TIEDOTE

7.6.2010

julkaisuvapaa klo 11.30

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) puheessaan Hämeenlinnan torilla kansalaistapaamisessa 7.6 klo 11.30:

Hallitusohjelmaa tarkistettava talouden tasapainottamiseksi

Hallituksen vaihtuminen tässä kuussa tarjoaa mahdollisuuden myös auttamattomasti vanhentuneen hallitusohjelman tarkistamiseen. Hallitusohjelman kirjoittaminen uudestaan on välttämätöntä, sillä talouden reunaehdot ovat täysin toisenlaiset kuin vuonna 2007. Tälle vaalikaudelle osunut finanssikriisi on aiheuttanut sen, että valtionvelkamäärä yli kaksinkertaistuu vuoden 2008 54 miljardista vuoden 2014 110 miljardiin euroon. Samaan aikaa huoltosuhteen heikkeneminen jarruttaa talouden elpymistä.

On suuri riski jäädä vuoden ajaksi odottelemaan ja lykätä vaikeat päätökset seuraavalle hallitukselle. Tässä tilanteessa olisi myös viisasta, että uusi pian valittava pääministeri kokoaisi kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat neuvotteluun, jossa sovitaan suurista yhteisistä linjauksista, joiden avulla voidaan talous tasapainottaa ja turvata hyvinvointi myös tuleville sukupolville huomioiden myös huoltosuhteen heikkenemisen. Ne vakauttamistoimet, joita nyt tarvitaan, ulottuvat yli tulevankin vaalikauden ja siksi poliittista vastuuta tulee kantaa laajalla yhteisrintamalla.

Nyt tarvitaan suunnitelmaa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla hillitään julkisen talouden menokasvua ja lisätään verotuloja sekä pidennetään työuria. Myönteisellä perhe- ja väestöpolitiikalla voidaan korjata huoltosuhteen vinoumaan. Kokonaisveroasteen maltillista korottamista ei pidä liikaa pelätä, kunhan veronkorotukset kohdennetaan niin, että suomalaista työtä ja yrittäjyyttä kannustetaan. Ihailtu Pohjoismainen hyvinvointimalli sisältää melko korkea veroasteen, jonka avulla tuotetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja samalla on mahdollista pitää yllä myös korkeaa työllisyysastetta. Tanskassa ja Ruotsissa kokonaisveroasteet ovat yli 49 %, kun Suomessa se on tänä vuonna 42,4. Muiden pohjoismaiden työllisyysasteet ovat kuitenkin perinteisesti selvästi korkeammat kuin Suomessa, Tanskassa työllisyysaste on edelleen liki 80 %, kun Suomessa se on 66,4 %. Ei siis ainakaan suoraan voi vetää sitä johtopäätöstä, että mitä korkeampi veroaste, sitä alhaisempi työllisyys.