Kansainvälistä huomiota herättäneen ja merisaartoa uhmanneen Estellen-laivan lastina oli sementtilaattoja, polkupyöriä, lasten kenkiä, jalkapalloja ja arabiankielisiä lastenkirjoja. Tavarat on nyt Israelin armeijan toimesta toimitettu Gazaan.

Ship To Gaza-kansalaisjärjestö perusteli Estellen matkaa taloussaartoalueen läpi tavallisten kansalaisten kestämättömällä tilanteella Gazassa. Siellä arki on kaukana normaalista. Israelin näkökulmasta on kuitenkin syytä ymmärtää turvallisuusriskejä, jotka liittyvät pääosin Gazaa hallussaan pitämään terroristijärjestö Hamasiin. Hamas ampuu lähes joka päivä raketteja Gazasta Israelin puolelle. Kranaatteja ja raketteja on lentänyt Gazasta vuodesta 2001 lähtien 12700 kappaletta, tänä vuonna noin 300, vaarantaen noin miljoonan Israelissa asuvan siviilin hengen.

YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon asetti v. 2010 välikohtauksen jälkeen puolueettoman kansainvälisen tutkimusryhmän selvittämään turkkilaisen Mavi Marmaran tapausta. Ns. Palmerin raportin mukaan Israelin erikoisjoukot olivat toimineet merioikeuden sääntöjen mukaisesti ja Gazan taloussaarto oli laillinen, vaikka tapaus tapahtui kansainvälisillä vesillä. Israel vetoaa YK:n hyväksyvän Gazan saarron tämän raportin perusteella.

Israel on luvannut toimittaa maateitse tulevan avustusmateriaalin perille avustustyöntekijöiden valvonnassa, mutta sen pitäisi kulkea Ashdodin tai Jaffan satamien kautta maateitse. Suoraan mereltä Gazaan menevää materiaalia ei pystytä kontrolloimaan.

Israelin pelkona on, että saarron läpi yritetään kuljettaa asetarvikkeita sotaa käyvälle osapuolelle ja sen kautta omien siviilien niskaan. Israel toimittaa itse joka päivä noin 180 tonnia apua Gazaan, ja enempää Hamas ei ole valmis ottamaan vastaan.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 25.10.2012

EU:n yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän tavoitteena on vähentää turvapaikanhakijoiden tarvetta liikkua jäsenvaltiosta toiseen paremman suojelun toivossa. Turvapaikkahakemukset käsitellään pääsääntöisesti siinä maassa, johon turvapaikanhakija on EU:n alueella ensin tullut. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistä sääntelyä turvapaikkamenettelyistä, vastaanotto-oloista ja suojelun antamisen perusteista. Keskeinen väline on Eurodac-sormenjälkitiedosto, jonka avulla voidaan tunnistaa luvattomat rajanylittäjät sekä tarkistaa, onko turvapaikanhakija tehnyt jo hakemuksen toisessa EU-maassa. Tarvitaan myös tukea niille valtioille, joiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu poikkeuksellinen paine. Käytännön solidaarisuustoimista Suomi kannattaa etenkin turvapaikkaviranomaisten yhteistyön ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, EASO:n, toiminnan kehittämistä. EU:n valmisteltavan maahanmuutto- ja turvapaikkarahaston tulee sisältää riittävät varat kriisitilanteita varten.

Sen sijaan Suomi ei kannata ajatusta turvapaikanhakijoiden tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirroista EU:n sisällä. Perimmäinen vastuu turvapaikkajärjestelmän toimivuudesta on säilyttävä kullakin jäsenvaltiolla itsellään. Uhkana on, että toive siirrosta toiseen jäsenvaltioon houkuttelisi tulemaan EU:n alueelle juuri sellaisen jäsenvaltion kautta, johon maahanmuuttopainetta kohdistuu ja josta siirtoja muualle tehdään. Olisi myös varsin vaikea sopia sellaisista oikeudenmukaisista perusteista, joiden mukaan siirtyvät henkilöt ja kohdevaltiot valittaisiin. Ilman neuvoston kannatusta sääntelyä turvapaikanhakijoiden tai suojelua saaneiden siirroista jäsenvaltiosta toiseen ei EU:ssa voida tehdä. Sitä kannatusta ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.

