TIEDOTE

julkaisuvapaa klo 13

24.3.2011

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Kuopiossa 24.3.2011 klo 13:

 

Terveysremontti seuraavan hallituksen kärkitavoitteeksi

Vaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita tulee olla nykyisen työterveyshuollon tasoiset perusterveydenhuollon palvelut kaikille. Kansanterveyden edistämiseksi tulee korottaa terveyshaittaveroja kuten sokeriherkkujen, tupakan- ja alkoholin verotusta.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa ja korkeat omakustannusosuudet lääke- ja palvelukustannuksista. Hallituksen runnomat terveydenhuollon maksukorotukset lisäsivät entisestään epäoikeudenmukaisuutta. Ehdotan terveydenhuollon yhtenäistä maksukattoa, mikä auttaisi etenkin paljon sairastavia.

Terveyskeskusten aikuisneuvolat voisivat tarjota ennaltaehkäiseviä palveluita niille ryhmille, jotka eivät ole kattavan työterveyshuollon tai koulu- ja opiskelijaterveyshuollon piirissä. Terveys- ja sosiaalitoimesta saadaan tulevaisuudessa kustannussäästöjä vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät erityisen huolestuttavasti nuorten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Työterveyslaitos laskee nuorten työkyvyttömyyden hinnaksi pelkästään toissa vuonna noin 6,6 miljardia euroa. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa.

Tuoreessa Tampereen yliopiston, THL:n sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa todettiin, että sokeriherkkujen verotuksen koventaminen edistäisi kansanterveyttä ja pienentäisi väestön terveyseroja kohentamalla erityisesti pienituloisten terveyttä. Haluamme joko korotusta makeisveroon tai laajempaa sokeriherkkujen verotusta. Vaikka virvoitusjuomavero ja makeisvero kaksinkertaistettaisiin, pieneen limsapulloon ja Sisu-askiin tulisi esimerkiksi vain noin 3,5 sentin hinnankorotus. Samalla terveydenhuollon tason parantamiseen saataisiin kuitenkin yli sata miljoonaa euroa verotuloja.

 

Lisätietoa:

Päivi Räsänen

050 5113065

TIEDOTE

Julkaisuvapaa

18.3.2011 klo 19

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) Hattulassa 18.3.2011 klo 19:

Nuorille tulevaisuustakuu

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle tulee turvata oikeus työ- opiskelu- tai harjoittelupaikkaan. Syrjäytymisongelmassa ei ole kyse vain nuorista yksilöinä vaan koko maan tulevaisuudesta. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle joka vuosi yli kuuden miljardin euron kustannukset.

Työ-, opiskelu- tai työpajapaikan tulee olla jokaisen oikeus eikä vain aktiivisten mahdollisuus tai viranomaisten pyrkimys. Suurin syrjäytymisriski on niillä työttömillä nuorilla, joilla ei ole ammatillista tutkintoa eikä työelämän edellyttämää osaamista tai kokemusta. Jo muutaman kuukauden työttömyys uhkaa syrjäyttää nuoren pitkäaikaisesti.

Vaikka tavoittava työ on kallista, se on edullisempaa kuin työttömyyden, köyhyyden, päihderiippuvuuden ja ulkopuolisuuden kierteen aiheuttama pysyvä tukien varassa eläminen. Valtiontalouden tarkastusviraston laskelman mukaan henkilö, joka on menettänyt mahdollisuutensa työllistyä alle 25-vuotiaana, maksaa yhteiskunnalle vuosittain 27500 euroa. Kun hän täyttää 60 vuotta, lasku on jo 1,1 miljoonaa euroa.

