Itä-Euroopan maissa on tänä syksynä nähty useita väkivaltaisia romanivastaisia mielenosoituksia. Kehitys on huolestuttava. Euroopan romaniväestöstä suuri osa elää köyhyydessä ja työttöminä. Romanien odotettavissa olevan eliniän arvioidaan olevan monessa maassa jopa 10–15 vuotta valtaväestön eliniänodotetta alhaisempi. Suuri osa Euroopan romaneista ei suorita edes peruskoulua, mikä vaikeuttaa tuntuvasti työnsaantia ja taloudellisen itsenäisyyden saavuttamista. Romaniassa toisen asteen koulun suorittaneiden romanien osuuden arvioitiin olleen vuonna 2005 vain 17 % valtaväestön 85 %:iin verrattuna. Tytöillä luvut ovat vielä heikompia.

Romanien heikot elinolot näkyvät myös Suomen kaduilla. Romanian ja Bulgarian liittyessä Euroopan Unionin jäseneksi näiden maiden vähemmistöjen kohtelua katsottiin läpi sormien. Oikeudelliselta asemaltaan romanikerjäläiset eivät ole turvapaikanhakijoita tai työperäisiä maahanmuuttajia vaan toisen EU-maan matkailijoita. Heillä on EU-kansalaisina oikeus vapaasti liikkua ja oleilla Suomessa samoin kuin muillakin turisteilla. Heidän ei sen vuoksi tarvitse hakea erillistä oleskelulupaa.

Romanien elinoloja tulee kohentaa niin EU:n, kansallisvaltioiden kuin kansalaisyhteiskuntien toimesta. Väestönosan syrjäytyminen on ihmisarvoa alentavaa ja se tuo turvattomuutta koko yhteiskuntaan.

Vaikka Suomessa romaniväestön asema on moneen EU-maahan nähden parempi, meilläkin on edelleen tehtävää. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että romanipoliittisen ohjelman toimeenpano käynnistetään. Erityisiä toimia tullaan kohdistamaan romanien koulutustason ja työllisyyden edistämiseen, asumisongelmien ratkaisemiseen sekä romanilasten, -nuorten ja -perheiden osallisuuden edistämiseen.

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri (kd)

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 10.11.2011.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma moitti Suomen kantaa Romaniaa ja Bulgariaa koskevassa Schengen-päätöksessä ongelmalliseksi ja Suomen totutusta linjasta poikkeavaksi. Hänen mielestään Suomi hankki ”turhaan kielteistä mainetta” estäessään Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyyden.

Suomen kanta on päinvastoin ollut johdonmukainen. Ministeriöneuvostossa edustamani kanta perustui sekä hallituksen EU-ministerivaliokunnan että eduskunnan suuren valiokunnan ja hallintovaliokunnan kantoihin. Eduskunta on jo edellisellä vaalikaudella todennut, että kyvyllä torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä maiden oikeuslaitosten toimivuudella on vaikutuksia Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon ja koko Schengen-alueen sisäiseen turvallisuuteen, vaikka tällaisia puutteita ei olisi teknisluonteisessa Schengenin arviointimenettelyssä havaittukaan. Eduskunta on edellyttänyt, että oikeuslaitoksen puutteet on korjattava, ennen kuin liittyminen Schengenin alueeseen täysimääräisesti on mahdollista. Huomiota on kiinnitetty myös vähemmistöjen kohteluun ja ihmisarvoisen elämän edellytyksiin.

Schengen-päätös ei liity puhemiehen mainitsemien Romanian tai Bulgarian kansalaisten liikkumiseen, vaan kolmansien maiden kansalaisten liikkumiseen näiden maiden kautta. Romanian ja Bulgarian kansalaisia koskee EU-kansalaisina jo nyt vapaa liikkuvuus.

Kesällä julkaistussa CVM-raportissa todettiin molempien maiden osalta edistymistä, mutta edelleen vakavia puutteita. Molemmat maat saivat komissiolta yksityiskohtaisia suosituksia oikeuslaitoksen jatkokehittämiseksi ja korruption torjumiseksi.

Tavoitteenamme on toki se, että nämä maat voisivat mahdollisimman pian liittyä Schengen-alueeseen. Johdonmukaisuus ja jämäkkyys EU-politiikassa ei pilaa Suomen mainetta, vaan pikemmin kasvattaa uskottavuuttamme.

