TIEDOTE

julkaisuvapaa 4.10.2010 klo 13

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) juhlapuheessaan Vanhusten viikon juhlassa Hausjärvellä Oitissa 4.10 klo 13: 

Oikeus saattohoitoon jokaiselle sitä tarvitsevalla

Saattohoito on Suomessa sattumanvaraista eikä se täytä eurooppalaisia hoitosuosituksia. Muissa EU-maissa on viime vuosina luotu paremmat edellytykset kuolemaa lähestyvien ihmisten hoidolle. Norjassa joka kunnassa on vähintään yksi saattohoitoon erikoistunut lääkäri ja sairaanhoitaja. Eduskunnan käsittelyssä olevassa uudessa terveydenhuoltolaissa säädetään, että kärsimysten lievittäminen on osa kunnan järjestämisvastuun piirissä olevaa sairaanhoitoa. Varsinaista hoitotakuuta saattohoidon järjestämiseksi ei kuitenkaan säädetä eikä saattohoitoa mainita itse pykälässä.

Suomessa noin 15 000 parantumattomasti sairasta tarvitsee vuosittain saattohoitoa. Suomen neljä saattohoitokotia pystyvät hoitamaan vuodessa vähän yli tuhat potilasta. Vain yksi kymmenestä kuolee kotona, vaikka se on monen toive: joka neljäs saattohoidossa oleva haluaisi viettää elämänsä lopun omassa kodissaan.

Kotisaattohoidon lisäämisen esteitä ovat omaisten saaman henkisen tuen ja levon puute, hoidon kaatuminen yhden omaisen harteille sekä omaishoidon tuen puute tai pienuus. Kotiin järjestettävä saattohoito edellyttää omaisen läsnäoloa ja hoivavastuuta. Tämä edellyttäisi sitä, että saattohoitoa varten olisi mahdollista saada hoitovapaata lasten hoitovapaan tapaan.

Suomessa kuolee tänä vuonna yli 52 000 ihmistä ja vuonna 2030 noin 65 000. Kuolevien potilaiden hyvä hoito tulee olla kaikkien ulottuvilla – niidenkin, jotka eivät ole tehneet erillistä hoitotahtoa. Saattohoidossa vältetään tarpeettomia, potilasta rasittavia hoitoja, mutta keskitytään oireita tehokkaasti lievittäviin hoitoihin. Hyvä saattohoito on myös eettinen vastaus vaatimuksiin eutanasian laillistamiseksi. Saattohoidon osaaminen tulee saada osaksi niin lääkäreiden kuin muun terveydenhoitohenkilöstön peruskoulutusta. Hyvällä kuolemalla on suuri yhteisöllinen merkitys.

Tuoreet uutiset kertovat, että kuluttajien usko tulevaan on nyt vahvinta kautta aikojen. Erityisen vahvasti uskottiin Suomen talouteen. Laman jälkeen talous on kääntynyt nousuun, mistä voimme kaikki olla iloisia, vienti on alkanut vetämään ja myös työttömyys on kääntynyt laskuun.

Tällä vaalikaudella on tehty monia sellaisia työllisyyttä edistäviä ja talouskasvua tukevia ratkaisuja, joita me kristillisdemokraatit olemme kannattaneet. Myös sosiaaliturvaan on joiltakin osin parannettu ja aivan pienimpiin eläkkeisiin on luvassa korotus takuueläkkeen tasolle, mikä auttaa jonkin verran pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä vanhuuseläkeläisiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä.

Keskimääräisten kaunistuvien tilastojen katveeseen on kuitenkin jäämässä ihmisryhmiä, joiden tilanne ei ole lainkaan korjaantunut tai heikkenee entisestään. Vaikka yleinen työttömyys on kääntynyt laskuun, pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvuaan. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on noussut jo lähes 60 000:een ja luvun pelätään yhä kasvavan. Suomessa on lisäksi kymmeniätuhansia keski-ikäisiä, jotka ovat olleet viimeisten puolentoista vuoden aikana pari kertaa työttöminä. Tämä on huolestuttavaa, sillä tutkimusten mukaan jo puolen vuoden työttömyys alkaa lannistaa ihmistä ja murentaa itseluottamusta.

Tukityöllistämistä ei saa leimata halventavasti tempputyöllistämiseksi. Tuettu työllistäminen yksityisiin yrityksiin, kuntiin tai järjestöihin on keino saada työtön työllistymisen polun alkuun. Oikeus työhön on osa ihmisarvoista elämää. Työnsaannin esteenä ovat usein terveydellisen ongelmat. Työttömille tulee saada myös oikeus työterveyshuollon tasoisiin terveydenhuoltopalveluihin terveyskeskuksissa. Sitä edistäisivät lakisääteiset aikuisneuvolat.