Syrjäytymisen juuret ulottuvat lapsuuteen. Pitkäaikaiset ristiriidat ja vaikeudet perheessä aiheuttavat riskin lapsen ja nuoren elämänhallinnalle. Tehokkainta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä on perheiden tukeminen jo siinä vaiheessa, kun lapsen tunne elämänhallinnasta kehittyy.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen 050 511 3065

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen laskelman mukaan valtiovarainministeriön ns. Hetemäen työryhmän esitykset laskisivat kuntien verotuloja noin kaksi miljardia euroa. Ilman vahvaa valtion kompensaatiota näin mittavia uudistuksia ei ole mahdollista toteuttaa romuttamatta kuntien taloutta aikana, jolloin kuntasektorin lainakanta kasvaa vuosittain yli miljardilla. Jos tulonmenetys korvattaisiin valtionosuusjärjestelmän kautta, kuntien itsenäinen päätäntävalta taloudestaan heikkenisi.

Kahden miljardin verotulojen menetyksiä ei ole mahdollista paikata kiristämällä kiinteistöverotusta kuten työryhmä on esittänyt. Kiinteistöveron korotus yhdessä muiden asumiskulujen kasvun kanssa lisää jo nykyisellään lapsiperheiden köyhyyttä ja pakottaa perheitä ja myös yksineläviä muuttamaan edullisempiin asuntoihin. Tästä seuraa myös asuinalueiden ja –muotojen kasvavaa luokkajakoa.

Jo kiinteistöverolakia säädettäessä vuonna 1992 varoitettiin verovelvollisten sosiaaliseen asemaan liittyvistä ongelmista, jos kunnat nostavat veroprosentteja korkeiksi. Tällaiset poikkeukselliset ongelmat ehdotettiin korjattavaksi asumistuella tai muilla yhteiskuntapolitiikan keinoilla. Nyt ongelmat kielletään, vaikka kohonnut kiinteistövero pakottaa jo erityisesti pääkaupunkiseudulla vanhuksia luopumaan isoilla tonteilla sijaitsevista rintamamiestaloistaan. Tällainen muuttopakko on vastenmielinen tapa tehostaa maankäyttöä.

Kuntien velkaantumisen pysäyttämiseksi kunnilta on siirrettävä vastuita, kuten toimeentulotuen perusosa ja omaishoitajien palkkiot, Kelalle. Kuntien veropohjaa on vahvistettava siirtämällä jäteveron tuotto ja puolet alkoholi- ja tupakkaveron tuotosta kunnille ja ohjaamalla viidennes pääomatulojen verosta kunnille.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 17.3.2011

Terveys nousee kyselytutkimuksissa kansalaisten tärkeimmäksi arvoksi. Aikakauslehti Newsweek arvioi viime syksynä Suomen maailman parhaaksi maaksi. Listaus perustui viiteen mittariin: koulutukseen, terveyteen, elämänlaatuun, talouden dynaamisuuteen ja poliittiseen ympäristöön. Suomi menestyi arvioinnissa erinomaisesti, mutta terveyden mittareilla arvioituna Suomi jäi sijalle 17. Ei sekään ole huono sijoitus sadan maan joukossa, mutta silti itsetutkistelun paikka.

Perusterveydenhuollon puutteet aiheuttavat kustannuspaineita erikoissairaanhoitoon. Suomessa niin kuolleisuudessa kuin sairastavuudessa sekä terveyspalvelujen käytössä on poikkeuksellisen voimakkaita eroja eri väestöryhmien välillä. Terveyspalvelujen saatavuus on helpointa niille väestöryhmille, joiden sairastavuus on entuudestaan vähäisempää. Työterveyshuolto, joka kattaa parhaiten suurten ja keskikokoisten työnantajien vakituiset ja usein hyvin palkatut työntekijät, on potilaalle maksuton ja saatavuudeltaan ylivertainen tapa päästä lääkäriin. Työterveyshuoltomme on maailman huipputasoa, eikä sitä ole syytä millään tavoin romuttaa. Sen sijaan tulee ponnistella, että työterveyshuollon tasoiset palvelut ulotettaisiin kaikille väestöryhmille. Terveyskeskuksiin tulee saada aikuisneuvolapalveluja, joiden ennaltaehkäiseviin palveluihin tulisi oikeus työttömille, eläkeläisille, kotivanhemmille, pienyrittäjille ja muille, jotka eivät ole kattavan työterveyshuollon tai koulu- ja opiskelijaterveyshuollon piirissä. Vaikka koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon säädöksiä on vahvistettu, valitettavasti säännönmukaiset, laajat terveystarkastukset eivät toteudu kaikkialla suositusten mukaan.