 

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 18.10.2012.

Pohjanmaalla ja Satakunnassa on kärsitty tulvista, jotka johtuvat suurista sademääristä. Pohjanmaalla tulvahuippu on jo ohi jokien vedenpinnan laskiessa, Satakunnassa tulvahuippu ohitettaneen loppuviikosta. Tulva on näkynyt myös pelastuslaitosten ja hätäkeskusten tehtävien määrässä. Tulvatilanteessa paikallinen pelastuslaitos huolehtii kiireellisestä pelastustoiminnasta suojaamalla strategisesti tärkeitä kohteita, evakuoimalla vaarassa olevia, toimimalla yleisjohtajana tulvatilanteiden pelastustoimissa ja auttamalla väestöä mahdollisuuksien mukaan.

Aineelliset vahingot paljastuvat vasta, kun vesi on laskenut. Vaikka luonnon voimille ei voi mitään, on kuitenkin tärkeää varautua ja ylläpitää riittävä valmius. Sään ääri-ilmiöihin pyritään jatkossa varautumaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Suomen merkittäville tulvariskialueille tullaan laatimaan hallintasuunnitelma. Lisäksi pelastustoimi laatii suuronnettomuussuunnitelman, jonka avulla myös varaudutaan tulvatilanteisiin jatkossa.

Kansalaisen näkökulmasta tulvavahingot ovat hankalia korvattavuuden kannalta. Vielä vuonna 2013 on mahdollista saada valtiolta korvausta 80%:iin asti aiheutuneista vahingoista. Vuoden 2014 valtion korvausvastuusta siirrytään kokonaan yksityiseen vakuutusjärjestelmään piiriin. Jää kansalaisen vastuulle ottaa laajennettu kotivakuutus, joka korvaa myös tulvavahingot. Tulvavakuutusten toimivuuden kannalta oleellista on riittävän kilpailun syntyminen ja se, että vakuutusehdoista ei muodostu liian tiukkoja. Vakuutusmarkkinoiden toimivuutta täytyy seurata tarkoin. Tulvien aiheuttamille satovahingoille on puolestaan olemassa oma korvausjärjestelmä. Satovahingoille on mahdollista hakea tulvavahinkokorvausta maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka arvioi vahinkojen korvattavuutta.

 

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 11.10.2012.

Miksi media ei kerro hyviä uutisia?

-poliisin toiminta turvataan hallintoremontilla ja lisämäärärahalla

Kauppakeskuksessa vanhus tuli itku kurkussa vetoamaan, että poliisitoimintaa ei paikkakunnalla lopetettaisi. Saan jatkuvasti postia kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita poliisitoiminnan ”supistuksista”. Viime talvena mediassa kerrottiin suurin otsikoin poliisin toimintaa uhkaavasta rahapulasta – aivan aiheellisesti. Mutta miksi uutiskynnys ei yhtä suurella volyymilla ylittynyt, kun hallitus teki keväällä päätöksen poliisitoiminnan turvaamisesta? Poliisimäärärahoja ei päätetty leikata, vaan lisätä kymmenillä miljoonilla euroilla. Lisäksi tehtiin päätös uudistuksesta, jolla raskasta hallintoa ja byrokratiaa kevennetään ja siitä koituvat säästöt käytetään poliisien palkkaukseen. Näillä päätöksillä poliisin toiminta pystytään turvaamaan hyvällä tasolla! Poliisitoimintaa ei supisteta, ainoastaan hallintoa vähennetään! Olen järjestänyt tästä uudistuksesta useita tiedotustilaisuuksia, mutta viesti näyttää menevän huonosti perille. Kansalaisten turvallisuudentunteen vuoksi olisi tärkeää, että media kertoisi myös hyvät uutiset, ei ainoastaan huonoja.