Tänään kokoustaan pitänyt puoluehallituksemme otti kantaa ensi viikon YK:n kokouksessa käsiteltävään Palestiinan asemaan. Lehtitietojen mukaan palestiinalaisosapuolet hakevat ensi viikolla YK:n täyttä jäsenyyttä. Heidän mukaansa Palestiinan valtio pitää määritellä vuoden 1967 rajalinjojen mukaisesti.

Palestiinan valtion yksipuolinen itsenäiseksi julistautuminen voi kärjistää Lähi-idän konfliktia ja estää rauhan löytymiseksi tarvittavia kompromisseja. Vakavia turvallisuusongelmia, Jerusalemin ja palestiinalaispakolaisten asemaa sekä rajalinjauksia ei ratkaista tällä menettelyllä. Edellytyksenä luottamuksen kasvamiselle on se, että israelilaiset ja palestiinalaiset sopivat kiistakysymyksistä keskenään.

Palestiinan valtiota ei pidä siis tunnustaa ilman Israelin valtion kanssa neuvoteltua rauhansopimusta. Suomen ja EU:n pitää ensisijaisesti tukea pyrkimyksiä rauhaan saamalla rauhanneuvottelut käyntiin pikaisesti.

On tärkeää, että Lähi-idän kvartetin (EU, YK, Venäjä ja Yhdysvallat) palestiinalaisille asettamat ehdot toteutuvat. Hamas ei ole hyväksynyt näitä kolmea ehtoa, jotka ovat terrorismista luopuminen, Israelin tunnustaminen ja aiempien sopimusten kunnioittaminen. Ei voida hyväksyä sitä, että EU:n ja YK:n terroristijärjestönä pitämä Hamas olisi toisena osapuolena Fatahin kanssa johtamassa Palestiinan valtiota.

Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa käytiin keskustelua mahdollisista valtiontalouden säästökohteista, joista hallitus joutuu pian tekemään päätöksiä. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että syksyn budjettiriihessä linjataan, miten 100 miljoonan euron osalta taloutta tasapainotetaan. Tämä summa on toki pieni verrattuna talousarvioehdotuksen loppusummaan 52,2 miljardiin euroon sekä 2,5 miljardin euron kokonaissäästötavoitteeseen.

Mediassa on uutisoitu yksi esiin nostamani säästömahdollisuus, joka sisältyi puolueemme vaalitavoitteisiin. Uutisointi vaatii täsmennystä. Mahdollisena säästökohteena ehdotimme kevään vaaliohjelmassamme, että subjektiivinen päivähoito-oikeus voitaisiin rajata puolipäiväiseksi silloin, kun jompikumpi tai molemmat lapsen vanhemmista on kotona, jos kokopäiväistä päivähoitotarvetta ei ole todettu lastensuojelun avohuollossa tarpeelliseksi tukitoimenpiteeksi. Emme siis ole esittäneet missään vaiheessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista, vaan sen rajaamista puolipäiväiseksi. Tätä aihetta koskevasta kesäkokouksen uutisesta oli jäänyt pois sosiaalinen peruste. Oikeus kokopäivähoitoon tulisi mielestäni olla kaikilla niillä lapsilla, jotka tarvitsevat sitä sosiaalisista tai terveydellisistä syistä samoin kuin vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Perheiden mielenterveys- ja päihdeongelmat aiheuttavat osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia, jolloin yhteiskunnan erityistä turvaverkkoa tarvitaan. Valitettavasti kuntien talouspaineissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten palvelut ovat monesti jääneet puutteellisiksi. Niukkojen resurssien aikana tulisikin selvittää, miten painopistettä siirrettäisiin erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin.

Ryhmämme kesäkokouksessa totesimme, että 100 miljoonan euron säästö on kuitenkin mahdollista saada ilman päivähoito-oikeuden rajausta, joten en ole sitä budjettiriihessä esittämässä.

Perjantain synkät uutisviestit järkyttivät mökki-iltaa viettävää perhettämme. Miten joku voi julmasti teloittaa puolustuskyvyttömiä nuoria ja lapsia? Samanikäiset nuoreni olivat seuraavana päivänä lähdössä leirille.

