Marraskuussa toimitettavien seurakuntavaalien äänestysikäraja on laskettu 18 vuodesta 16:een. Ehdolle kirkkovaltuustoihin voivat kuitenkin asettua vasta 18 vuotta täyttäneet. Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Äänestysikärajan alentaminen edellyttäisi perustuslain muuttamista, mikä pitäisi tehdä kahden eri eduskunnan päätöksin. 16-vuotiaat voisivat päästä äänestämään kuntavaaleissa aikaisintaan vuonna 2016. Euroopan neuvosto on antamassaan kansalaisten osallistumista koskevassa suosituksessa kehottanut kokeilemaan äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamista. Itävalta on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa äänestysikäraja on 16 vuotta kaikissa vaaleissa. Norja aikoo kokeilla äänestysikärajan laskemista ensi vuonna pidettävissä kunnallisvaaleissa.

Suomalaisten nuorten äänestysprosentti jää tällä hetkellä Suomessa noin 10–15 prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä alhaisemmaksi. Kuitenkin ensikertalaiset eli pääasiassa 18-vuotiaat äänestävät 19–24-vuotiaita ahkerammin. Muutamissa ensimmäisissä vaaleissa omaksuttu äänestämättömyys näyttää jäävän pysyväksi.

Äänioikeuden ikärajan laskeminen saattaisi innostaa nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Mutta merkitsisikö äänioikeusikärajan alentaminen lapsuuden lyhentämistä? Onko oikein, että alaikäiset henkilöt kantavat päätösvaltaa ja vastuuta luottamustehtävissä? Toisaalta vastuut ja velvollisuudet lisääntyvät nuorilla iän myötä, esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iästä.

Miten suuri painoarvo tulee antaa sille, että äänioikeuden, vaalikelpoisuuden ja 18 ikävuoden täysi-ikäisyyden raja on yhtenevä? Jos 16-vuotiaat saavat äänioikeuden, tulisiko heille antaa myös vaalikelpoisuus asettua vaaleissa ehdolle? Näistä kysymyksistä on hyvä herätellä kansalaiskeskustelua.

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.