Iltasanomien jutussa viime viikolla kerrottiin lukijoille, että omaisuus- ja henkirikosten tutkinta-aika pitenee, kun poliisin resurssit kutistuvat. Jutun mukaan ”arviot poliisin säästöjen vaikutuksista ovat karua luettavaa.” 2.10 julkaistussa jutussa kerrotaan avoimesti lähteeksi poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen työryhmän raportti, mutta ei mainita sitä, että raportti on julkaistu jo 06.03.2012, siis ennen hallituksen kehyspäätöstä. Uutinen perustui vanhentuneisiin arvioihin! Sisäministeriö teetti mainitun raportin juuri sitä varten, että hallitus voisi tehdä sen pohjalta poliisin toimintaa turvaavat päätökset. Raportissa todettiin, että poliisin määrärahoihin oli kertymässä vuoteen 2016 mennessä 70 miljoonan euron alijäämä, jonka seurauksena poliisien määrä uhkasi vähentyä jopa 900 henkilötyövuodella. Tämä olisi aiheuttanut merkittäviä heikennyksiä poliisin toimintakykyyn niin hälytystehtävissä, liikennevalvonnassa kuin rikostorjunnassa. Iltasanomien jutussa ei kuitenkaan huomattu sitä, että tuon raportin pohjalta hallitus teki merkittävän kehyspäätöksen keväällä, jonka seurauksena poliisin määrärahoihin kohdistetaan tasokorotuksia, vuonna 2015 ja siitä eteenpäin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Poliisirahoja ei siis leikata, vaan lisätään. Ensi vuonna tasokorotus on jo 12 miljoonaa euroa. Samalla päätettiin käynnistää poliisin hallintorakenneuudistus, jossa poliisin hallintoa leikataan ja tästä säästyvät rahat käytetään poliisien palkkaukseen. Hallintovirkoja vähennetään, toimintaa, kaluston ja tilojen käyttöä tehostetaan, jotta poliisin toimintakyky kyetään turvaamaan. Näillä toimenpiteillä pelätyt uhkakuvat kyetään torjumaan.

Viikko sitten poliisi julkisti uusimmat tilastot, joista käy ilmi, että poliisin toimintakyky on parantunut selkein luvuin. Rikosten selvitystaso on viime vuodesta noussut, ja erityisesti tämä koskee väkivaltarikoksia. V. 2011 poliisi selvitti 68,2 % väkivaltarikoksista, v. 2012 selvitettiin 80,7 prosenttia. Hälytystehtävien toimintavalmius koheni selvästi edellisvuodesta. Kiireellisimmissä hälytystehtävissä poliisi oli tapahtumapaikalla tehtävän saatuaan keskimäärin 9,2 minuutissa, missä parannusta oli keskimäärin minuutin verran. En ole nähnyt mediassa uutisia tämän tiedotteen pohjalta. Jos luvut olisivat toiseen suuntaa, otsikot olisivat suuret. Kansalaisten turvallisuuden tunteen kannalta olisi hyvä kertoa totuus. Miksi hyviä uutisia ei kerrota?

