Itä-Euroopan maissa on tänä syksynä nähty useita väkivaltaisia romanivastaisia mielenosoituksia. Kehitys on huolestuttava. Euroopan romaniväestöstä suuri osa elää köyhyydessä ja työttöminä. Romanien odotettavissa olevan eliniän arvioidaan olevan monessa maassa jopa 10–15 vuotta valtaväestön eliniänodotetta alhaisempi. Suuri osa Euroopan romaneista ei suorita edes peruskoulua, mikä vaikeuttaa tuntuvasti työnsaantia ja taloudellisen itsenäisyyden saavuttamista. Romaniassa toisen asteen koulun suorittaneiden romanien osuuden arvioitiin olleen vuonna 2005 vain 17 % valtaväestön 85 %:iin verrattuna. Tytöillä luvut ovat vielä heikompia.

Romanien heikot elinolot näkyvät myös Suomen kaduilla. Romanian ja Bulgarian liittyessä Euroopan Unionin jäseneksi näiden maiden vähemmistöjen kohtelua katsottiin läpi sormien. Oikeudelliselta asemaltaan romanikerjäläiset eivät ole turvapaikanhakijoita tai työperäisiä maahanmuuttajia vaan toisen EU-maan matkailijoita. Heillä on EU-kansalaisina oikeus vapaasti liikkua ja oleilla Suomessa samoin kuin muillakin turisteilla. Heidän ei sen vuoksi tarvitse hakea erillistä oleskelulupaa.

Romanien elinoloja tulee kohentaa niin EU:n, kansallisvaltioiden kuin kansalaisyhteiskuntien toimesta. Väestönosan syrjäytyminen on ihmisarvoa alentavaa ja se tuo turvattomuutta koko yhteiskuntaan.

Vaikka Suomessa romaniväestön asema on moneen EU-maahan nähden parempi, meilläkin on edelleen tehtävää. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että romanipoliittisen ohjelman toimeenpano käynnistetään. Erityisiä toimia tullaan kohdistamaan romanien koulutustason ja työllisyyden edistämiseen, asumisongelmien ratkaisemiseen sekä romanilasten, -nuorten ja -perheiden osallisuuden edistämiseen.

Päivi Räsänen

sisäasiainministeri (kd)

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 10.11.2011.