalle ei vahvista luottamusta Kreikan kykyyn muuttaa taloutensa kurssia riittävästi. Vastuuseen tulisi nyt asettaa ne poliittiset toimijat, jotka antoivat väärää tietoa Kreikan taloustilanteesta maan liittyessä euroalueeseen.
Päätöstä tehdessään eduskunta joutuu varautumaan siihen, että 1,6 miljardin euron tukisummasta ainakin osa menetetään. Tukilaina on pohjimmiltaan niiden saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemista, jotka ovat Kreikan suurimpia velkojia. Suomen jääminen pois tukirintamasta ei edes kaataisi tukipakettia.
Kansalaisten on vaikea hyväksyä Kreikan tukemista, sillä linjaus koetaan epäreiluna oman maan kansalaisten tarpeiden näkökulmasta. Yhteydenotoissa on ihmetelty, miten hallitukselta ei herunut kahden euron tukilainaa Reuman sairaalan pelastamiseksi velkojien kynsistä, mutta 1,6 miljardia löytyy helposti Kreikan pelastamiseksi konkurssilta.
On myös nähtävissä, että massiivisen tukipaketin myötä nousevat vaatimukset kansallisen budjettivallan kaventamisesta EU:n talousvallan ja valvonnan hyväksi. Suomen kannalta tämä olisi huono suunta sillä pienenä, asiansa hyvin hoitaneena taloutena menettäisimme omaa päätösvaltaa taloutemme hoitamisessa. Tukipäätökseen osallistumisen motiiviksi euroalueen syvenevän integraation varjeleminen on huono.
Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.
TIEDOTE: Murrosikäisen kasvatukseen uusia välineitä
TIEDOTE
julkaisuvapaa 4.5.2010 klo 18.30
Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Lahdessa kd:n paikallisosaston järjestämässä ”Perheiden puolesta” illassa 4.5.2010:
Murrosikäisen kasvatukseen uusia välineitä
Perhevapaajärjestelmissä on jäänyt täysin huomiotta kasvatuksellisesti vaikea murrosikä. Tässä vaiheessa valvonnan ja läsnäolon tarve kasvaa, mutta vanhemmat ovat tiukasti kiinni omassa työelämässä. Joustojen puute on hankala etenkin yksinhuoltajille.
Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa on kaksinkertaistunut 10 vuoden sisällä. Suurin lisäys tapahtui nuorten 13-17-vuotiaiden tyttöjen kohdalla, jossa kasvu oli lähes kolminkertainen. Koko maassa lastensuojelun asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana, ja erityinen kasvu on tapahtunut juuri murrosikäisten kohdalla.
Ehdotan harkittavaksi sitä, että osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa voisi saada myös murrosikäisen lapsen vanhempi silloin kun erityistä kasvatuksellista tarvetta ilmenee. Tällä hetkellä tämä mahdollisuus koskee vain alle 3-vuotiaiden lasten sekä koulunsa aloittaneiden ensi- ja toisluokkalaisten vanhempia.
Kouluterveydenhuolto on saatettava suositusten edellyttämälle tasolle. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa.
Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen toimiin panostaminen on kannattavaa, sillä raskas lastenpsykiatria ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen tulevat kalliiksi. Esimerkiksi hoito perhekodissa tai laitoksessa maksaa noin 150-250 euroa vuorokaudessa ja vaativassa erityishoidossa maksu on jopa kolminkertainen.
Kolumni: Vuosisadan huumekesä estettävä
Päihdetyöntekijät ovat varoittaneet, että tulevasta kesästä on vaarassa tulla vuosisadan huumekesä MDPV-huumeen leviämisen vuoksi. Erittäin vaarallisena pidettyä MDPV-huumetta on ollut Suomessa markkinoilla vasta runsaan vuoden. Aineen käyttö on lisääntynyt hyvin nopeasti. Design-huume on syrjäyttänyt mm. amfetamiinin sen vuoksi, että hinta on erittäin alhainen ja saatavuus runsasta, sillä aineen käyttöä ei valvota. Myyjiä on liikkeellä paljon. Päihdetyöntekijän arvion mukaan lähes kaikki käyttäjät myös myyvät ainetta.
MDPV:tä ei ole luokiteltu virallisesti huumeeksi vaan lääkkeeksi. Käyttäjiä ei siksi voida rangaista huumausaineen käyttörikoksesta. Huumeen käyttäjät ovat keskustelupalstoilla ihmetelleet itsekin tilannetta, että poliisi ei voi ottaa edes MDPV-jauhepussia pois puhumattakaan syytteen nostamisesta. Toistaiseksi MDPV on luokiteltu lääkeaineeksi, jonka maahantuonti ja myynti on kiellettyä. Seuraamukset eivät kuitenkaan ole samaa luokkaa kuin huumausainerikoksissa.
Aine on aiheuttanut jo kuolemantapauksia sekä vaikeita psykooseja. Aine vaikuttaa stimulanttina muutaman tunnin ajan ja aiheuttaa lisäksi unettomuutta, vainoharhaisuutta, ahdistusta, itsetuhoisuutta, aggressiivisuutta ja sekavuutta. Ruotsissa MDPV on luokiteltu huumausaineeksi helmikuussa ja tuomioitakin on jo sikäläisissä oikeusistuimissa jaettu. Asiaa tutkitaan myös Suomessa. Ennakkotietojen mukaan huumeluokittelu tapahtuisi kuitenkin vasta syksyllä. Jos ministeriössä ei reagoida nopeammin, on pelättävissä, että kesän aikana MDPV:n käyttö ryöstäytyy käsistä ja aiheuttaa huumekuolemia.
Julkaistu KD-lehdessä.