 

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.

TIEDOTE

julkaisuvapaa 27.9 klo 11.30

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) puheessaan Hämeenlinnassa Hämeenlinnan Työsilta HäTy ryn ja Lahden Seudun Työttömät ryn tilaisuudessa 27.9.2010 klo 11.30:

Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ei saa unohtaa

Keskimääräisten kaunistuvien talous- ja työllisyystilastojen katveeseen on jäämässä ihmisryhmiä, joiden tilanne ei ole lainkaan korjaantunut tai heikkenee entisestään. Vaikka yleinen työttömyys on kääntynyt laskuun, pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvuaan. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on noussut jo lähes 60 000:een ja luvun pelätään yhä kasvavan. Suomessa on lisäksi kymmeniätuhansia keski-ikäisiä, jotka ovat olleet viimeisten puolentoista vuoden aikana pari kertaa työttöminä. Tämä on huolestuttavaa, sillä tutkimusten mukaan jo puolen vuoden työttömyys alkaa lannistaa ihmistä ja murentaa itseluottamusta.

Tukityöllistämistä ei saa leimata halventavasti tempputyöllistämiseksi. Tämä sana kuultiin jo eduskuntavaalikampanjan aikana usein kokoomuslaisten suusta. Tuettu työllistäminen yksityisiin yrityksiin, kuntiin tai järjestöihin on keino saada työtön työllistymisen polun alkuun. Oikeus työhön on osa ihmisarvoista elämää. Työnsaannin esteenä ovat usein terveydellisen ongelmat. Työttömille tulee saada myös oikeus työterveyshuollon tasoisiin terveydenhuoltopalveluihin terveyskeskuksissa. Sitä edistäisivät lakisääteiset aikuisneuvolat.

TIEDOTE

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen puheessaan Heinolan paikallisosaston 40-vuotisjuhlassa 25.9 klo 12.00:

Oman uskonnon opetuksen asema on turvattava

Opetusministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan oman uskonnon opetuksen tuntimäärä vähenisi kaikille uskonnoille yhteisen etiikan opetuksen kustannuksella. Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevat päätökset vaikuttaisivat maamme koulujen kasvatustyöhön aina 2030-luvulle saakka.

Kokoomus meni vielä pidemmälle puoluekokouspäätöksessään ja esitti, että oman uskonnonopetuksesta luovuttaisiin kokonaan peruskoulussa ja toisella asteella. Puoluekokous halusi, että oman uskonnon opetuksen tilalle tulisi kaikille uskontokunnille ja uskonnottomille yhteinen uskontotieto. Päätöstä perusteltiin maahanmuuttajien kasvavalla määrällä.

Oman uskonnonopetuksen syrjäyttäminen uskontotiedolla merkitsisi käytännössä nykyisenkaltaisen elämänkatsomustiedon ulottamista kaikille koululaisille. Maahanmuuttajien uskonnonvapautta tulee kunnioittaa, mutta sillä perusteella ei pidä romuttaa lasten oikeutta saada oman uskonnon opetusta. Kaikille yhteistä uskontotietoa voisi verrata kieltenopetukseen, jossa opetettaisiin sekaisin kaikkia kieliä. Oman äidinkielen oppiminen luo pohjan muiden kielten opiskeluun. Myös uskonnollinen lukutaito, jota tarvitaan enenevästi kulttuurien kohdatessa, syntyy parhaiten oman uskonnon opetuksen kautta. Oman uskonperinnön tunteminen ja sisäistäminen antaa valmiuksia ymmärtää muita uskontoja. On väärin kuvitella, että olisi olemassa arvoista vapaata etiikkaa. Etiikka on oikean ja väärän ymmärtämistä määriteltyjen arvolähtökohtien pohjalta. Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä hävittämään kouluopetuksesta.

Odottamiseen väsynyt miespotilas ompeli itse jalkansa haavan ruotsalaissairaalassa. Nyt häntä odottaa poliisitutkinta, koska hän käytti luvatta sairaalan haavanhoitovälineitä. Tee se itse- periaatteellako siis tehoa terveydenhoitoon?

Terveys nousee kyselytutkimuksissa kansalaisten tärkeimmäksi arvoksi. Samat poliittiset päättäjät, jotka syntymäpäivähaastatteluissa nostavat hyvän terveyden henkilökohtaisen elämän tärkeimmäksi asiaksi, eivät ole kuitenkaan nostaneet terveyspolitiikkaa sen ansaitsemalle paikalle. Aikakauslehti Newsweek arvioi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Listaus perustui viiteen mittariin: koulutukseen, terveyteen, elämänlaatuun, talouden dynaamisuuteen ja poliittiseen ympäristöön.