Oikeusvaltion keskeisiin periaatteisiin kuuluu eriytetty lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta. Meillä Suomessa viranomaisen tekemiin päätöksiin ei voi vaikuttaa esimerkiksi omaa terveyttä vaarantamalla tai julkisuuteen vedoten. Viranomaisen päätökset eivät ole myöskään riippuvaisia tukijoukkojen koosta ja äänekkyydestä. Viranomainen tekee päätöksen täysin itsenäisesti lakiin ja asetuksiin nojaten. Tämä hyvä käytäntö on osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomi on yksi vähiten korruptoituneista maista.
Itse olen kohdannut kysymyksen valtaoikeuksista viimeksi afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden eduskunnan edustalla järjestämän nälkälakon seurauksena. On selvää, että eduskunta ei pysty kyseisten turvapaikanhakijoiden asiaan vaikuttamaan, mutta myöskään minulla sisäministerinä ei ole valtaa puuttua hallinnonalani virastojen tekemiin päätöksiin. Turvapaikka-asioista vastaava Maahanmuuttovirasto on arvioinut jokaisen turvapaikkaa hakeneen hakemusta erikseen lakiin perustuen. Päätösten yksityiskohtaisia perusteluja ei voi käsitellä julkisuudessa salassapitovelvollisuuden vuoksi. Afganistanin turvallisuustilanne vaihtelee merkittävästi maakunnittain. Jokaisella kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella henkilöllä on mahdollisuus valittaa asiastaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus arvio valituksia itsenäisesti, eikä ole mitenkään tavatonta, että maahanmuuttoviranomaisen päätös muuttuu oikeudessa.
En millään tavalla halua väheksyä nälkälakossa olevien afgaanien hätää. Hätä on todellinen ja siitä kertoo heidän turvautumisensa äärimmäisiin keinoihin asiansa edistämiseksi. Suomi on kuitenkin oikeusvaltio, jossa ei tarvitse eikä tule vaarantaa terveyttään saadakseen oikeudenmukaisen päätöksen. On tärkeää, että viestitämme tämän selkeästi kaikille Suomesta turvaa hakeville.

 

Päivi Räsänen
sisäasiainministeri

julakistu kolumnina kd-lehdessä 4.10.2012.

”Oletko palvelujen yksityistämisen puolesta vai vastaan?” Vaalitenteissä kysymykset esitetään usein yksinkertaisessa muodossa. Jos yksityinen palveluntarjoaja pystyy tuomaan uutta osaamista palveluntuotantoon, tuottaa palvelun korkealla laadulla ja tekee sen samalla kustannustehokkaammin kuin julkinen palveluntuottaja, ei yksityistä palveluntuottajaa tule tyrmätä ideologisista syistä. Kunnilla kantavat vastuun palveluista, mutta yksityiset palvelut täydentävät julkista palvelutuotantoa, esimerkiksi tasaamalla kysyntähuippuja.

Kristillisdemokraattien ideologia palvelutuotannon muotoon on ihmisläheinen: valitaan palveluntuottajaksi taho, joka tuottaa asiakkaan kannalta parhaan palvelun. Avainsana on ihmisläheisyys. Palvelun laatuun vanhuspalveluissa vaikuttaa se, miten lähellä omaisia palvelu tuotetaan. Vammaispalveluissa tärkeää on usein hoitosuhteiden pysyvyys. Miksi näitä kriteerejä ei kirjattaisi kilpailutuksen kriteereihin suoraan?

Hankintatoimea voidaan kehittää myös paikallisen yrittäjyyden näkökulmasta. Kunta kilpailuttaa hankittavat palvelut usein suurina kokonaisuuksina, joihin ainoastaan muutamalla suurella valtakunnallisella palveluntarjoajalla on mahdollisuudet osallistua. Kunnat voivat pilkkoa hankkeita ja järjestää kilpailutukset siten, että myös pienemmille paikallisille palveluntarjoajille avautuu mahdollisuus osallistua. Kuntien hankintatoimella voidaan edistää vaikkapa lähiruoan tuotantoa. Vaatimus ekologisesti ja lähellä tuotetusta ruoasta on sallittu kriteeri kouluruoan tuottajaa valittaessa. Hankintatoimen kehittäminen kunnissa vaatii kykyä ajatella kilpailutuksia muuna kuin pelkästään halvimman hinnan tavoittelemisena.

Päivi Räsänen

 

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 27.9.2012.

”Sinun täytyy taata nuorellesi, että hän voi aina tulla kotiin, oli tilanne mikä hyvänsä.”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön syrjäytymisen torjuntakampanjaa on mielestäni aiheettomasti arvosteltu pinnalliseksi. Presidentillä ei ole sisäpoliittista toimivaltaa lainsäädäntöön tai valtion budjettirahoitukseen. Hän on kansakunnan arvojohtaja ja tätä johtajuutta hän on toimivaltansa puitteissa työryhmän esitysten kautta toteuttanut.