Terveydenhuolto nähdään liian usein parjattuna jakopolitiikkana kalliiden kustannusten kautta, kun se tulisi ymmärtää investointina kansalaisten toiminta- ja työkykyyn ja siten panostuksena talouskasvuun. Terveyspolitiikalle on aika antaa sen ansaitsema raskaan politiikan sektorin painoarvo.

 

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd)

 

Kolumni julkaistu Erikoislääkäri-lehdessä 4.3.2011 

Neljäkymmentä vuotta sitten, vuonna 1971 suomalaiset joivat puhdasta alkoholia keskimäärin neljä litraa vuodessa. Tänään luku on jo yli kymmenen litraa. Valtava alkoholinkulutuksen kasvu on lisännyt entisestään päihdehoidon tarvetta. Lieneekö suomalaista perhettä, jonka elämää ei päihdeongelma jollain tavoin sivuaisi?

Kuntien talousvaikeuksissa päihdepalvelut ovat kohde, josta helpoimmin karsitaan ja yritetään säästää kustannuksia. Päihteidenkäytön katkaiseminen ja päihteenkäyttäjän kuntouttaminen on erittäin kustannustehokasta. Päihteet aiheuttavat yhteiskunnalle suuria kustannuksia, joita voidaan vähentää varhaisella puuttumisella. Päihteenkäyttäjän palauttaminen työelämään tai päihdeäidin syntymättömän lapsen elinikäisten vammojen ehkäiseminen on niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta arvokasta. Olisi kohtuullista, että kuntien veropohjaa ja mahdollisuuksia taata riittävät päihdepalvelut vahvistettaisiin esimerkiksi siirtämällä puolet alkoholi- ja tupakkaveron tuotosta kunnille.

Päihdepalveluja järjestetään pääosin laatusuositusten pohjalta. Kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saannin suhteen riippuen siitä, miten kunta noudattaa suosituksia. Päihdepalveluihin tarvitaan selkeämpää lakisääteistä perustaa. Päihdepalveluissa tulee hyödyntää kolmannen sektorin osaamista. Kristillisessä päihdetyössä erityistä lisäarvoa tuo ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, jossa huomioidaan myös hänen hengelliset tarpeensa.

Monen päihderiippuvaisen arkea ovat olleet vaikeudet ihmissuhteissa ja kielteinen minäkuva lapsuudesta asti. Ihminen, joka oppii tuntemaan Jumalan armon ja anteeksiantamuksen, voi oppia hyväksymään itsensä sekä kyetä ottamaan vastuun teoistaan ja niiden seurauksista. Sosiaalialan, poliisin ja oikeuden ammattilaisten suusta voi kuulla ajatuksen, että tiettyä ihmistä ei voi muuttaa mikään muu kuin uskoon tuleminen. Käskyt ja kiellot eivät vakavasti päihderiippuvaa ihmistä usein auta, sen sijaan sanoma syntien sovituksesta ja täydestä armosta voi vapauttaa huonon omantunnon ja syyllisyyden kahleista. Evankeliumi on Jumalan voima. Tuhoavan elämäntavan vaurioittama henkilö tiivisti koskettavasti sen, miten hän ei lopulta vapautunut riippuvuudestaan ”Mooseksen lain vaan vasta Jeesuksen veren avulla.” Kristillisen päihdetyön tuloksellisuus on tunnustettu monella taholla. Huolestuttavaa on, kuinka työhön tulee vaikuttamaan Suomen tiukentuva arvoympäristö, jossa kristillisyyteen suhtaudutaan yhä kielteisemmin.

