Eduskunnassa käsitellään tällä viikolla työttömyysturvalain muutosta. Työttömyysetuuden sovittelussa otettaisiin käyttöön suojaosa, jonka avulla sopimuspalokunnan jäsen voisi ansaita pelastustoimeen osallistumisesta enintään 300 euroa sovittelujakson aikana ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. Muutoksen tavoitteena on edistää vapaaehtoiseen pelastustoimintaan osallistumista.

Esitys on kannatettava, mutta herättää kysymyksen, miksi samaa kannustetta ei käytetä työttömien lisätienestiin muissa tehtävissä? Työn tarvetta löytyy monelta muultakin alalta.

Sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka, ja pienikin lisätulo johtaa työttömyys-päivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Päivärahan määrittely uudelleen tuottaa paljon hallinnollista työtä ja usein myös viivyttää kohtuuttomasti päivärahan maksamista työttömälle. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että pienenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Eduskuntaryhmämme on jo vaalikauden alussa tehnyt aloitteen, jonka mukaan työttömän soviteltuun päivärahaan tulisi 200 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon. Tämä aiheuttaisi arviolta 30 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Mielestäni panostus olisi kannattava, sillä sen avulla voitaisiin kaikkia työttömiä kannustaa ottamaan työtä vastaan. Ohutkin side työelämään voi estää syrjäytymistä ja avata polkuja täysipäiväiseen työhön.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 10.3.2011