Eduskunnan ja hallituksen tehtävänä on huolehtia syrjäytymisen ehkäisystä lainsäädännöllä ja budjettiratkaisuin. Ensi vuonna voimaan astuva nuorten yhteiskuntatakuu takaa, että kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka. Rahoitukseksi esitetään aloitusvuonna noin 60 miljoonaa euroa. Hallitus ehkäisee syrjäytymistä vahvistamalla nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta, työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja muita väyliä työmarkkinoille.

Syrjäytymisen kovaan ytimeen tulee puututtua syksyllä laadittavalla alkoholilain kokonaisuudistuksella niin, että alkoholista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja vähennetään ja toteutetaan lasten ja nuorten oikeus päihteettömään ympäristöön.

Kuntavaaleissa valittavat valtuutetut tulevat tekemään merkittäviä syrjäytymiseen vaikuttavia päätöksiä. Kuntapalveluiden painopiste tulee siirtää takaisin korjaavista toimista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Reilut 20 vuotta sitten yli 60 000 lapsiperhettä oli kunnallisen kotiavun piirissä ja lastensuojelutoimien kohteena reilut 10 000 lasta. Nyt luvut ovat kääntyneet päinvastaisiksi. Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa.

Jokainen voi lähipiirissään ja naapurustossaan tehdä ihan tavallisia asioita syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tällaiseen toimintaan presidentin työryhmä antaa hyviä elämänohjeita. Jokaisen omat arkiset elämänvalinnat vaikuttavat ratkaisevasti lähimmäisten hyvinvointiin. Jokainen aikuinen on esikuva kasvavalle sukupolvelle ja tämä vastuu tulee muistaa. Yksikin teko voi olla ratkaiseva nuoren tulevaisuuden kannalta.

 

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 20.9.2012

Tänään YLE:n radiouutisten uutisoiman Suomen Poliisijärjestöjen Liiton Taloustutkimuksella tilaaman kyselyn tulokset olivat selviä jo ennen ensimmäistäkään vastausta. Uutisoinnin perusteella Taloustutkimuksen esittämät kysymykset olivat äärimmäisen yksinkertaistettuja kyllä/ei- kysymyksiä ilman, että vastaajalle selvitettiin tyhjentävästi, mistä poliisin rakenneuudistuksessa pohjimmiltaan on kyse.

Mielenkiinnolla haluaisin tietää millaiseksi vastausjakauma olisi muodostunut seuraavasti asetettuihin kysymyksiin?

1. Olisitko valmis hyväksymään liikennevalvonnan toiminnan turvaamisen nykytasolla siten, että Liikkuvan poliisin hallinto yhdistettäisiin paikallispoliisin kanssa ja samalla poliisipäälliköiden ja hallinnon tukitehtävien määrä vähenisi. (Työryhmän esitys säilyttäisi kaikki Liikkuvan poliisin toiminnot ja tehtävät)
2. Olisitko valmis karsimaan poliisiorganisaation hallinnosta ja byrokratiasta, mikäli säästyneitä resursseja voitaisiin kohdentaa varsinaiseen poliisityöhön paikallistasolla? (Työryhmän esitys nimenomaan tähtää varsinaiseen poliisityöhön suuntautuvaan resurssien uudelleenkohdennukseen.)
3. Kumpaan olisi mielestäsi tärkeämpi suunnatta resursseja, hallintoon vai näkyvään poliisityöhön? (Katso edellinen kohta.)
4. Olisitko valmis karsimaan hallinnolliseen toimintaan keskittyvää poliisilaitosverkostoa, mikäli näin säästyvillä resursseilla voitaisiin turvata, että sinua lähellä oleva paikallinen poliisiasema säilyy? (Hallinnollinen poliisilaitos on eri asia kuin paikallinen poliisiasema)
5. Olisitko valmis hyväksymään poliisin rakenneuudistuksen, jos sen avulla voitaisiin välttyä satojen poliisien vähenemältä vuonna 2016? (Tosiasia, ellei uudistusta tehdä.)

