Miksi media ei kerro hyviä uutisia?

-poliisin toiminta turvataan hallintoremontilla ja lisämäärärahalla

Kauppakeskuksessa vanhus tuli itku kurkussa vetoamaan, että poliisitoimintaa ei paikkakunnalla lopetettaisi. Saan jatkuvasti postia kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita poliisitoiminnan ”supistuksista”. Viime talvena mediassa kerrottiin suurin otsikoin poliisin toimintaa uhkaavasta rahapulasta – aivan aiheellisesti. Mutta miksi uutiskynnys ei yhtä suurella volyymilla ylittynyt, kun hallitus teki keväällä päätöksen poliisitoiminnan turvaamisesta? Poliisimäärärahoja ei päätetty leikata, vaan lisätä kymmenillä miljoonilla euroilla. Lisäksi tehtiin päätös uudistuksesta, jolla raskasta hallintoa ja byrokratiaa kevennetään ja siitä koituvat säästöt käytetään poliisien palkkaukseen. Näillä päätöksillä poliisin toiminta pystytään turvaamaan hyvällä tasolla! Poliisitoimintaa ei supisteta, ainoastaan hallintoa vähennetään! Olen järjestänyt tästä uudistuksesta useita tiedotustilaisuuksia, mutta viesti näyttää menevän huonosti perille. Kansalaisten turvallisuudentunteen vuoksi olisi tärkeää, että media kertoisi myös hyvät uutiset, ei ainoastaan huonoja.

Iltasanomien jutussa viime viikolla kerrottiin lukijoille, että omaisuus- ja henkirikosten tutkinta-aika pitenee, kun poliisin resurssit kutistuvat. Jutun mukaan ”arviot poliisin säästöjen vaikutuksista ovat karua luettavaa.” 2.10 julkaistussa jutussa kerrotaan avoimesti lähteeksi poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen työryhmän raportti, mutta ei mainita sitä, että raportti on julkaistu jo 06.03.2012, siis ennen hallituksen kehyspäätöstä. Uutinen perustui vanhentuneisiin arvioihin! Sisäministeriö teetti mainitun raportin juuri sitä varten, että hallitus voisi tehdä sen pohjalta poliisin toimintaa turvaavat päätökset. Raportissa todettiin, että poliisin määrärahoihin oli kertymässä vuoteen 2016 mennessä 70 miljoonan euron alijäämä, jonka seurauksena poliisien määrä uhkasi vähentyä jopa 900 henkilötyövuodella. Tämä olisi aiheuttanut merkittäviä heikennyksiä poliisin toimintakykyyn niin hälytystehtävissä, liikennevalvonnassa kuin rikostorjunnassa. Iltasanomien jutussa ei kuitenkaan huomattu sitä, että tuon raportin pohjalta hallitus teki merkittävän kehyspäätöksen keväällä, jonka seurauksena poliisin määrärahoihin kohdistetaan tasokorotuksia, vuonna 2015 ja siitä eteenpäin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Poliisirahoja ei siis leikata, vaan lisätään. Ensi vuonna tasokorotus on jo 12 miljoonaa euroa. Samalla päätettiin käynnistää poliisin hallintorakenneuudistus, jossa poliisin hallintoa leikataan ja tästä säästyvät rahat käytetään poliisien palkkaukseen. Hallintovirkoja vähennetään, toimintaa, kaluston ja tilojen käyttöä tehostetaan, jotta poliisin toimintakyky kyetään turvaamaan. Näillä toimenpiteillä pelätyt uhkakuvat kyetään torjumaan.

Viikko sitten poliisi julkisti uusimmat tilastot, joista käy ilmi, että poliisin toimintakyky on parantunut selkein luvuin. Rikosten selvitystaso on viime vuodesta noussut, ja erityisesti tämä koskee väkivaltarikoksia. V. 2011 poliisi selvitti 68,2 % väkivaltarikoksista, v. 2012 selvitettiin 80,7 prosenttia. Hälytystehtävien toimintavalmius koheni selvästi edellisvuodesta. Kiireellisimmissä hälytystehtävissä poliisi oli tapahtumapaikalla tehtävän saatuaan keskimäärin 9,2 minuutissa, missä parannusta oli keskimäärin minuutin verran. En ole nähnyt mediassa uutisia tämän tiedotteen pohjalta. Jos luvut olisivat toiseen suuntaa, otsikot olisivat suuret. Kansalaisten turvallisuuden tunteen kannalta olisi hyvä kertoa totuus. Miksi hyviä uutisia ei kerrota?