Suomi menestyi arvioinnissa erinomaisesti, mutta terveyden mittareilla arvioituna Suomi jäi sijalle 17. Ei sekään ole huono sijoitus sadan maan joukossa, mutta silti itsetutkistelun paikka.

Suomalainen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa, korkeat omakustannusosuudet, elintapasairaudet, pitkät jonot palveluihin ja terveyspalvelujen painottuminen korjaavaan erikoissairaanhoitoon.

Eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitämme 100 miljoonan euron lisäystä kuntien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluihin, minkä rahoitamme luopumalla tuloverotukseen ehdotetuista 400 miljoonan euron kevennyksistä.

Terveydenhuolto nähdään liian usein parjattuna jakopolitiikkana kalliiden kustannusten kautta, kun se tulisi ymmärtää investointina kansalaisten toiminta- ja työkykyyn ja siten panostuksena talouskasvuun. Terveyspolitiikalle on aika antaa sen ansaitsema raskaan politiikan sektorin painoarvo.

 

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.

TIEDOTE
julkaisuvapaa 22.09.2010 klo 18.30

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Lahdessa terveyspoliittisessa illassa 22.9.2010 klo 18.30:

Hallitus on unohtanut lupauksensa terveydenhuollon maksukatosta

Hallituksella on viimeiset hetket lunastaa lupauksensa ja luoda yhtenäinen, riittävän alhainen maksukatto terveydenhuollon maksuille.

Pääministeri Kiviniemen vahvistamassa, vaalien 2007 jälkeen kirjoitetussa hallitusohjelmassa sitoudutaan luomaan sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudenmukaisempi maksukattojärjestelmä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi. Hallitus on toiminut aivan päinvastoin.

Terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 17 %:lla, mikä tuntuu erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa. Kaikkein rajuin vaikutus korotuksilla oli kunnallisen hammashuollon maksuihin, joihin tehtiin lähes 30 % korotus. Suun terveydenhuollon maksujen korotus on erityisen tuntuva, sillä ne eivät sisälly maksukattoon. Asiakasmaksut ulotettiin myös sairaanhoitajan vastaanotoille.

Suomessa niin lääkkeille, asiakasmaksuille kuin matkakuluille ovat käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee n. 1400 euroon – ja merkittävä osa terveyskuluista jää tyystin maksukaton ulkopuolelle. Suomalaisen potilaan omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on lähes kaksinkertainen 20 % eurooppalaiseen keskitasoon 10 %:iin verrattuna.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa ja korkeat omakustannusosuudet lääke- ja palvelukustannuksista. Tuoreessa hyvinvointiohjelmassa kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä vaatii yhtenäistä maksukattoa edistämään terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta.

Suomalaiset nuoret altistuvat lähes jatkuvalle alkoholimainonnalle, vaikka laki kieltää alkoholin mainostamisen alaikäisille. 13-17 -vuotiaista suomalaisista alkoholimainontaa on nähnyt lähes jokainen ja todennäköisesti noin 75% on lähes jatkuvan alkoholimainonnan altistamia (Suomen Ash ry, TNS Gallupin tutkimus 2009). Alkoholimainonta lisää nuorten juomista, sillä se lisää jo juovien nuorten juomista sekä alentaa aloittamisikää. Tutkijoiden mukaan alkoholimainontaa tulisi tehokkaasti rajoittaa. Toisin kuin Suomessa, esimerkiksi Ruotsissa näin on toimittukin.

Olen jättänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä kokonaan. Alkoholijuomien mainonnalla on selvä yhteys kulutukseen. Erityisesti lapset ja nuoret ovat herkkiä alkoholijuomien mainonnalle. Alkoholilakiin tehtävän muutoksen jälkeen ainoastaan tuotetietojen esittely hyväksyttäisiin. Mielikuvallisten elementtien poistaminen mietojen alkoholijuomien mainonnasta jättäisi tuottajille mahdollisuuden tiedottaa tuotteestaan, mutta samalla poistaisi mainonnasta erityisesti lapsia ja nuoria houkuttelevia osioita.

Alkoholi on yksi suurimmista kansanterveysongelmien aiheuttajista Suomessa. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten alkoholin käytön yleisyys sekä alhainen aloitusikä. Usein syy juomiseen nähdään pelkästään yksilön valinnoissa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että alkoholijuomien hinnan korottaminen sekä saatavuuden ja mielikuvamainonnan rajoittaminen ovat tehokkaimmat keinot vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Myös yleinen mielipide puoltaa mainontarajoituksia, sillä yli puolet suomalaisista haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan.