Järkyttävä tapahtuma avasi keskustelun terrori-iskujen ehkäisystä. Tieto siitä, että kyseessä ei todennäköisesti ollut kansainvälisen rikollisjärjestön isku, oli helpottava. Toisaalta yksittäisen henkilön sairaiden suunnitelmien selvittäminen ja torjunta on poliisille erityisen vaikeaa. Toimittajilta alkoi sataa kysymyksiä aselainsäädännön muutostarpeista, omatekoisten räjähteiden valmistamisen estämisestä, ääriryhmien seurannasta, nettikeskustelun valvonnasta, joukkokokousten turvallisuudesta sekä poliisin ja pelastustoimen toimintavalmiudesta.

Pahuutta ei voi hallita pelkästään lakeja ja valvontaa tiukentamalla. Iskusta selviytynyt nuori haastaa meidät yhteisöllisyyteen, lähimmäisestä välittämiseen ja heikoista huolehtimiseen: ”Jos yksi ihminen voi osoittaa näin paljon vihaa, niin ajatelkaa, kuinka paljon rakkautta me kaikki yhdessä voimme osoittaa!” Kristillistä kulttuuria ei puolusteta vihalla tai väkivallalla vaan rakkauden ja armon sanomalla. Jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvokasta elämää tulee puolustaa. ”Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista”, muistutetaan Raamatussa. Terrorin edessä emme saa perääntyä avoimen yhteiskuntamme perusarvoista. Demokratiaa, poliittisen toiminnan vapautta ja sananvapautta tulee puolustaa.

Mietin, miksi tekijä on leimattu ”äärikristityksi”, kun hän ei manifestinsa mukaan pidä itseään kovin uskonnollisena? Hän määritteli itsensä kulttuurikristityksi, jollainen hänen mielestään voi olla myös ateisti tai agnostikko. Hän totesi, että hänellä itsellään ei ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen.

Käsittämättömän pahuuden edes sä minua lohduttaa ajatus siitä, että yhden ihmisen – Jeesuksen -rakkaus on saanut enemmän aikaan kuin kaikkien maailman ihmisten viha yhteensä. Rakkaus on vihaa suurempi voima. (Kirjoitus julkaistu Ilta-Sanomissa 30.7.2011)

Tänään eduskuntaryhmämme teki päätöksen jatkaa hallitustunnustelija Jyrki Kataisen muodostamassa hallitusneuvottelupohjassa. Hallituksen muodostaminen on ollut raskas ja vaikea prosessi, myös kristillisdemokraateille. Kahden kuukauden aikana on kartoitettu perusteellisesti erilaisia vaihtoehtoja hallituspohjaksi ja lopulta ainoaksi jäljelle jääväksi vaihtoehdoksi on jäänyt paluu kuuden puolueen ns. sixpack-pohjaan. Poikkeuksellinen vaalitulos on merkinnyt poikkeuksellisia vaikeuksia. Olen edelleen pettynyt siitä, ettei vaalien suurimman voittajan perussuomalaisten kohdalla löytynyt sellaista ratkaisua, joka olisi mahdollistanut heidän vastuunkantonsa hallituksessa. Maahan on välttämätöntä saada pikaisesti toimiva enemmistöhallitus, sillä valtion velkaantumisen pysäyttäminen sekä syrjäytymisen estäminen vaativat toimia, jotka eivät onnistuisi vähemmistöhallitukselta. Paluu jo kerran riitaantuneeseen pohjaan vaatii nöyrtymistä ja omien virheiden tunnustaminen. Puheenjohtajien kokoontumisessa todettiin, että hallituksen muodostamisessa pätevät samat lait kuin elämässä muutenkin: riidat täytyy pystyä sopimaan, anteeksi voi pyytää ja anteeksi voi antaa.

Oman puolueemme asema on sellainen, että me emme olleet pohjaratkaisua valitsemassa. Pienenä puolueena vaikutusmahdollisuutemme maan asioihin ovat kuitenkin selvästi paremmat hallituksesta kuin oppositiosta käsin. Siksi eduskuntaryhmämme on päättänyt jatkaa hallitusneuvotteluissa, jotka käynnistyvät ensi maanantaina. Haluamme osaltamme kantaa vastuuta, jotta vakaa enemmistöhallitus voitaisiin muodostaa. Kuuden puolueen hallitusneuvottelupohja on aatteellisesti epäyhtenäinen, kukin puolue edustaa erilaisia arvoja. Yritämme parhaamme edistääksemme kristillisdemokraateille tärkeitä tavoitteita.

