Pohjanmaalla ja Satakunnassa on kärsitty tulvista, jotka johtuvat suurista sademääristä. Pohjanmaalla tulvahuippu on jo ohi jokien vedenpinnan laskiessa, Satakunnassa tulvahuippu ohitettaneen loppuviikosta. Tulva on näkynyt myös pelastuslaitosten ja hätäkeskusten tehtävien määrässä. Tulvatilanteessa paikallinen pelastuslaitos huolehtii kiireellisestä pelastustoiminnasta suojaamalla strategisesti tärkeitä kohteita, evakuoimalla vaarassa olevia, toimimalla yleisjohtajana tulvatilanteiden pelastustoimissa ja auttamalla väestöä mahdollisuuksien mukaan.

Aineelliset vahingot paljastuvat vasta, kun vesi on laskenut. Vaikka luonnon voimille ei voi mitään, on kuitenkin tärkeää varautua ja ylläpitää riittävä valmius. Sään ääri-ilmiöihin pyritään jatkossa varautumaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Suomen merkittäville tulvariskialueille tullaan laatimaan hallintasuunnitelma. Lisäksi pelastustoimi laatii suuronnettomuussuunnitelman, jonka avulla myös varaudutaan tulvatilanteisiin jatkossa.

Kansalaisen näkökulmasta tulvavahingot ovat hankalia korvattavuuden kannalta. Vielä vuonna 2013 on mahdollista saada valtiolta korvausta 80%:iin asti aiheutuneista vahingoista. Vuoden 2014 valtion korvausvastuusta siirrytään kokonaan yksityiseen vakuutusjärjestelmään piiriin. Jää kansalaisen vastuulle ottaa laajennettu kotivakuutus, joka korvaa myös tulvavahingot. Tulvavakuutusten toimivuuden kannalta oleellista on riittävän kilpailun syntyminen ja se, että vakuutusehdoista ei muodostu liian tiukkoja. Vakuutusmarkkinoiden toimivuutta täytyy seurata tarkoin. Tulvien aiheuttamille satovahingoille on puolestaan olemassa oma korvausjärjestelmä. Satovahingoille on mahdollista hakea tulvavahinkokorvausta maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka arvioi vahinkojen korvattavuutta.

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 11.10.2012.