KAN ry:n toimijat edustavat sitä välittämistä ja inhimillisyyttä, jota tämän ajan kovien ja itsekkäiden arvojen tilalle tarvitaan. Lämmin kiitos siitä lähimmäisyydestä, jota työssänne osoitatte! Suomi tarvitsee kipeästi teitä, jotka autatte kristillisen elämänkatsomuksen pohjalta päihteiden käyttäjiä ja vankeusrangaistuksen suorittaneita raittiuteen ja rikoksista vapaaseen elämään ja Jeesuksen seuraamiseen.

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd)

Kolumni julkaistu Lähimmäinen-lehden 40-vuotisjuhlanumerossa

Eduskunnassa käsitellään tällä viikolla työttömyysturvalain muutosta. Työttömyysetuuden sovittelussa otettaisiin käyttöön suojaosa, jonka avulla sopimuspalokunnan jäsen voisi ansaita pelastustoimeen osallistumisesta enintään 300 euroa sovittelujakson aikana ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. Muutoksen tavoitteena on edistää vapaaehtoiseen pelastustoimintaan osallistumista.

Esitys on kannatettava, mutta herättää kysymyksen, miksi samaa kannustetta ei käytetä työttömien lisätienestiin muissa tehtävissä? Työn tarvetta löytyy monelta muultakin alalta.

Sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka, ja pienikin lisätulo johtaa työttömyys-päivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Päivärahan määrittely uudelleen tuottaa paljon hallinnollista työtä ja usein myös viivyttää kohtuuttomasti päivärahan maksamista työttömälle. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että pienenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Eduskuntaryhmämme on jo vaalikauden alussa tehnyt aloitteen, jonka mukaan työttömän soviteltuun päivärahaan tulisi 200 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon. Tämä aiheuttaisi arviolta 30 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Mielestäni panostus olisi kannattava, sillä sen avulla voitaisiin kaikkia työttömiä kannustaa ottamaan työtä vastaan. Ohutkin side työelämään voi estää syrjäytymistä ja avata polkuja täysipäiväiseen työhön.

Päivi Räsänen

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 10.3.2011

TIEDOTE

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) ja kansanedustaja Toimi Kankaanniemi Riihimäellä 8.3.2011 klo 19.00

SUOMEN SITOUMUKSET YLIVELKAISTEN MAIDEN TUKEMISEEN ON LOPETETTAVA

Suomen ei tule enää antaa uusia sitoumuksia velkaista EU-maiden velkojen hoitamiseksi. Kreikan lainaehtojen väljentämiseen ei tule suostua. Ylivelkaisten maiden ja EU-maiden yhteistyön kannalta on terveempää hoitaa velkakriisit velkajärjestelyjen kautta yhdessä velkaantuneen maan, sitä rahoittavien luottolaitosten ja näiden pankkien kotimaiden kanssa.

On tunnustettava, että aiemmatkin sitoumukset olivat virhe. Suomi on sitoutunut erilaisiin tukipaketteihin ylivelkaantuneille EU-maille tähän mennessä huomattavasti suuremmalla osuudella kuin mikä vastaisi oman maamme luottolaitosten saatavia näistä maista. Tähän mennessä annettujen sitoumusten yhteissumma on samaa luokkaa Suomen julkisen talouden 10,5 miljardin euron kestävyysvaje, jota ryhdytään ensi vaalikausilla paikkaamaan menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla.

Tukipaketit eivät ole köyhille suuntautuvaa kehitysapua, vaan tukea velkojaan periville rahoituslaitoksille. Euroaluetta perustettaessa sovittiin, että jokaisella maalla on vastuu vain omasta julkisesta taloudestaan. Kreikan kriisin puhjettua tästä periaatteesta luovuttiin. Yhteisvastuun illuusio euroalueella on itsessään ristiriitainen. Samaan aikaan, kun huonosta taloudenhoidosta suunnitellaan sanktioita, käytännössä rakennetaan veronmaksajien rahoin mittavia apupaketteja rahaliiton pelastamiseksi. Ehdotukset EU-maiden yhteisestä talouspolitiikasta veisivät lisää valtaa keskitetyille järjestelmille eikä pitkälle vietynä olisi maamme etu. Kristillisdemokraatit torjuvat myös ehdotukset EU-verosta.