Nämä kaikki viisi kysymystä voitaisiin teettää sisäministeriön työryhmän esityksen perusteella ja näin kysyttynä työryhmän esitys saisi todennäköisesti laajan tuen kansalta. Poliisin hallintorakenteen osalta liikkeessä on väärää informaatiota, ja vääriä mielikuvia vahvistetaan esimerkiksi tänään uutisoidulla kyselytutkimuksella.

Kansliapäällikön virkaan tulee nimittää valintaperusteiden suhteen pätevin riippumatta ehdokkaan poliittisesta taustasta tai sen puuttumisesta. Minkään puolueen jäsenkirja tai sen puute ei saa johtaa siihen, että pätevin ehdokas jää valitsematta. Tätä periaatetta noudatin esittäessäni valtioneuvostolle, että sisäministeriön kansliapäälliköksi valittaisiin valtionvarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg. En pyytänyt tai rohkaissut suoraan enkä välillisesti häntä ehdokkaaksi enkä suosinut häntä millään tavoin valintaprosessin aikana. Haastatteluun valitut kuusi ehdokasta olivat erittäin kovatasoisia ja päteviä johtajia ja kuka tahansa olisi voinut tulla valituksi.

Poliittisesti sitoutumattoman Nergin pätevyyden ja ansioiden kyseenalaistaminen osoittaa tietämättömyyttä ja on loukkaavaa valittua henkilö kohtaan. Valinnan arvostelijat sivuuttavat sen tosiasian, että Nergin nykyinen virka valtionvarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana on erittäin vaativa johtajatehtävä, johon hänet on v. 2009 valittu johtajaosaamisensa ja kokemuksensa pohjalta, ei poliittisista tai uskonnollisista syistä. Kommentoijilta on jäänyt myös huomaamatta, että lakiin kirjattuja kansliapäällikön valintaperusteita muutettiin edellisen hallituksen toimesta vuonna 2011. Tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus tuli uudeksi valintaperusteeksi ja korvasi aiemman vaatimuksen perehtyneisyydestä hallinnonalan toimintaan. Muutoksella haluttiin erityisesti selkeyttää sitä, että viran edellyttämä kokemus voidaan saavuttaa myös erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa, julkisen sektorin lisäksi yksityisellä sektorilla.

Kansliapäällikkö ei ole toimialajohtaja vaan strateginen johtaja, jonka alaisuudessa toimialajohtajat työskentelevät. Tehtävässä korostuu laaja-alainen ja vankka ylemmän tason johtamiskokemus sekä strateginen suunnittelu ja siihen kytkeytyvä tuloksellisuuden johtaminen.

Juuri tämän keskeisen valintaperusteen suhteen Nerg osoittautui vahvimmaksi ehdokkaaksi. Hänellä oli myös muihin hakijoihin verrattuna olennaisesti vahvempi kokemus valtioneuvostotason ylemmistä johtotehtävistä. Pahoittelen sitä, että en pysty avaamaan salaiseksi julistettua ulkopuolista henkilöarviota. Voin kuitenkin todeta, että henkilöarvio tuki tehtyä ratkaisua.

Hakuprosessin aikana konsultoin useamman kerran oikeuskansleria, mikä selkeytti omia käsityksiäni kansliapäällikön viran lainmukaisista valintaperusteista. Oikeuskansleri on myös tarkastanut valinnan laillisuuden ja antanut hyväksyntänsä ennen nimityksen viemistä valtioneuvoston istuntoon.

Tein päätökseni hyvällä omalla tunnolla ja täysin eettisten periaatteitteni mukaisesti. Olisiko pitänyt poliittisista syistä jättää valitsematta poliittisesti sitoutumaton Nerg poliittisen kohun pelossa?

Heitän vinkin lahjomattoman lausunnonantajan maineessa olevasta tietolähteestä niille, jotka haluavat perehtyä Päivi Nergin osaamiseen. Valtionvarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Raimo Sailas tuntee läpikotaisin kansliapäällikön tehtävien vaatimukset ja valtioneuvostotason työskentelyn. Hän on Nergin nykyinen esimies.