 

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.

Odottamiseen väsynyt miespotilas ompeli itse jalkansa haavan ruotsalaissairaalassa. Nyt häntä odottaa poliisitutkinta, koska hän käytti luvatta sairaalan haavanhoitovälineitä. Tee se itse- periaatteellako siis tehoa terveydenhoitoon?

Terveys nousee kyselytutkimuksissa kansalaisten tärkeimmäksi arvoksi. Samat poliittiset päättäjät, jotka syntymäpäivähaastatteluissa nostavat hyvän terveyden henkilökohtaisen elämän tärkeimmäksi asiaksi, eivät ole kuitenkaan nostaneet terveyspolitiikkaa sen ansaitsemalle paikalle. Aikakauslehti Newsweek arvioi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Listaus perustui viiteen mittariin: koulutukseen, terveyteen, elämänlaatuun, talouden dynaamisuuteen ja poliittiseen ympäristöön.

Suomi menestyi arvioinnissa erinomaisesti, mutta terveyden mittareilla arvioituna Suomi jäi sijalle 17. Ei sekään ole huono sijoitus sadan maan joukossa, mutta silti itsetutkistelun paikka.

Suomalainen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa, korkeat omakustannusosuudet, elintapasairaudet, pitkät jonot palveluihin ja terveyspalvelujen painottuminen korjaavaan erikoissairaanhoitoon.

Eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitämme 100 miljoonan euron lisäystä kuntien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluihin, minkä rahoitamme luopumalla tuloverotukseen ehdotetuista 400 miljoonan euron kevennyksistä.

Terveydenhuolto nähdään liian usein parjattuna jakopolitiikkana kalliiden kustannusten kautta, kun se tulisi ymmärtää investointina kansalaisten toiminta- ja työkykyyn ja siten panostuksena talouskasvuun. Terveyspolitiikalle on aika antaa sen ansaitsema raskaan politiikan sektorin painoarvo.

Kolumni, kd-lehti 23.9.2010

TIEDOTE

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen puheessaan Kd:n Keski-Suomen piirin tilaisuudessa Jyväskylässä 11.9 klo 15.30:

Oman uskonnon opetuksen asema on turvattava – uskonnollisen lukutaidon merkitystä ei ymmärretä

 

Opetusministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan oman uskonnon opetuksen tuntimäärä vähenisi kaikille uskonnoille yhteisen etiikan opetuksen kustannuksella. Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevat päätökset vaikuttaisivat maamme koulujen kasvatustyöhön aina 2030-luvulle saakka.

Kokoomus meni vielä pidemmälle puoluekokouspäätöksessään ja esitti, että oman uskonnonopetuksesta luovuttaisiin kokonaan peruskoulussa ja toisella asteella. Puoluekokous haluaa, että oman uskonnon opetuksen tilalle tulisi kaikille uskontokunnille ja uskonnottomille yhteinen uskontotieto. Päätöstä perusteltiin maahanmuuttajien kasvavalla määrällä.

Oman uskonnonopetuksen syrjäyttäminen uskontotiedolla merkitsisi käytännössä nykyisenkaltaisen elämänkatsomustiedon ulottamista kaikille koululaisille. Esitys ei ole vahinko, sillä kokoomuslainen opetusministeri Henna Virkkunen väläytti hanketta jo vuosi sitten. Puolueen linjanmuutos on hämmentävä. Aiemmin oman uskonnonopetuksen tuhoamista on tarjoiltu vasemmistopuolueiden ja vihreiden taholta.

Maahanmuuttajien uskonnonvapautta tulee kunnioittaa, mutta sillä perusteella ei pidä romuttaa kristittyjen lasten oikeutta saada oman uskonnon opetusta. Kaikille yhteistä uskontotietoa voisi verrata kieltenopetukseen, jossa opetettaisiin sekaisin kaikkia kieliä. Oman äidinkielen oppiminen luo pohjan muiden kielten opiskeluun. Myös uskonnollinen lukutaito, jota tarvitaan enenevästi kulttuurien kohdatessa, syntyy parhaiten oman uskonnon opetuksen kautta. Oman uskonperinnön tunteminen ja sisäistäminen antaa valmiuksia ymmärtää muita uskontoja. On väärin kuvitella, että olisi olemassa arvoista vapaata etiikkaa. Etiikka on oikean ja väärän ymmärtämistä määriteltyjen arvolähtökohtien pohjalta. Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä hävittämään kouluopetuksesta.