Eräillä verkkosivuilla julkaistu juttu haastattelustani harmittaa. Siinä oli tehty monta virheellistä tulkintaa hallitusneuvotteluihin liittyen ja pyysin poistamaan koko jutun. Omalta puolueväeltä on tullut hyvää ja rakentavaa tukea näiden neuvotteluiden ajan. Toki usean puolueen kokema vaalitappio vaikuttaa hallitusneuvotteluiden tunnelmaan, yhteisen ohjelman sopiminen näyttää olevan vaikeampaa, kun mandaatti ei ole niin vahva kuin vaalivoiton jälkeen. Vielä harmillisempi virhe oli se väite, että pienpuolueita ei olisi neuvotteluissa kuunneltu. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Kaikki puolueet neuvottelivat varsin tasavertaisesti. Totesin vain, että yksityiskohtaisia päätöksiä veroratkaisuista ei vielä ennätetty edes tehdä, sillä talouden suurista linjoista ei löytynyt sopua.

Isänmaa tarvitsee joka tapauksessa toimivan enemmistöhallituksen ja sen vuoksi puolueiden tulee nyt vastuullisesti etsiä ratkaisua hallituksenmuodostamiskriisiin.

Hallituksen kiireellisin tehtävä on pysäyttää velkaantumiskierre ja samaan aikaan vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Jos velaksi eläminen jatkuu nykyisellä tahdilla, Suomi seuraa tuhoisaa Kreikan tietä. Tällä hetkellä tulot ja menot ovat epätasapainossa niin, että joka päivä valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa, vuodessa yhdeksän miljardin euron vauhtia.

Näiden lisäksi Kristillisdemokraattien keskeisinä tavoitteina hallitusneuvotteluissa ovat olleet nuorten syrjäytymisen estäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, terveyden edistäminen, vanhuspalvelulain toteuttaminen, avioliittolain säilyttäminen nykyisenä sekä elämänsuojelun edistäminen.

Hallitusneuvotteluiden karahtaminen kiville oli pettymys. Maahan tarvitaan enemmistöhallitus, joka kykenee pysäyttämään velkaantumiskierteen ja samaan aikaan vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Jos velaksi eläminen jatkuu nykyisellä tahdilla, Suomi seuraa taloudentilassa Kreikan tietä. Tällä hetkellä tulot ja menot ovat epätasapainossa niin, että joka päivä valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa. Kristillisdemokraattien hallitusneuvotteluryhmä yritti parhaan kykynsä mukaan 13 päivän ajan neuvotella rakentavasti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. On muistettava, että monipuoluehallituksen ohjelma ei voi olla identtinen minkään puolueen vaaliohjelman kanssa. Keskeisistä periaatteistamme emme kuitenkaan tinkineet. Tavoitteenamme on edelleen nuorten syrjäytymisen estäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, terveyden edistäminen, vanhuspalvelulain toteuttaminen, avioliittolain säilyttäminen nykyisenä sekä elämänsuojelun parantaminen alusta lähtien. Olemme valmiit jatkamaan taistelua kestävien kristillisten arvojen puolesta rakentavassa yhteistyössä toisten eduskuntapuolueiden kanssa.

Ennätin tänään hallitusneuvotteluiden välissä käymään jumalanpalveluksessa, jossa rukoiltiin esivallan ja erityisesti käynnissä olevien hallitusneuvotteluiden puolesta. Se tuntui hyvältä. Oma viestini on sama: nyt tarvitaan esirukousta, että maallemme saataisiin hyvä hallitus. ?”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.”

Hallitustunnustelija Jyrki Kataisen ehdotus hallituspohjasta on tähän poliittiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu. Kristillisdemokraatit on ilmaissut jo ennen vaaleja, että puolueellamme on valmius yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mikäli hallitusohjelma noudattaa riittävästi vaaliohjelmamme linjauksia. Vakavien taloushaasteiden edessä tarvitaan laajapohjaista hallitusta. Yhteisen linjan etsimisessä Kristillisdemokraatit haluaa toimia sillanrakentajana yhteiskunta repivien jakolinjojen välillä.

Hallituksen tärkein haaste on pysäyttää valtion velkaantuminen ja tasapainottaa talous sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vanhusten palvelujen parantaminen ovat kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet. Edellytämme myös, että hallitusohjelma tukee kristillisdemokraattien keskeisiä arvonäkemyksiä perheestä ja elämänsuojelusta.